Snijders Blok-Campeaun oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 24.1.2022

ORPHA:599082
OMIM: 618205

Avainsanat: Snijders Blok-Campeau syndrome (SNIBCPS), Intellectual developmental disorder with macrocephaly, speech delay, and dysmorphic facies, (IDDMSF), CHD3-related developmental delay-speech delay-intellectual disability-abnormalities of vision-facial dysmorphism syndrome

Lyhyesti

Snijders Blok-Campeaun oireyhtymä on synnynnäinen hermoston kehityshäiriö, joka ilmenee yleisen kehityksen viivästymisenä ja myöhemmin kehitysvammaisuutena. Puhumisen vaikeudet ovat yleisiä. Tietyt kasvonpiirteet ovat osa oirekuvaa. Sekä neurologiset että hermoston ulkopuoliset oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Snijders Blok-Campeaun oireyhtymän pääoireet ovat osin selkiytymättömät, joten lisätutkimukset ja niiden perusteella kirjoitetut lääketieteelliset julkaisut ovat tarpeen.

Oireet ja löydökset

Snijders Blok-Campeaun oireyhtymässä yleinen kehitys on viivästynyt. Osalla lapsista voi ilmetä hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä. Joillakin on yliliikkuvat nivelet. Puhekyky on rajoittunutta, ja osa käyttää vain muutamia sanoja sanallisessa vuorovaikutuksessaan tai eivät puhu lainkaan. Jos puheentuottaminen onnistuu, ensisanat ilmaistaan usein kahden ikävuoden jälkeen. Puhumisen vaikeuksiin voivat kuulua suun ja kielen motoriikan vaikeudet tai apraksia, jossa tahdonalaisten puheliikkeiden säätely on vaikeutunut äänteiden ja tavujen muodostamiseksi. Myös änkytys on mahdollista.

Puheen kehittymisen lisäksi myös motorisissa eli liikkumisen perustaitojen omaksumisessa voi olla viiveitä. Kävelytyyli voi olla epävakaata tai ns. leveäraiteista.

Kehitysvammaisuuden taso vaihtelee lievästä vaikeaan. Osalla on todettu epilepsiaa ja/tai autismikirjon häiriöitä, jotka voivat ilmetä mm. stereotyyppisenä eli pakonomaisena käyttäytymisenä. Usein henkilöitä, joilla on Snijders Blok-Campeaun oireyhtymä, luonnehditaan iloisiksi ja sosiaalisiksi.

Snijders Blok-Campeaun oireyhtymään liittyy tiettyjä kasvonpiirteitä, kuten syvällä ja kaukana toisistaan sijaitsevat silmät, joissa on kapea silmäluomirako. Lisäksi silmän sisäkulman ja nenän välinen etäisyys on tavanomaista suurempi ja kulmakarvat ovat harvat. Muita erityisiä piirteissä voivat olla mm. täyteläiset posket, terävä leuka, leveä nenänselkä, ohut ylähuuli, korostunut otsa, matalalla sijaitsevat korvat sekä keskikasvojen hypoplasia. Usein pään koko poikkeaa normaalijakaumasta: se voi olla tavallista suurempi (makrokefalia) tai pienempi (mikrokefalia). Snijders Blok-Campeaun oireyhtymässä makrokefalia on ollut tilastollisesti yleisempää kuin mikrokefalia. Jos kallon saumat ovat sulkeutuneet tavanomaista myöhemmin, myös pään muoto voi olla poikkeava.

Snijders Blok-Campeaun oireyhtymään voi liittyä näköhäiriöitä, kuten hyperopiaa eli kaukotaitteisuutta tai karsastusta.

Noin puolella (50 %) on aivojen rakennepoikkeavuuksia, joihin voi lukeutua esimerkiksi suurentuneet aivokammiot. Joillakin voi ilmetä myös synnynnäinen sydämen, ja joskus myös virtsateiden ja sukupuolielinten rakennepoikkeavuus. Esimerkkinä jälkimmäisestä, pojilla voi olla laskeutumattomat kivekset.

Syy ja perinnöllisyys

Snijders Blok-Campeaun oireyhtymä johtuu kromosomissa 17 (17p13.1) sijaitsevan CHD3-geenin (Chromodomain Helicase DNA-binding 3) mutaatiosta. CHD3-geeni tuottaa proteiinia, joka säätelee DNA:n kromatiinirakennetta ja sitä kautta geeniluennan aktiivisuutta. Lisäksi CHD3-proteiini osallistuu solujen kasvun, jakautumisen ja erilaistumisen säätelyyn. On havaittu, että CHD3-geenin mutaatiot voivat johtaa joko CHD3-proteiinin lisääntyneeseen tai vähentyneeseen aktiivisuuteen. Tutkimustulokset ovat kuitenkin antaneet viitteitä siihen, ettei mutaation tyyppi vaikuttaisi oirekuvaan ja sen laatuun. Molemmat mutaatiotyypit johtavat jo sikiökaudella poikkeavaan geeniluentaan ja eri solutyyppien, kuten hermosolujen, kehityksen häiriintymiseen. On epäselvää, kuinka CHD3-proteiinin aktiivisuuden muutokset johtavat Snijders Blok-Campeaun oireyhtymän oireisiin.

CHD-geenejä on useita erilaisia. Saman CHD-geeniperheen eri jäsenten mutaatiot on yhdistetty useisiin neurologisiin oireyhtymiin, kuten esimerkiksi Pilarowski-Björnssonin oireyhtymään (CHD1-geenin mutaatio), erääseen epileptiseen enkefalopatiaan (CHD2), CHARGE-oireyhtymään (CHD7), Sifrim-Hitz-Weissin oireyhtymään (CHD4) ja autismikirjon häiriöön (CHD8).

Snijders Blok-Campeaun oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain toisen perimässä olevan CHD3-geenin mutaatio saa aikaan Snijders Blok-Campeaun oireyhtymän. Henkilöllä, jolla on CHD3-geenin mutaatio perimässään, on 50 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on Snijders Blok-Campeaun oireyhtymä.

Useimmiten oireyhtymä on kuitenkin seurausta sattumalta syntyneestä ja uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Tällainen de novo-mutaatio syntyy sattumalta hedelmöitykseen osallistuvassa sukusolussa, siittiössä tai munasolussa, tai ensimmäisten solunjakautumisten aikana, pian hedelmöityksen jälkeen. Kun lapsella on de novo-mutaatio, kummaltakaan vanhemmalta ei siis löydetä samaa geenimuutosta perimästään. Mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on CHD3-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Snijders Blok-Campeaun oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Snijders Blok-Campeaun oireyhtymän yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Ainakin 60 potilasta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Kyseessä on siis erittäin harvinainen hermoston kehityshäiriöön liittyvä oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

Oireyhtymän diagnosointia voi helpottaa kehitykseen ja kasvonpiirteisiin liittyvien yksityiskohtien tunnistaminen. Potilaan oirekuvaan sopiva geenitutkimustulos vahvistaa diagnoosin.

Kunkin potilaan hoito räätälöidään hänen tarpeidensa mukaan. Se voi käsittää esimerkiksi fysio-, puhe- ja toimintaterapian sekä mahdolliset kirurgiset toimet rakennepoikkeavuuksien korjaamiseksi. Säännölliset näöntarkastukset ovat tärkeitä.

Ennuste

Toistaiseksi vanhin tunnistettu henkilö, jolla on Snijders Blok-Campeaun oireyhtymä, on 60-vuotias. Eliniänodotteesta ei ole saatavilla tietoja, koska oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu. Henkeä uhkaavista komplikaatioista ei ole kuitenkaan mainintoja lääketieteellisissä julkaisuissa.

Historia

Snijers Blok tutkimusryhmineen kuvasi ensikerran oireyhtymän vuonna 2018.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”CHD3” oma englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Ryhmän nimi on CHD3 Families (Snijders Blok Campeau Syndrome). Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

MedlinePlus: Snijders Blok-Campeau syndrome
CHD3 Snijders Blok-Campeau syndrome

Lähteet

Orphanet: CHD3-related developmental delay-speech delay-intellectual disability-abnormalities of vision-facial dysmorphism syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Snijders Blok-Campeau syndrome (SNIBCPS)

Snijders Blok, L., Rousseau, J., Twist, J. yms. CHD3 helicase domain mutations cause a neurodevelopmental syndrome with macrocephaly and impaired speech and language. Nature Communications 9, 4619 (2018).

Drivas, T.G., Li, D., Nair, D. yms. A second cohort of CHD3 patients expands the molecular mechanisms known to cause Snijders Blok-Campeau syndrome. European Journal of Human Genetics 28, 1422–1431 (2020).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 26.8.2021.