Okur-Chungin oireyhtymä

Okur-Chungin oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu lääketieteellisissä julkaisuissa. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 25.1.2023

OMIM: 617062
Avainsanat: Okur–Chung neurodevelopmental syndrome, CSNK2A1-related neurodevelopmental syndrome

Lyhyesti

Okur-Chungin hermoston kehityshäiriön, lyhyesti Okur-Chungin oireyhtymän, tunnuspiirteitä ovat psykomotorinen kehitysviive, kehitysvamma, tietyt käyttäytymis- ja ulkonäköpiirteet, hypotonia eli alhainen lihasjänteys sekä erilaiset aivojen rakennepoikkeavuudet. Oireyhtymä on erittäin harvinainen ja vasta hiljattain kuvattu. Oirekuvassa voi olla suurta yksilöllistä vaihtelua, eikä kaikkia tässä diagnoosikuvauksessa mainittuja oireita ole kaikilla. Vastaavasti tästä kuvauksesta voi puuttua joitakin piirteitä, joita voi ilmetä Okur-Chungin oireyhtymästä.

Oireet ja löydökset

Raskaudenaikainen kasvu on usein tavanomaista, ja yleensä lapset syntyvät normaalipainoisina. Syntymänjälkeinen lapsen kasvu voi kuitenkin olla viivästynyt ja kolmasosalla pituuskasvu jää tavanomaisesta. Lapsen syömisvaikeudet ovat tyypillisiä tälle oireyhtymälle ja ne johtuvat usein hypotoniasta. Myös ummetus ja refluksi eli ruokasulan nouseminen takaisin suuhun ovat yleisiä. Lapsen ravitsemustilan, pituuden ja painon kehityksen seuranta on syömisvaikeuksien ilmenemisen vuoksi tärkeää.

Puheen ja motoristen taitojen kehitys on kaikilla tavanomaista hitaampaa. Liikunnallisten taitojen saavuttaminen on helpompaa kuin puheen tuottaminen. Sanallinen vuorovaikutus on selkeästi puutteellista Okur-Chungin oireyhtymässä. Muutamalla on ilmennyt ataksiaa eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiovaikeuksia.

Kehitysvammaa ilmenee noin 75 %:lla eli noin 75 lapsella sadasta. Kehitysvamman aste on useimmiten lievä tai keskivaikea.

Okur-Chungin oireyhtymän käyttäytymispiirteisiin lukeutuvat mm. ylivilkkaus tai keskittymisvaikeudet, puutteet sosiaalisessa käyttäytymisessä ja stereotyyppinen eli toistuva käyttäytyminen, kuten käsien yhteen taputtaminen. Myös autistiset piirteet ovat mahdollisia. Lapsi voi turhautua tai saada raivokohtauksia, ellei häntä ymmärretä tai hänellä on epämiellyttävä olo. Vuorokausirytmin neurologisten säätelyvaikeuksien vuoksi Okur-Chungin oireyhtymässä voi ilmetä unihäiriöitä.

Kolmasosalla todetaan epilepsia tai ainakin yksi epileptinen kohtaus. Useimmiten ensimmäinen epilepsiakohtaus ilmenee ennen toista ikävuotta. Epilepsian tyyppi vaihtelee yksilöllisesti, ja joillakin epilepsia voi olla vaikeahoitoinen. Aivokuvantamisessa on havaittu erilaisia aivojen rakennepoikkeavuuksia, kuten aivojen paksupoimuisuutta, tavanomaista ohuempi aivokurkiainen, joka yhdistää oikeaa ja vasenta aivopuoliskoa, sekä muutoksia myelinisaatiossa eli aivojen valkeassa aineessa. Myös mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys on mahdollinen.

Okur-Chungin oireyhtymän ulkonäköpiirteiksi mainitaan lääketieteellisissä julkaisuissa mm. seuraavaa; matalalla sijaitsevat korvat, silmän sisäkulmaa peittävät ihopoimut, niin kutsutut epikantus-poimut, tavanomaista etäämpänä toisistaan sijaitsevat silmät sekä kaarevat kulmakarvat, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa. Lisäksi nenänselkä voi olla leveä ja nenänpää korostunut tai ylöspäin kääntynyt. Joillakin on korkea suulaki ja ylähuuli voi olla ohut ja kieli kookas.

Tuki- ja liikuntaelimissä voi ilmetä mm. nivelten yliliikkuvuutta ja lonkka voi mennä helposti sijoiltaan. Sormet ja/tai varpaat voivat olla vinot. Skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinous ja hampaiden pureantavirheet ovat myös mahdollisia.

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on mainintoja myös nivus- tai napatyrästä. Joillakin on todettu sydämen ja/tai virtsa- ja sukupuolielinten rakennepoikkeavuuksia.
Silmät voivat karsastaa tai niissä olla haja-, kauko- tai likitaittoisuutta.

Okur-Chungin oireyhtymässä voi ilmetä myös toistuvia hengitystie- ja korvainfektioita. Vasta-aineiden määrät voivat poiketa tavanomaisesta. Muutoksia on todettu etenkin immunoglubuliini (Ig)-A ja -G-luokan vasta-aineissa.

Syy ja perinnöllisyys

Okur-Chungin oireyhtymän aiheuttaa mutaatio CSNK2A1-geenissä kromosomissa 20p13. Mutaatioita tunnetaan useita erilaisia. CSNK2A1-geenistä valmistuu erään entsyymin, kaseiinikinaasi-2:n, rakenneosa, joka on välttämätön koko entsyymin toiminnalle. Ilman tätä alayksikköä kyseinen entsyymi ei ole bilogisesti aktiivinen. Kaseiinikinaasia-2 tuotetaan etenkin kehittyvissä aivoissa. Entsyymi osallistuu mm. solujen jakautumisen ja vuorokausirytmin säätelyyn. Mutaatiot, jotka estävät kaseiinikinaasi 2:n toiminnan johtavat kehityksen häiriintymiseen ja Okur-Chungin oireyhtymän eri oireisiin.

Okur-Chungin oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi mutaatio geeniparin toisessa CSNK2A1-geenissä on riittävä oireyhtymän kehittymiseksi kohdussa. Henkilöllä, jolla on perimässään CSNK2A1-geenin mutaatio, voi saada 50 %:n todennäköisyydellä lapsen, jolla on Okur-Chungin oireyhtymä.

Toistaiseksi kaikki Okur-Chungin oireyhtymätapaukset ovat olleet seurausta sattumalta syntyneestä ja uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että lapsen oireyhtymä olisi seurausta jommallakummalla vanhemmalla olevasta sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on CSNK2A1-geenin mutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on Okur-Chungin oireyhtymä (> 1 %). Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Vuonna 2022 maailmalla oli tunnistettu noin 160 henkilöä, joilla oli Okur-Chungin oireyhtymä. Oireyhtymä on yhtä yleinen miehillä ja naisilla.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu lapsilla oleviin oireisiin ja CSNK2A1-geenin mutaation löytymiseen perimästä.

Okur-Chungin oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Hoito laaditaan kunkin yksilöllisten oireiden ja tarpeiden mukaan. Jos syömisvaikeudet pitkittyvät, lapselle voidaan asentaa nenämahaletku tai PEG-nappi. PEG-lyhenne tulee sanoista perkutaaninen endoskooppinen gastrostomia, ja se tarkoittaa tähystyksen avulla tehtyä mahalaukkuavannetta. PEG-letku voi olla väliaikainen tai pysyvä ratkaisu ravitsemuksen turvaamiseksi. Puheterapia ja apuviittomat tai -kuvat voivat helpottaa kommunikaatiota. Arjen toistuva rakenne voi helpottaa lasta ja lieventää käyttäytymisongelmia. Oppimisen tukeminen on tärkeää. Fysio- ja toimintaterapia auttaa mm. motoristen taitojen kartuttamisessa.  Jos lapsella ilmenee toistuvia tai harvinaisia infektioita, immunologiset tutkimukset ovat tarpeen. Epilepsian hyvä hoito, kasvun ja ravitsemustilan seuranta ovat tärkeitä. Tarvittaessa endokrinologi voi harkita kasvuhormonihoitoa lapsen pituuskasvun kiihdyttämiseksi.

Ennuste

Okur-Chungin oireyhtymän ennuste perustuu henkilöllä oleviin oireisiin. Oireyhtymä ei ole etenevä, ja monet lapset oppivat uusia taitoja, joskin puhevaikeudet voivat olla pitkäaikaisia tai pysyviä. Nykytiedon valossa eliniänodote on normaali.

Historia

Volkan Okur ja Wendy K. Chung kuvasivat nimeään kantavan oireyhtymän ensimmäisen kerran vuonna 2016. Heidän tutkimusryhmänsä selvitti myös oireyhtymän geneettisen eli perimään liittyvän taustasyyn.

Kokemustietoa

Kokemustietoa englanniksi löytyy seuraavilta sivuilta;
CSNK2A1 Foundation: Stories

Simons Searchlightin sivuilta:
Kirsty’s Story
Jules’ Story
Cordelia’s Story
Filip’s Story

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Kaipaamme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ” Okur–Chung neurodevelopmental syndrome ” englanninkielinen, hollantilainen ja ranskalainen FB-keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Simons Serachlight: CSNK2A1
CSNK2A1 Foundation
CSNK2A1 Foundation (2022): what is Okur-Chung Neurodevelopmental Syndrome (OCNDS)?

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders)-osaamisverkosto

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Okur-Chung Neurodevelopmental Syndrome; OCNDS
GeneReviews®: Okur-Chung Neurodevelopmental Syndrome

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 25.1.2023