MEB-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 16.6.2023

ORPHA:588
ICD-10: G71.0

Avainsanat: Muscle Eye Brain disease (MEB), Lihas-silmä-aivo-oireyhtymä, Walker-Warburgin oireyhtymä , Warburgin oireyhtymä

Lyhyesti

MEB- eli lihas-silmä-aivo-oireyhtymä kuuluu laajempaan synnynnäisten lihasdytrofioiden ryhmään. Siitä tunnetaan kolme eri muotoa (A-C). Näistä tyyppi A on oireyhtymän kaikkein vaikein muoto ja sitä kutsutaan englanninkielisen nimensä (Muscle Eye Brain disease) perusteella MEB-oireyhtymäksi tai Walburgin oireyhtymäksi. Tässä tekstissä kuvataan nimenomaa tyyppi A MEB-oireyhtymää, joka lukeutuu suomalaiseen tautiperintöön.

Oireet ja löydökset

MEB-oireisto vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen. Usein vauvalla huomataan hypotonia pian syntymän jälkeen ja se pahenee puolen vuoden ikään mennessä. Lapsella on mm. imemisvaikeuksia, eikä hän pysty kannattelemaan päätään. Leikki-iän jälkeen jaloissa ilmenee jäykkyyttä ja niveljäyksistymiä, ja harva oppii kävelemään. Oireiston tunnuspiirteitä ovat aivojen ja silmien rakennepoikkeavuudet, vaikea kehitysvammaisuus, synnynnäinen lihasdystrofia sekä lihasheikkous.

MEB-oireyhtymässä ilmenee usein hydrokefalia eli aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriö sekä vauvaiän glaukooma eli silmänpainetauti, joka usein aiheuttaa näköhermovaurioita. Myös muita näkökykyä vammauttavia silmäsairauksia voi ilmetä. Useimmilla todetaan myös epilepsia.

Verestä havaitaan usein koholla oleva kreatiinifosfokinaasi-entsyymin pitoisuus, jota kliinisten oirekuvien lisäksi käytetään myös tämän lihastaudin toteamisessa.

Oireyhtymän vaikeassa oirekuvassa lapsi on vaikeasti kehitysvammainen, menettää näkökykynsä ja kuolee usein ensimmäisten elinvuosien aikana.

Syy ja perinnöllisyys

MEB-oireyhtymä johtuu POMGNT1-geenin mutaatioista kromosomissa 1 (1p34). POMGNT1-geeni ilmentää O-mannoosi beeta-1,2-N-asetyyliglukosaminyylitransferaasi-entsyymiä. Entsyymiä tarvitaan luustolihasten tietyn proteiinin (alfa-dystroglykaanin) normaalin rakenteen muodostamiseksi. Entsyymin toimimattomuus johtaa luustolihaksissa tarvittavan alfa-dystroglykaani-proteiinin puutokseen ja oireyhtymän tyypillisiin oireisiin. Alfa-dystroglykaania esiintyy myös silmissä, aivoissa ja selkäytimessä, joten oireita ilmenee myös näissä kudoksissa.

POMGNT1-geenin mutaatiot johtavat kolmeen, toisista erottuviin oirekirjoihin (tyypit A-C), joista tyyppi A on MEB-oireyhtymä, joka siis kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Valtamutataatio c.1539+1G>A p.(Leu472_His513del) kattaa noin 99 % suomalaisten MEB-potilaiden mutaatioista.

MEB-oireyhtymä periytyy autosomaalissa resessiivisesti eli peittyvästi. Toisin sanoen, henkilön molemmissa, isältä ja äidiltä perityissä, POMGNT1-geeneissä on oltava mutaatio, jotta syntyvällä lapsella on MEB-oireyhtymä. Useimmissa tapauksissa tämä on tilanne: lapsi on perinyt oireyhtymään johtavat mutaatiot molemmilta oireettomilta vanhemmiltaan. Vanhemmat ovat oireettomia, koska heillä on vain toisessa perimässään olevassa POMGNT1-geenissä mutaatio. Kantajavanhempien todennäköisyys saada lapsi, jolla on MEB-oireyhtymä on 25 %. Toisaalta heillä on 25 % todennäköisyys saada lapsi, jolla ei ole MEB-oireyhtymään johtavaa mutaatiota lainkaan perimässään. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on puolestaan 50 %. Tällöin jälkeläinen on MEB-mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Suomessa MEB-oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle 1:50 000. Oireyhtymää aiheuttavaa geeniä on, ainakin aikaisemmin ollut, tiheästi etenkin Etelä-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Muualla maailmassa oireyhtymä on harvinaisempi kuin miellä Suomessa.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi asetetaan kliinisen kuvan, oireyhtymän sukuhistorian, aivo- ja lihaskuvantamisen, silmälääkärin tutkimuksen, erilaisten laboratoriokokeiden, mahdollisten lihasnäytteiden ja geenitutkimuksen perusteella.

Parantavaa hoitoa ei ole, mutta moniammatillinen hoitoryhmä pystyy usein lievittämään oireyhtymään liittyviä oireita monin eri tavoin.

Ennuste

MEB-oireyhtymän eliniänodote on lyhyt. Useimmiten oireyhtymä johtaa kuolemaan ensimmäisten elinvuosien aikana, noin kolmanteen ikävuoteen mennessä.

Historia

Taudin kuvasivat lääketieteellisessä kirjallisuudessa ensimmäisen kerran Pirkko Santavuori, Jaakko Leisti ja Sirkka Kruus vuonna 1977.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Lihastautiliitto: MEB-oireyhtymä

Aiheesta muualla

Socialstyrelsen: Kongenitala muskeldystrofier

Lähteet

Orphanet: Muscle-eye-brain disease
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Muscular dystrophy-dystroglycanopathy (Cognetital with brain and eye anomalies, type A)
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Muscle eye brain disease

Reijo NorioSuomi-neidon geenit – tautiperinnön takana juurillemme johtamassa. Otava 2000.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.