Usherin oireyhtymä

Usherin oireyhtymän on osa suomalaista tautiperintöä, ja se on yleisin kuulonäkövammaisuutta aiheuttava oireyhtymä. Usherin oireyhtymään ei liity kehitysvammaisuutta.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 26.1.2022

ORPHA:886
ICD-10: H35.5

Avainsanat:Retinitis Pigmentosa-Deafness Syndrome

Lyhyesti

Usherin oireyhtymä on yleisin perinnöllinen kuulonäkövammaisuutta aiheuttava oireyhtymä. Se jaetaan neljään eri kliiniseen alatyyppiin, joista tyyppi III lukeutuu suomalaiseen tautiperintöön. Usherin oireyhtymään liittyy etenevä sisäkorvaperäinen kuulon alenema tai syntymäkuurous ja etenevä retinitis pigmentosa eli silmän verkkokalvon rappeuma tai nk. pigmenttisurkastuma. Verkkokalvon surkastuma voi johtaa muutamien vuosikymmenten kuluttua näkökyvyn menetykseen. Usherin oireyhtymässä todetaan usein myös sisakorvan vestibulaari- eli tasapainoelimen toimintahäiriöitä. Älykkyys on normaalia. Usherin oireyhtymän puhkeamisikä vaihtelee. Usein keski-ikäisillä on vaikea kuulovamma. Usherin oireyhtymän synty on yhdistetty noin kymmenen eri geenin mutaatioon.

Oireet ja löydökset

Sensorineuraalinen kuulovika johtuu sisäkorvan kyvyttömyydestä välittää kuulosignaaleja aivojen kuuloalueille. Kuurous voi olla synnynnäistä tai kuulon heikkeneminen voi alkaa lapsuudessa. Kuulovamma on etenevä ja symmetrinen eli se käsittää molemmat korvat. Usherin oireyhtymässä myös sisäkorvan tasapainoelin voi olla vaurioitunut, mikä vaikeuttaa tasapainon ylläpitämistä eri tilanteissa.

Silmän verkkokalvon rappeumassa silmän verkokalvon aistinsolut rappeutuvat, mikä johtaa toimivien aistinsolujen määrän vähenemiseen ja lopulta näkökyvyn menetykseen. Vanhemmat huomaavat usein lapsen vaikeudet toimia hämärässä, mikä on viite hämäränäkökyvyn heikentymisestä. Muita verkkokalvon rappeuman oireita ovat kirkkaassa valossa häikäistyminen, hidastunut silmän mukautuminen muuttuneisiin valaistusolosuhteisiin sekä vaikeus nähdä vähäisiä kontrasteja ja liikettä. Myös kaihi, värinäkökyvyn heikkeneminen ja sokeat pisteet ääreisnäkökyvyssä ovat tyypillisiä oireita. Ajan myötä näkökenttä kaventuu putkinäöksi, jossa vain pieni osa keskeistä näkökenttää on enää jäljellä. Verkkokalvon rappeuma johtaa lopulta sokeutumiseen, jonka ajankohta vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen jopa niiden perheenjäsenten kesken, joilla on Usherin oireyhtymä.

Usherin oiretyhmään ei liity muita sairauksia tai vammoja, mutta se ei myöskään poissulje niiden esiintymistä.

Usherin oireyhtymä tyyppi I:ssä kuurous on synnynnäistä, ja se diagnosoidaan usein ensimmäisten elinkuukausien aikana. Varhainen verkkokalvon rappeuma kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana, mutta usein kymmenenteen ikävuoteen mennessä. Näkökyvyn eri osa-alueet ovat 30-40 -vuotiaalla useimmiten jo vaikeasti heikentyneet. Sisäkorvan tasapainoelinten toimimattomuus johtaa mm. pään liikkeiden säätelyn vaikeuteen ja hankaloittaa mm. istumista, kävelemistä, pyöräilyä, luistelua, hiihtoa ja hämärässä liikkumista. Tyyppi I jaetaan oireyhtymän taustalla olevan geenimuutoksen perusteella edelleen 6-8 eri alatyyppiin.

Usherin oireyhtymä tyyppi II:ta luonnehtii kuulonnäkövammaisuus. Vastasyntyneillä voi olla keskivaikea tai vaikea kuulon alenema. Heikkokuuloisuus voi edetä hyvin hitaasti kuurouteen. Verkkokalvon rappeuma kehittyy 10-20 ikävuoden tietämillä. Usein näköpulmat kehittyvät hitaammin kuin Usherin oireyhtymä tyyppi I:ssä ja ne ovat mahdollisesti lievempiä kuin muissa Usherin oireyhtymän tyypeissä. Sisäkorvan tasapainoelimen toiminta on normaalia.

Usherin oireyhtymä tyyppi III johtava perimänmuutos on runsastunut Suomessa, ja siksi se kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Alunperin sitä esiintyi alueellisesti eniten itäsuomalaisilla. Usherin oireyhtymätyyppi III:ä on tavallista enemmän myös Aškenasijuutalaisilla. Useimmissa tapauksissa vastasyntyneet kuulevat normaalisti, eikä puheen kehittyminen viivästy. Tavallisesti kuulonalenema alkaa lapsuudessa tai murrosiässä ja johtaa kuulon menetykseen keski-ikään mennessä. Ensioireina todetaan yleensä heikko hämäränäkö. Näkövamma muuttuu invalidisoivaksi noin 32-38 vuoden iässä. Noin puolella tyyppi III-tapauksista tasapainoelinten toiminta on heikentynyt. Tästä seuraa mm. haasteita ylläpitää tasapainoa eri tilanteissa. Motorinen eli liikkeen hallintaan liittyvä kehitys on monilla normaalia.

Usherin Usherin oireyhtymä tyyppi IV kuvattiin lääketieteellisessä kirjallisuudessa vuonna 2018. Tässä epätyypillisessä Usherin oireyhtymämuodossa verkkokalvon rappeuma ja usein myös etenevä sensorinauraalinen kuulonmenetys ilmaantuvat verrattain myöhään. Tyyppiin IV ei liity tasapainoelimen toimintahäiriöitä.

Syy ja perinnöllisyys

Usherin oireyhtymän voi aiheuttaa useiden geenien muutokset eri kromosomipaikoissa. Kaikkien näiden geenien geenituotteet ovat tärkeitä sisäkorvan kuuloaistia aivoihin välittävien kuuloaistisolujen nk. karvosolujen normaalille toiminnalle sekä silmän verkkokalvon näköaistia välittävien solujen, sauvojen ja tappien, toiminnalle.

Suomalaiseen tautiperimään johtava geenimuutos sijaitsee kromosomissa 3 (3q21.1). Suomalainen valtamutaatio todetaan 98 % tapauksista CLRN1-geenin pistemutaationa c.528T>G(p.Tyr176Ter). Suomessa on todettu myös harvinainen c.359T>A(p.Met120Lys)-pistemutaatio. Valtamutaation löytyminen molemmista geeneistä tai valtamutaation ja harvinaisen pistemutaation yhdistelmä nk. yhdistelmäheterotsygotia johtaa Usherin oireyhtymään. Jos mutaatio löytyy vain toisesta geenistä, henkilö on Usherin oireyhtymään johtavan mutaation kantaja.

Oheiseen taulukkoon on koottu eri Usherin oireyhtymä tyyppeihin johtavat geenimutaatiot kromosomialueineen.

 
Usherin oireyhtymä tyyppi    Geenit ja niiden kromosomialueet
Tyyppi I    MYO7A (USH1B) (11q13.5),
 CDH23 (10q22.1),
PCDH15 (USH1F) (10q21.1),
SANS (USH1G) (17q25.1),
 CIB2 (15q25.1)Lisäksi kaksi tuntematonta geeniä kromosomialueilta
21q21.3 ja
10p11.21-q21.1
Tyyppi II    USH2A (1q41),
GPR98 (5q14.3),
DFNB31 (9q32 )
Tyyppi III    CLRN1 (3q25.1)
HRS (5q31.3)
Tyyppi IV    ARSG (17q24.2)

 

Usherin oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa, että henkilöllä on oltava kaksi Usherin oireyhtymään johtavaa geenin mutaatiota perimässään. Useimmissa tapauksissa lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymää aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat tämän geenimuutoksen oireettomia kantajia. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia, heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla oireyhtymä on. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Jälkeläisten periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomat raskaudesta toiseen.

Yleisyys

Oireyhtymän yleisyys on Euroopassa 1:20 000 – 1: 30 000. Usherin oireyhtymä tyyppiä I esiintyy noin 40 %, tyyppiä II noin 60 % ja tyyppiä III noin 3 % kaikista Usherin oireyhtymätapauksista maailmalla. Tyyppi III on kaikkein harvinaisin Usherin oireyhtymämuoto, mutta Suomessa se käsittää noin 40 % kaikista oireyhtymätapauksista. Potilaita Suomessa on noin 300 henkilöä, ja vuosittain uusia tapauksia todetaan 2-3.

Diagnoosi ja hoito

Usher-diagnoosiin päädytään tasapaino- ja kuulontutkimusten sekä näkökyvyn eri osa-alueita mittaavien silmätutkimusten perusteella. Magneettikuvauksissa nähdään keskushermostossa tyypillisiä rakenteellisia muutoksia, jotka vaihtelevat Usherin alatyypin mukaan. Usein vanhemmat havaitsevat lapsen poikkeavan käytöksen pimeässä jo ensimmäisten vuosien aikana. Sisäkorvaperäinen kuulovika todetaan usein jo ennen kouluikää. Diagnoosi voi viivästyä, koska oireita ei ole tai ne ilmenevät vasta myöhemmällä iällä. Tällöin ei välttämättä osata heti epäillä Usherin oireyhtymää. Geenitutkimustulokset vahvistavat tai poissulkevat Usherin oireyhtymän diagnoosin asettamisen.

Erotusdiagnoosissa  on otettava huomioon raskaudenaikainen vihurirokko sekä ne oireyhtymät, joihin liittyy mm. näkö- ja kuulopulmia. Tällaisia ovat muun muassa MIDD (Maternally Inherited Diabetes and Deafness) eli mitokondriaalinen diabetes-kuurousoireyhtymä, Kearns-Sayren oireyhtymä ja joskus harvoin Refsumin tauti sekä keskivaikea Alströmin oireyhtymä.

Hoito on oireiden mukaista ja moniammatillista. Sekä näkö- että kuuloaistin pulmat tuovat monia haasteita mm. kommunikointiin, oppimiseen sekä arjessa toimimiseen. Kommunikaatiota edistäviin toimiin on ryhdyttävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin näkö- ja kuuloaisti heikkenevät merkittävästi. Kuulolaitteista tai sisäkorvaistutteesta voi olla hyötyä etenkin lapsille, joilla on tyyppi I Usherin oireyhtymä; aikuisille, joilla on Usherin oireyhtymä tyyppi III, ja niille jotka aikaisemmin ovat kuulleet.

Viittomakielen tai taktiilien viittomien opettelu on tärkeää, ennen kuin näkökyky on jo merkittävästi huonontunut. Taktiiliviittomien käyttö mahdollistaa kommunikaation myös tilanteissa, joissa ei voi nähdä tai kuulla hyvin, kuten hämärässä ja kovassa taustamelussa. Tulevaisuudessa geeniterapia, verkkokalvoimplantit ja keskushermostoa suojaavat lääkeaineet voivat olla osa Usherin oireyhtymän hoitoa.

Ennuste

Eliniänodote on normaali.

Historia

Albrecht von Graefe kuvasi Usherin oireyhtymän piirteitä jo vuonna 1858. Hän havaitsi oireyhtymän olevan yleinen etenkin Berliinin juutalaisten keskuudessa. Oireyhtymä on saanut nimensä skotlantilaisen silmälääkäri Charles Usherin mukaan, joka vuonna 1914 painotti löydöksissään oireyhtymän periytyvää luonnetta ja havaitsi sen periytyvän autosomissa resessiivisesti.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Usher syndrome” useita aiheeseen liittyviä englanninkielisiä keskusteluryhmiä niille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi suljettuihin ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Suomen Kuurosokeat ry

Kokemustietoa

Helsingin Sanomat (2019): Kuurosokea Milla Lindh tuntee ilmavirran, kun joku kulkee äänettömästi ohi: Kuvataiteilijan näön ja kuulon vei yksi suomalaisten 2omista” taudeista.

Kirkko ja kaupunki (2016): Usherin oireyhtymää sairastava Joel Ylivuori eo murehdi tulevaa

Yle (2011): Veeralla on Usher-syndrooma

Aiheesta muualla

Kuuloavain.fi: Usherin oireyhtymä

Socialstyrelsen: Ushers syndrom
MedlinePlus: Usher Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Usher Syndrome

Lähteet

Orphanet: Usher syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Usher syndrome, type I; USH1Usher syndrome, type IIA; USH2AUsher syndrome, type IIIA; USH3AUsher syndrome type IV; USH4 sekä CLARIN 1; CLRN1

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2019.