Malonyylikoentsyymi-A dekarboksylaasin puutos

Malonyylikoentsyymi-A (KoA) dekarboksylaasin puutos on rasva-aineiden aineenvaihduntasairaus, jonka tyyppioireisiin kuuuvat kehitysviiveet.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 12.1.2022

Avainsanat: Malonihappovirtsaisuus, Maloni aciduria, Malonyl-CoA decarboxylase deficiency (MCD)

Lyhyesti

Malonyylikoentsyymi-A (KoA) dekarboksylaasin puutos, toiselta nimeltään malonihappovirtsaisuus on aineenvaihdunnan häiriö, jossa entsyymipuutos estää tiettyjen malonyylikoentsyymi-A -nimisten rasvahappojen hajottamisen ja siis käytön energiaksi elimistössä. Hajotustoiminnan estymisen vuoksi elimistöön kertyy malonyylikoentsyymi-A:ta. Häiriötilan aiheuttamat oireet näkyvät yleensä jo varhaislapsuudessa. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti.

Kehityksen viivästyminen on oireyhtymän yleisin piirre. Muita oireita ovat hypotonia eli heikko lihasjänteys, epilepsiakohtaukset, ripuli, oksentelu, ketoosi, hypoglykemia eli alhainen verensokeri, kardiomyopatia eli sydänlihaksen rappeuma sekä elimistön asidoosi eli elimistön nesteiden liiallinen happamoituminen.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymä aiheutuu mutaatiosta malonyylikoentsyymi-A dekarboksylaasia koodaavassa MLYCD-geenissä kromosomissa 16 (16q24).

Oireyhtymä periytyy autosomaalisesti resessiivisesti. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat oireyhtymään johtavan geenimuutoksen oireettomia kantajia. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia, heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla oireyhtymä on. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Jälkeläisten periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan ottaa yhteyttä perinnöllisyysneuvontaan selvittääkseen tarkemmin esimerkiksi oireyhtymän toistumistodennäköisyyttä jo perheensuunnitteluvaiheessa, ennen seuraavaa raskautta.

Yleisyys

Oireyhtymä on erittäin harvinainen. Sen esiintyvyydeksi on arvioitu alle yksi tapaus miljoonaa syntynyttä lasta kohden (<1 : 1 000 000). Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on mainintoja noin 20 potilaasta, joilla oireyhtymä on.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu virtsan orgaanisten happojen, etenkin malonihapon ja metyylimalonihapon kohonneisiin pitoisuuksiin ja malonyylikarnitiinin kohonneisiin arvoihin veressä. Vähentynyt malonyylikoentsyymi-A dekarboksylaasin aktiivisuus potilaan ihon fibroblasteista varmistaa diagnoosin. MLYCD-geenimutaation tunnistaminen helpottaa diagnoosin asettamista ja mahdollista perinnöllisyysneuvontaa.

Vastasyntyneitä voidaan seuloa tutkimalla malonyylikarnitiinien pitoisuutta verestä elektronisuihkuionisaatio-massaspektrometri (ESI-MS/MS)-laitteistolla. Raskaudenaikainen diagnoosi on periaatteessa mahdollinen entsyymi- tai DNA-testien avulla lapsivedestä tai istukkanäytteestä.

Pääasiallinen hoito käsittää ruokavaliohoidon, jossa noudatetaan vähän rasvaa ja paljon hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota. Karnitiinilisä on suositeltavaa yhdistää hoitoon.

Ennuste

Eliniän odote vaihtelee, mutta oireyhtymä voi olla kuolemaan johtava vastasyntyneisyyskaudella eli noin 4 ensimmäisen elinviikon aikana syntymästä.

Historia

Oireyhtymä kuvattiin ensikerran lääketieteellisessä kirjallisuudessa vuonna 1984.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Lähteet

Orphanet: Maloni aciduria
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Malonyl-CoA decarboxylase deficiency

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.