ZMYM2-kytkeytynyt oireyhtymä

ZMYM2-kytkeytynyt oireyhtymä tunnistettiin vuonna 2020. Sen oirekuva vaihtelee suuresti, ja oirekohtainen tieto on vielä niukkaa. Kaikilla todetaan neurologisia oireita, kuten kehitysviive, oppimisvaikeudet tai kehitysvamma. Osalla oirekuvaan lukeutuvat myös munuaisten ja virtsateiden ja/tai sydämen rakennepoikkeavuudet.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 23.2.2024

OMIM: 619522
Avainsanat: Neurodevelopmental-craniofacial syndrome with variable renal and cardiac abnormalities (NECRC), ZMYM2-related neurodevelopmental disorder.

Lyhyesti

Tämän oirekokonaisuuden englanninkielinen nimi on ”neurodevelopmental-craniofacial syndrome with variable renal and cardiac abnormalities (NECRC)”. Sille ei ole olemassa hyvää suomenkielistä vastinetta. Tässä diagnoosikuvauksessa oirekokonaisuudesta käytetään nimitystä ZMYM2-kytkeytynyt oireyhtymä. Koska oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu, tietoa siitä on olemassa vielä niukalti. Oirekuva tarkentuu uusien tutkimusten myötä. Tyypillistä ZMYM2-kytkeytyneelle oireyhtymälle ovat kasvojen ja kallon erityispiirteet, erilaiset neurologiset oireet sekä vaihtelevat munuais- ja virtsateiden sekä sydämen rakennepoikkeavuudet, joita ei kuitenkaan ilmene kaikilla. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ja löydöksiä ole kaikilla henkilöillä, joilla on ZMYM2-kytkeytynyt oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei ole mainittu tässä diagnoosikuvauksessa.

Oireet ja löydökset

Neurologiset oireet ovat tyypillisiä ZMYM2-kytkeytyneessä oireyhtymässä. Näitä ovat mm. kehitysviive liikkumisen perustaitojen ja puheen omaksumisessa, kehitysvamma ja varhaislapsuuden hypotonia eli alentunut lihasjänteys. Myös epilepsia on mahdollinen.

Käyttäytymispiirteille ominaista voivat olla autismin kirjon häiriö tai autistiset piirteet, tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö eli ADHD sekä skitsofrenia. Oireet vaihtelevat huomattavasti henkilöstä toiseen.

ZMYM2-kytkeytyneessä oireyhtymässä puolella (50 %) ilmenee synnynnäinen munuaisten ja virtsateiden rakennepoikkeavuus, kuten munuaisten vajaakehitys tai puutos, virtsateiden ahtauma tai inkontinenssi eli virtsan pidätyskyvyttömyys. Osalla on hydronefroosi eli vesimunuainen, jossa virtsa kerääntyy munuaisaltaaseen ja aiheuttaa painetta ja laajentaa munuaisen kokoa, tai vesikouretraalinen refluksi eli virtsan takaisinvirtaus kohti munuaisia. Munuaiset ovat voineet myös kiertyä virheasentoon. Pojilla voi olla hypospadia eli virtsaputken kehityshäiriö, jossa virtsa-aukko sijaitsee peniksen alapuolella, tai piilokivekset eli laskeutumattomat kivekset.

Sydämen rakennepoikkeavuuksina on todettu mm. sydämen väliseinien aukot, avoin valtimotiehyt ja kaksipurjeinen aortan läppä.

Kasvojen piirteille ominaista voivat olla hypotelorismi eli toisistaan etäällä sijaitsevat silmät, silmiä osittain peittävät, niin kutsutut epikantus-poimut, alaspäin suuntautuneet silmäluomiraot, pieni nenä ja matalalla sijaitsevat korvat. Myös mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys voi kuulua oirekuvaan.

On mahdollista, että ZMYM2-kytkeytyneessä oireyhtymässä on luustopoikkeavuuksia, ylitaipuisat nivelet sekä pienikokoiset jalat ja kädet. Pikkurilli voi olla käyrä ja kynnet vajaakehittyneet.

Syy ja perinnöllisyys

ZMYM2-kytkeytynyt oireyhtymä johtuu kromosomissa 13 (13q12.11) sijaitsevan ZMYM2 (Zinc finger MYM-type protein 2)-geenin mutaatiosta. ZMYM2-geenin tuote, ZMYM2-proteiini, osallistuu geenien säätelyyn monien muiden soluissa olevien säätelyproteiinien kanssa. Poikkeava ZMYM2-proteiinin toiminta häiritsee geenien luentaa, mistä seuraa oireyhtymän vaihtelevat oireet. Erilaiset ZMYM2-geenimutaatiot voivat osittain selittää, miksi oirekuva vaihtelee merkittävästi eri henkilöiden välillä.

ZMYM2-kytkeytynyt oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa, että mutaatio geeniparin toisessa geenissä riittää aiheuttamaan oireyhtymän. Vain muutamassa tapauksessa oireyhtymä on periytynyt toiselta vanhemmalta lapselle. Vanhempien oireet ovat tällöin vaihdelleet synnynnäisestä sydänviasta neurologisiin oireisiin, kuten ADHD:hen ja oppimisvaikeuksiin. Jos toisella vanhemmista on oireyhtymää aiheuttava ZMYM2-geenin mutaatio, perheen todennäköisyys saada lapsi, jolla on ZMYM2-kytkeytynyt oireyhtymä, on 50 %. Tämä todennäköisyys on sama raskaudesta toiseen. Lapsen oirekuva voi kuitenkin olla erilainen kuin hänen vanhemmallaan, jolla on ZMYM2-geenin mutaatio perimässään.

Suurimmalla osalla oireyhtymä on kuitenkin seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä ZMYM2-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on maininta eräästä perheestä, jossa ZMYM2-kytkeytynyt oireyhtymä on johtunut sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa vanhemman sukusoluja on ZMYM2-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on ZMYM2-kytkeytynyt oireyhtymä. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

ZMYM2-kytkeytynyt oireyhtymä on erittäin harvinainen. Luotettavaa tietoa oireyhtymän yleisyydestä ei ole saatavilla. Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa noin 30 henkilöä, joilla tämä oireyhtymä on todettu.

Diagnoosi ja hoito

Varhainen diagnoosi helpottaa ymmärtämään oirekuvaa ja auttaa hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Diagnoosin myötä perheellä on oikeus perinnöllisyysneuvontaan ja sen pohjalta perhesuunnitteluun liittyvään neuvontaan.

ZMYM2-kytkeytynyttä oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Hoito määräytyy potilaalla olevien oireiden mukaan.

Ennuste

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa ei ole mainintoja ZMYM2-kytkeytyneen oireyhtymän elinennusteesta tai komplikaatioista, jotka voisivat lyhentää eliniän odotetta.

Historia

Dervla M. Connaughton kollegoineen julkaisivat vuonna 2020 tutkimuksen, jossa he etsivät geneettisellä tasolla yhteistä nimittäjää munuais- ja virtsatiesairauksille. Tutkimuksessa kävi ilmi, että monilla osallistuneilla oli mutaatio ZMYM2-geenissään. Havaittiin myös, että osalla henkilöistä oli vain neurologisia oireita.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”ZMYM2” suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä nimeltään ”ZMYM2 genetic Variants”. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders)-osaamisverkosto

ERN-ITHACA (Tutkimukseen osallistumispyyntö): Calls for collaboration: Delineating the phenotype of the ZMYM2-related neurodevelopmental disorder

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Neurodevelopmental-craniofacial syndrome with variable renal and cardiac abnormalities; NECRC

Li, Y., Zhou, Z., Xu, Y., & Wang, Z. R. (2023). Novel mutation c.2090_2091del in neurodevelopmental-craniofacial syndrome with variable renal and cardiac abnormalities in an 18.5-mo-old boy: A case report. World journal of clinical cases, 11(16), 3891–3898. doi: 10.12998/wjcc.v11.i16.3891

Connaughton, D. M., Dai, R., Owen, D. J., Marquez, J., Mann, N., Graham-Paquin, A. L., … & Hildebrandt, F. (2020). Mutations of the transcriptional corepressor ZMYM2 cause syndromic urinary tract malformations. The American Journal of Human Genetics, 107(4), 727-742. https://doi.org/10.1016/j.ajhg.2020.08.013

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 23.2.2024.