TRIO-oireyhtymä

TRIO-oireyhtymän on harvinainen hermoston kehityshäiriö. Kaikilla ei kuitenkaan ole oppimisvaikeuksia tai kehitysvammaa. Oirekirjoon vaikuttaa millainen mutaatio TRIO-geenissä on.

Harvinaiskeskus Norio, Johanna Rintahaka, FT., 10.6.2025

ORPHA:476126
OMIM: 617061

Avainsanat: TRIO-related neurodevelopmental disorder (TRIO-NDD), Mental retardation autosomal dominant 44

Lyhyesti

TRIO-kytkeytynyt kehitysvammaoireyhtymä, lyhyesti TRIO-oireyhtymä on harvinainen hermostonkehityshäiriö. Se johtuu TRIO (trio Rho guanine nucleotide exchange factor)-geenin mutaatiosta eli muutoksesta. TRIO-oireyhtymälle ovat yleistä viive puhumisen ja liikkumisen omaksumisessa. Jos oppimisvaikeuksia tai kehitysvammaisuutta on, niiden taso vaihtelee. Käyttäytymispiirteisiin voivat lukeutua keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus, autistiset piirteet ja/tai aggressiivinen käytös. Oirekuvaan voivat kuulua myös luustomuutokset selkärangassa, hampaissa ja käsissä. Päänympärys voi poiketa normaalijakaumasta ja kasvonpiirteissä voi olla lieviä erityispiirteitä. Oirekuvat eroavat huomattavasti yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita löydy kaikilta, ja oireyhtymään voi myös liittyä joitakin muita piirteitä, joita tässä kuvauksessa ei ole mainittu. Osalla TRIO-geenin muutos ei aiheuta merkittäviä oireita lainkaan.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneellä on tyypillisesti syömisvaikeuksia, kuten imemis- ja nielemisvaikeuksia, taipumusta toistuvaan oksenteluun tai refluksiin. Hoitamattomana syömisvaikeudet voivat heikentää lapsen kasvua ja kehitystä. Mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys on tavallista, mutta myös makrokefalia eli normaalijakaumaa suurempi päänympärys on mahdollinen. Tämä riippuu minkä tyyppisestä oireyhtymää aiheuttavasta mutaatiosta eli geenimuutoksesta on kyse (ks. syy ja perinnöllisyys).

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa löytyy mainintoja lievistä kasvojen erityispiirteistä, kuten epäsymmetrisyydestä ja korkeasta otsasta. Jos leuka on pieni, suu voi jäädä ahtaaksi, lapsella ilmetä purentavirheitä tai hammasmuutoksia. TRIO-oireyhtymässä hampaat saattavat puhjeta tavanomaista myöhemmin.

Muita luustomuutoksia voivat olla selkärangassa ja käsissä, kuten selkärangan skolioosi eli sivuttainen vinouma tai kyfoosi eli rintarangan kyttyrä tai niiden yhdistelmä eli kyfoskolioosi. Lisäksi sormet saattavat olla lyhyet ja tappimaiset ja niiden keskimmäinen nivel voi olla tavallista suurempi. Joillakin pikkusormi voi olla muodoltaan käyrä ja kämmen lyhyt. Joillakin toinen ja kolmas varvas voivat olla yhteenliittyneet toisiinsa.

TRIO-oireyhtymässä ilmenee viivettä yleisessä kehityksessä, kuten puheen ja motoristen eli liikkeiden perustaitojen, omaksumisessa. Toisinaan lapsi voi oppia istumaan itsenäisesti juuri ennen ensimmäistä ikävuottaan ja kävely voi alkaa sujua ilman tukea neljänteen – viidenteen ikävuoteen mennessä. Kehitysviiveen aste on harvoin vaikea.

TRIO-oireyhtymässä älykkyys voi vastata valtaväestön tasoa, tai olla lähellä sitä. Oppimisvaikeudet voivat olla yleisiä. Jos kehitysvammaisuutta ilmenee, se on usein lievää.

TRIO-oireyhtymässä pakko-oireinen häiriö, autismikirjon häiriö sekä ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ovat mahdollisia. Pakko-oireiseen häiriöön lukeutuvat pakkoajatukset ja -toiminnot, jotka haittaavat arkielämää. ADHD:lle puolestaan on tyypillistä tarkkaamattomuus, ylivilkkaus, keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus, jotka voivat haitata lapsen kehitystä ja toimintakykyä arjessa. Autismikirjon häiriölle ovat ominaista puolestaan vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, todennäköisyys levottomuuteen, jäykkään ja toistavaan käyttäytymiseen sekä rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin. Lisäksi voi ilmetä itseään toistavaa stereotyyppistä käyttäytymistä, aggressiivisuutta, levottomuutta tai ahdistusta. Taipumus itseään vahingoittavaan käytökseen on mahdollinen.

Joskus TRIO-oireyhtymään liittyy ummetusta, virtsan pidätysvaikeuksia, epilepsiaa ja ataksiaa eli liikkeiden säätelyhäiriöitä sekä toistuvia infektioita. Osalla todetaan synnynnäinen sydämen rakennepoikkeavuus. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on myös mainintoja tavallista alhaisemmasta kipukynnyksestä.

TRIO-oireyhtymän oirekuva selkiytyy uusien tutkimustulosten myötä.

Syy ja perinnöllisyys

TRIO-oireyhtymä johtuu TRIO (trio Rho guanine nucleotide exchange factor) -geenin mutaatiosta eli muutoksesta. Geeni sijaitsee kromosomissa 5 (5p15.2). TRIO-geenistä valmistuu entsyymi, joka välittää hermosolujen kasvua ja kehitystä. TRIO-geeni on tärkeä etenkin kehittyvissä aivoissa. TRIO-geenistä on olemassa kaksi pääasiallista geenimuutosta eli varianttia, sellaisia, jotka lisäävät (gain-of-function) tai vähentävät (loss-of-function) TRIO-geenin aktiivisuutta. Riittämätön tai liiallinen TRIO-geenistä valmistuvan geenituotteen (entsyymin) aktiivisuus johtaa siis TRIO-oireyhtymän oireisiin ja löydöksiin. Esimerkiksi mikrokefalia ja sormien/varpaiden rakennepoikkeavuudet ovat tavallinen henkilöillä, jolla on loss-of-function-geenivariantti, kun taas gain-of-function-variantille makrokefalia, vaikea-asteisempi kehitysviive ja/tai kehitysvamma sekä suurempi epilepsiataipumus ja skolioosi ovat ominaisempia.

TRIO-oireyhtymä noudattaa autosomissa dominoivaa eli vallitsevaa periytymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että perimässä olevasta kahdesta TRIO-geenistä vain toisessa oleva mutaatio riittää aiheuttamaan oireyhtymän. Kaikista diagnosoiduista TRIO-oireyhtymätapauksista, noin 15–40 % arvellaan periytyneen lapselle toiselta vanhemmaltaan. Jos vanhemmalla on TRIO-geenin mutaatio perimässään, lapsi perii tämän geenimuutoksen 50 %:n todennäköisyydellä. Tämä todennäköisyys on sama raskaudesta toiseen. Lapsen oirekuva voi kuitenkin olla erilainen kuin hänen vanhemmallaan.

Useimmiten TRIO-oireyhtymä johtuu siis uudesta ja sattumalta syntyneestä TRIO-geenin muutoksesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä TRIO-geenin mutaatiota, vaan se on ainutlaatuinen lapsen perimässä. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä sukurauhasissa, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutosten toistumistodennäköisyys perheessä on useimmilla yhtä suuri tai suurempi kuin yhden prosentin (1 %) eli yhden sadasosan. Tämä todennäköisyys selittyy mahdollisella sukusolumosaikismilla (katso alta).

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on TRIO-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on TRIO-oireyhtymä. Usein sukusolumosaikismista johtuvan oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

TRIO-oireyhtymä on yhtä yleinen sekä miehillä että naisilla. Oireyhtymän yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. On arvioitu, että kaikista kehitysvammojen/autismirkirjon häiriöitä aiheuttavista syistä TRIO-oireyhtymä selittäisi yhden sadasosan (1 %). Maailmalla on kuvattu ainakin 36 henkilöä, joilla on TRIO-oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

TRIO-oireyhtymä voi muistuttaa joiltakin piirteiltään Angelmanin oireyhtymää sekä Pitt-Hopkinsin oireyhtymää. Diagnoosi perustuu henkilön oirekuvaan ja TRIO-geenimuutoksen löytymiseen perimäntutkimuksista.

Jos pikkulapsen kehitys poikkeaa tavanomaisesta ja hänellä on samanaikaisesti joitakin ulkonäön ja rakenteen erityispiirteitä, lähetetään lapsi yleensä erikoissairaanhoitoon diagnoosin selvittämistä varten. Useimmiten TRIO-oireyhtymän diagnoosia ei pysty päättelemään pelkkien oireiden perusteella, jolloin diagnostiikkaan lähdetään jollain laajemmalla geenitestipaketilla tai -paneelilla, jotka sisältävät TRIO-geenin, tai tutkimalla eksomisenvenssoinnilla kaikki tunnetut geenit. Geenitutkimus tehdään verinäytteestä, ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin, selkiyttää ennustetta ja auttaa arvioimaan oireyhtymän periytymistodennäköisyyttä perheessä tai lähisuvussa.

TRIO-oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa, vaan hoito on oireiden mukaista. Säännöllinen kasvun, kehityksen ja käyttäytymispiirteiden seuranta ovat osa oireyhtymän hyvää hoitoa. Syömisvaikeuksien hoito voi tarvita nenämahaletkun tai ravitsemusavanteen (PEG (Perkutaaninen Endoskooppinen Gastrostooma)-napin)-käytön. Luustomuutoksia hoidetaan ortopedien ja hammaslääkäreiden asiantuntemuksella. Säännölliset hammastarkastukset ovat tärkeitä. Puhe-, toiminta- ja fysioterapia tukevat lapsen kehitystä. Puhetta korvaavina kommunikointitapoina voidaan käyttää esimerkiksi kuvakortteja. Tarvittaessa oppimista on tärkeä tukea erikoisjärjestelyin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa. ADHD:n ja autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja kuntoutus tukee ja ylläpitää henkilön toimintakykyä. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Arjen toistuva rakenne voi lieventää käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia.

Ennuste

Eliniänodotteesta ei ole annettavissa luotettavia tietoja. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa ei ole mainintoja oireyhtymään mahdollisesti liittyvistä vakavista komplikaatioista.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Team TRIO” oma englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Simons Searchlight.org: TRIO

Team TRIO

Lähteet

Orphanet: Micrognathia-recurrent infections-behavioral abnormalities-mild intellectual disability syndrome

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Intellectual developmental disorder, autosomal dominant 44, with microcpehaly; MRD44.

GeneReviews®: TRIO-Related Neurodevelopmental Disorder

Schultz-Rogers, L., Muthusamy, K., Pinto e Vairo, F. et al. Novel loss-of-function variants in TRIO are associated with neurodevelopmental disorder: case report. BMC Med Genet 21, 219 (2020).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 10.9.2021.