MEB-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 27.3.2025

ORPHA:588
ICD-10: G71.0

Avainsanat: Muscle Eye Brain disease (MEB), Lihas-silmä-aivo-oireyhtymä, Walker-Warburgin oireyhtymä, Warburgin oireyhtymä

Lyhyesti

MEB- eli lihas-silmä-aivo-oireyhtymä kuuluu laajempaan synnynnäisten lihasdytrofioiden eli lihasrappeumasairauksien ryhmään. Tarkemmin sanottuna niin kutsuttuihin dystroglykanopatioihin. MEB-oireyhtymästä tunnetaan kolme eri muotoa (A-C). Näistä tyyppi-A on oireyhtymän kaikkein vaikein muoto ja sitä kutsutaan englanninkielisen nimensä, Muscle Eye Brain disease, perusteella MEB-oireyhtymäksi tai Walburgin oireyhtymäksi. Tässä tekstissä kuvataan nimenomaa tyyppi A MEB-oireyhtymää, joka lukeutuu suomalaiseen tautiperintöön. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on MEB-oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

MEB-oireisto vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen. Oirekuvassa korostuvat englannin kielisen nimensä mukaisesti lihas-, silmä- ja aivo-oireet.

Usein vauvalla huomataan hypotonia pian syntymän jälkeen ja se vaikeutuu puolen vuoden ikään mennessä. Lapsella on mm. imemisvaikeuksia, eikä hän pysty kannattelemaan päätään. Oireiston tunnuspiirteitä synnynnäinen lihasdystrofia sekä lihasheikkous. Verestä havaitaan usein koholla oleva kreatiinifosfokinaasi-entsyymin pitoisuus, jota kliinisten oirekuvan lisäksi käytetään lihastaudin toteamisessa. Vain harva oppii kävelemään. Leikki-iän jälkeen jaloissa ilmenee lihasjäykkyyttä ja niveljäykistymiä.

MEB-oireyhtymälle tyypillisiä silmäoireita ovat mm. vauvaiän glaukooma eli silmänpainetauti, näköhermon surkastuma ja verkkokalvon rappeuma. Glaukooma aiheuttaa usein näköhermon vaurioita. Lapsi on usein synnynnäisesti likinäköinen.

MEB-oireyhtymässä aivojen rakennepoikkeavuudet ovat yleisiä. Aivokuvantamislöydöksinä voivat olla lissenkefalia tyyppi II, jossa isoaivojen pinta on jäänyt sileäksi ja kyhmyt tavanomaista pienemmiksi; pakyria eli aivojen paksupoimuisuus sekä pikkuaivojen kystat. Myös hydrokefalia eli aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriö on mahdollinen.

Lapsella todetaan kehitysviive. Useimmilla on epilepsia. MEB-oirekuvaan lukeutuu myös kehitysvamma.

Oirekuvan ollessa vaikea, lapsi on vaikeasti kehitysvammainen, menettää näkökykynsä ja kuolee usein ensimmäisten elinvuosiensa aikana.

Syy ja perinnöllisyys

MEB-oireyhtymä tyyppi-A johtuu POMGNT1-geenin mutaatioista eli muutoksesta kromosomissa 1 (1p34). POMGNT1-geeni ilmentää O-mannoosi beeta-1,2-N-asetyyliglukosaminyylitransferaasi-nimistä entsyymiä. Entsyymiä tarvitaan luustolihasten tietyn proteiinin (alfa-dystroglykaanin) normaalin rakenteen muodostamiseksi. Alfa-dystroglykaania on myös silmissä, aivoissa ja selkäytimessä. Entsyymin toimimattomuus johtaa näissä kudoksissa tarvittavan alfa-dystroglykaani-proteiinin puutokseen ja oireyhtymän tyypillisiin oireisiin.

POMGNT1-geenin mutaatiot johtavat kolmeen, toisista erottuviin oirekirjoihin (tyypit A-C), joista tyyppi A on MEB-oireyhtymä ja kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Valtamutataatio c.1539+1G>A p.(Leu472_His513del) kattaa noin 99 % suomalaisten MEB-potilaiden geenimuutoksista.

MEB-oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Jokaisella yksilöllä on POMGNT1-geenistä kaksi geenikopiota, joista toinen on peritty äidiltä ja toinen isältä. Mikäli molemmissa geenikopioissa on oireyhtymää aiheuttava muutos, henkilöllä on MEB-oireyhtymä. Mikäli vain toisessa geenikopiossa on mutaatio, henkilö on MEB-oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation kantaja. Yleensä kantajat ovat oireettomia, koska heillä on vain toisessa POMGNT1-geenissä mutaatio. Kantajavanhempien todennäköisyys saada lapsi, jolla on MEB-oireyhtymä, on 25 %. Kantajavanhempien todennäköisyys lapseen, jolla ei ole lainkaan MEB-oireyhtymää aiheuttavaa geenimuutosta perimässään, on 25 %. Puolet (50 %) kantajavanhempien lapsista perii vain toiselta vanhemmaltaan POMGNT1-geenin mutaation. Näin ollen lapsi on oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Jos kantajuuden periytymistä tarkastellaan terveen lapsen näkökulmasta, perheen terveistä lapsista 2/3 on kantajia. Edellä esitellyt periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Suomessa MEB-oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle 1:50 000. Oireyhtymää aiheuttavaa geenimuutosta eli -varianttia on, ainakin aikaisemmin ollut, tiheästi etenkin Etelä-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Muualla maailmassa oireyhtymä on harvinaisempi kuin miellä Suomessa.

Diagnoosi ja hoito

MEB-oireyhtymän oireet ovat samankaltaisia muiden dystroglykanopatioihin kuuluvien synnynnäisten lihasrappeumasairauksien, kuten Walker–Warburgin oireyhtymän ja Fukuyaman synnynnäisen lihasdystrofian kanssa. Kaikissa dystroglykanopatioissa oireet johtuvat puutteellisesta alfa-dystrogylkaanin rakenteesta.

Diagnoosi asetetaan potilaan oireiden, oireyhtymän sukuhistorian, aivokuvantamisen ja lihas- ja silmätutkimusten, erilaisten laboratoriokokeiden ja geenitutkimuksen perusteella.

Parantavaa hoitoa ei ole, ja hoito on kunkin potilaan oireiden mukaista ja vaatii moniammatillisen hoitoryhmän asiantuntijuutta.

Ennuste

MEB-oireyhtymän eliniänodote on lyhyt. Useimmiten oireyhtymä johtaa kuolemaan ensimmäisten elinvuosien aikana, noin kolmanteen ikävuoteen mennessä. Toisaalta tiedämme tapauksia, joissa oirekuva on ollut lievempi ja elinikä on yltänyt aikuisuuteen tai sen kynnykselle.

Historia

Oireyhtymän kuvasivat lääketieteellisessä kirjallisuudessa ensimmäisen kerran Pirkko Santavuori, Jaakko Leisti ja Sirkka Kruus vuonna 1977.

Kokemustietoa

Kokemustietoa MEB-oireyhtymästä löydät Tukiliiton Tarinat-sivuilta Harvinaiset-kategoriasta: Jokaisella on oikeus siihen elämään, joka hänelle annetaan

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Lihastautiliitto: MEB-oireyhtymä

Aiheesta muualla

Socialstyrelsen: Kongenitala muskeldystrofier

Lähteet

Orphanet: Muscle-eye-brain disease
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Muscular dystrophy-dystroglycanopathy (Cognetital with brain and eye anomalies, type A)
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Muscle eye brain disease

Reijo NorioSuomi-neidon geenit – tautiperinnön takana juurillemme johtamassa. Otava 2000.

Julkaistu ensimmäisen kerran silloisen Norio-keskuksen sivuilla vuonna 2018.