Lamb-Shafferin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 26.10.2022

ORPHA: 530983

Avainsanat: Lamb-Shaffer syndrome (LAMSHF), SOX5 haploinsufficiency syndrome

Lyhyesti

Lamb-Shafferin oireyhtymä on erittäin harvinainen, sikiön hermoston kehityshäiriö. Lapsen yleinen kehitys on viiveistä. Kehitysvammaisuuden taso vaihtelee yksilöllisesti. Oireyhtymään voi liittyä joitakin erityisiä kasvonpiirteitä ja näköhäiriöitä, kuten karsastusta. Mahdollisista käyttäytymishäiriöistä mainitaan usein stereotyyppinen eli pakonomainen käytös, aggressiivisuus, levottomuus ja autismikirjon häiriöt. Oireyhtymään voi liittyä epilepsiaa ja luustomuutoksia, kuten selkärangan sivuttaista vinoumaa, harjurintaisuutta sekä sormien ja varpaiden vinoutta. Sisäelinten rakennepoikkeavuudet ovat harvinaisia. Lamb-Shafferin oireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti.

Oireet ja löydökset

Raskausaika, synnytys ja vastasyntyneisyyskausi sujuvat usein tavanomaisesti. Lapsen painon ja pituuden kehitys noudattaa myös useimmiten normaalijakaumaa. Joillakin lapsilla on ollut mikrokefalia eli pieni päänympärys. Mahdollinen keskivartalon hypotonia eli alentunut lihasjänteys voi herättää ensimmäisiä epäilyjä lapsen erityisyydestä.

Lapsi oppii usein istumaan tavanomaisessa ajassa, mutta kävely opitaan tavallista myöhemmin. Myös puheen oppiminen on viiveistä. Useimmat kolmivuotiaat osaavat kuitenkin puhua ainakin lyhyin lausein.

Lapsilla todetaan joko oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma, joka voi olla vaikeustasoltaan joko lievä tai keskivaikea. Käyttäytymishäiriöt ovat tavallisia ja niihin voivat lukeutua mm. autismikirjon häiriöt, stereotyyppinen eli kaavamainen käyttäytyminen, eristäytyminen, tunteiden purkaukset sekä ylivilkkaus. Noin kymmenesosalla voi ilmetä epilepsiaa. Ajatellaankin, että Lamb-Shafferin oireyhtymässä epilepsiariski on valtaväestöä suurempi.

Kasvonpiirteille tunnusomaisia ovat mm. korostunut otsa, silmän sisäkulmaa osittain peittävät synnynnäiset ihopoimut, karsastus, madaltunut nenäsilta, lyhyt nenän ja ylähuulen välillä oleva ylähuulen vako, pienileukaisuus ja ahtaat hammasrivit.

Oireyhtymään liittyy usein erilaisia näköhäiriöitä, kuten karsastusta, näköhermon surkastumaa tai amplyopiaa eli silmien toiminnallista heikkonäköisyyttä. Amplyopia saa alkunsa ensimmäisten elinvuosien aikana karsastuksesta tai silmien eritaittoisuudesta. Amplyopiassa tarkannäönkyky jää kehittymättä.

Luustomuutoksina voi olla skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma, rintarangan kyfoosi tai niskanikamien yhteen luutuminen.

Lapsia, joilla on Lamb-Shafferin oireyhtymä, kuvaillaan iloisiksi. Monet heistä pitävät veden peruselementistä.

Syy ja perinnöllisyys

Lamb-Shafferin oireyhtymä johtuu kromosomissa 12 (12p12.1) sijaitsevan SOX5-geenin mutaatiosta. Useimmissa tapauksissa perimästä löydetään mikrodeleetio eli hyvin pieni häviämä SOX5-geenin kromosomialueella 12p12.1. Myös erityyppisiä pistemutaatioita on kuvattu. SOX5-geenin tuote on geenien säätelyyn osallistuva proteiini, jota tarvitaan etenkin istukan ja hermoston kehityksessä. Lamb-Shafferin oireyhtymässä geneettinen muutos johtaa riittämättömään SOX5-geenituotteen määrään ja aktiivisuuteen soluissa ja täten oireiden kehittymiseen.

Lamb-Shafferin oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain toisessa perimässä olevassa SOX5-geenissä oleva mutaatio riittää oireyhtymän ilmentymiseksi. Jos jommalla kummalla vanhemmalla on oireyhtymää aiheuttava mutaatio perimässään, vanhempien todennäköisyys saada lapsi, jolla on Lamb-Shafferin oireyhtymä, on 50 %.

Useimmiten Lamb-Shafferin oireyhtymä johtuu täysin uudesta ja sattumalta syntyneestä niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Tällöin kummaltakaan vanhemmalta ei perimäntutkimuksissa löydetä SOX5-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia SOX5-geenin mutaation suhteen, sukusolumosaikismin mahdollisuutta ei voida vahvistaa tai poissulkea. Sukusolumosaikismissa osassa jommankumman vanhemman sukusoluja on SOX5-geenin mutaatio. Jos tallainen sukusolu osallistuu hedelmöitykseen, lapselle kehittyy Lamb-Shafferin oireyhtymä. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on Lamb-Shafferin oireyhtymä. Lääketieteellisissä julkaisuissa on pystytty osoittamaan suhteellisen monta Lamb-Shafferin oireyhtymätapausta, jotka ovat olleet seurausta sukusolumosaikismista. Lisää sukusolumosaikismista voit lukea Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Lamb-Shafferin oireyhtymä on erittäin harvinainen. Lamb-Shaffer-oireyhtymän yhteisön mukaan maailmassa on tunnistettu toistaiseksi noin 250 henkilöä, joilla on tämä oireyhtymä. Vanhin heistä on yli 33-vuotias. Lamb-Shafferin oireyhtymän esiintyvyydeksi on arvioitu alle yksi tapaus miljoonaa vastasyntynyttä kohden (<1: 1 000 000). Oireyhtymä on toistaiseksi huonosti tunnettu ja sen vuoksi todennäköisesti myös alidiagnosoitu.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon kaikki lievää tai keskivaikeaa kehitysvammaisuutta aiheuttavat oireyhtymät, joihin liittyy lieviä kasvonpiirteiden poikkeavuuksia, luustomuutoksia sekä näkö- ja käyttäytymishäiriöitä. Vasta perimäntutkimukset varmistavat Lamb-Shafferin oireyhtymän.

Lamb-Shafferin oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa, vaan potilasta hoidetaan hänen tarpeidensa mukaan. Puhe-, toiminta- käyttäytymis- ja fysioterapiasta on hyötyä.

Ennuste

Lamb-Shafferin oireyhtymän eliniänodote on normaali, koska oireyhtymään ei näytä liittyvän henkeä uhkaavia komplikaatioita tai muita elinikää rajoittavia oireita.

Historia

Lääkäri Lisa Shaffer ja Alan Lamb kuvasivat ensimmäisinä oireyhtymän lääketieteellisessä julkaisussa vuonna 2012. Lamb-Shafferin oireyhtymä nimettiin löytäjiensä sukunimien mukaan.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

Lamb-Shaffer Syndrome

Lähteet

Orphanet: Lamb-Shaffer syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Lamb-Shaffer syndrome; LAMSHF
ja SRY-BOX 5: SOX5

Zawerton A.,  Mignot C., & Sigafoos A. yms. Widening of the genetic and clinical spectrum of Lamb-Shaffer syndrome, a neurodevelopmental disorder due to SOX5 haploinsufficiency. Genetics in Medicine. 2020 Mar;22(3):524-537

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 17.5.2021.