KIF11-kytkeytynyt oireyhtymä

KIF11-kytkeytynyt oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu oirekokonaisuus ja siksi vielä huonosti tunnettu. Oirekuvaan kuuluu usein tavanomaista pienempi pään koko, näköaistin pulmat, alaraajojen turvotus ja oppimisvaikeudet tai kehitysvamma. Oirekuva vaihtelee merkittävästi yksilöstä toiseen, ja tiedon karttuessa myös oirekuva tarkentuu.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 9.11.2023

ORPHA: 2526
ICD-10: Q87.8
ICD-11: BD93.0
OMIM: 152950

Avainsanat: KIF11 associated syndrome; Microcephaly, Chorioretinopathy, Lymphoedema and Mental Retardation (MCLMR); Microcephaly with or without chorioretinopathy, lymphedema, or impaired intellectual development (MCLID).

Lyhyesti

KIF11-kytkeytyneestä oireyhtymästä tiedetään vielä vähän. Sen oireet ilmenevät aivoissa, silmissä ja lymfaattisessa järjestelmässä eli imukudoksessa. Tyypillisiä löydöksiä ovat mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys, oppimisvaikeudet tai lievä tai keskivaikea kehitysvamma, korioretinopatia eli silmän suoni- ja verkkokalvon sairaus sekä jalkapöydän turvotus. KIF11-geenin mutaatio eli muutos voi olla myös lieväoireinen tai täysin oireeton. Oirekuva vaihtelee siis merkittävästi yksilöstä toiseen. Kaikkia tässä kuvattuja oireita ei ole kaikilla henkilöillä, joilla on KIF11-kytkeytynyt oireyhtymä, ja oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita tässä kuvauksessa ei ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Puolella (50 %) vastasyntyneistä todetaan turvotusta jalassa polven alapuolisessa osassa, etenkin jalkapöydässä. Turvotus johtuu imunestekierron häiriöstä ja se voi olla kehon molemmilla puolilla. Turvotus helpottuu usein iän myötä. Se voi kuitenkin ilmestyä uudelleen aikuisuudessa. Joskus lapsilla ilmenee käsien ja käsivarsien turvotusta.

Lapsen syntymäpituus ja -paino noudattavat normaalijakaumaa. Myös lapsen syntymänjälkeinen kasvu on ikätasolle tyypillistä. Noin 85 %:lla eli yli kahdeksalla lapsesta kymmenestä päänympäryksen kehitys on kuitenkin tavanomaista heikompaa. Mikrokefalia on usein lievä tai keskivaikea. Sen aste voi kuitenkin vaihdella samankin perheenjäsenten välillä. Muita ulkonäöllisiä erityispiirteitä voivat olla alaspäin suuntautuneet silmäluomiraot, eteenpäin kallistuneet sieraimet, leveä nenä sekä korostuneet nenänpää, korvat ja leuka. Ylähuuli on usein kapea ja nenän ja ylähuulen välillä oleva ylähuulen vako (nenä-huulivako) on pitkä.

Silmien rakennemuutoksia arvioidaan olevan neljällä viidestä (80 %). Niistä yleisin on korionretinopatia eli silmän suoni- ja verkkokalvon sairaus. Muita mahdollisia silmälöydöksiä ovat myopia eli likinäköisyys, astigmatismi eli hajataittoisuus, hypermetropia eli kaukotaitteisuus, pienisilmäisyys sekä erilaiset verkkokalvon rakennemuutokset, kuten etenevä verkkokalvon dystrofia eli rappeuma ja erilaiset lasiaisen ja verkkokalvon sairaudet.

Lapsen liikunnallisten perustaitojen kehityksessä voi ilmetä viivettä, mutta suurin osa lapsista oppii kävelemään itsenäisesti. Myös puheen kehitys voi olla viivästynyt. KIF11-kytkeytyneessä oireyhtymässä yksilöiden välillä voi ilmetä eriasteisia oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Mahdollisen kehitysvamman aste on usein lievä tai keskivaikea.

Epilepsia ja käyttäytymishäiriöt ovat harvinaista KIF11-kytkeytyneessä oireyhtymässä. Uni- ja keskittymisvaikeuksista on muutamia mainintoja lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Toistaiseksi on epäselvää, ovatko sydämen rakennepoikkeavuudet ja heikkokuuloisuus osa oirekuvaa vai sattumalöydöksiä. KIF11-kytkeytyneen oireyhtymän oirekuva suurella todennäköisyydellä tarkentuu tulevaisuudessa uusien tutkimustulosten myötä.

Syy ja perinnöllisyys

KIF-kytkeytyneen oireyhtymän oireet johtuvat KIF11-geenin mutaatiosta. KIF11-geenin mutaatiotyyppejä tunnetaan useita erilaisia. KIF11-geeni sijaitsee kromosomissa 10 (10q23.3). Sen geenituotteen merkitys soluissa on osin epäselvä, mutta se vaikuttaa todennäköisesti imukudosjärjestelmän, aivojen ja silmien rakenteeseen ja toimintaan. Muiden perimänmuutosten mahdollisuutta KIF11-kytkeytyneessä oireyhtymässä ei ole poissuljettu. Tätä väitettä tukee mm. oirekuvan suuri yksilöllinen vaihtelevuus.

KIF11-kytkeytynyt oireyhtymä periytyy autosomissa vallitsevasti. Tämä tarkoittaa, että KIF11-geeniparin toisessa KIF11-geenissä oleva mutaatio on riittävä oireyhtymän kehittymiseksi. Oirekuvan suuren vaihtelun taustalla on myös alentunut penetranssi eli ilmenemistodennäköisyys. Tämä tarkoittaa, ettei oireyhtymän oireita ilmene kaikilla, vaikka heillä olisi oireyhtymää aiheuttava KIF11-geenin mutaatio perimässään.

Yli puolessa tapauksissa (60 %) lapsi on perinyt KIF11-geenin mutaation toiselta vanhemmaltaan. Jos vanhemmalla on KIF11-geenin mutaatio, hänellä on 50 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on KIF11-geenin mutaatio perimässään. Tämä periytymistodennäköisyys on sama raskaudesta toiseen. Syntyvän lapsen mahdollisesta oirekuvasta on usein kuitenkin vaikea antaa arvioita mm. alentuneen penetranssin vuoksi.

Alle puolella (40 %) oireyhtymä on seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä KIF11-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa vanhemman sukusoluja on KIF11-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on KIF11-kytkeytynyt oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Oireyhtymän yleisyydestä ei ole olemassa luotettavia tietoja. Oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle 1 henkilö miljoonaa vastasyntynyttä kohden (<1: 1 000 000). On arvioitu, että ainakin 50 perheessä on todettu KIF11-geenin patogeeninen eli oireyhtymää aiheuttava mutaatio. Oireyhtymä on yhtä yleinen sekä miehillä että naisilla ja eri kansallisuuksissa.

Diagnoosi ja hoito

KIF11-kytkeytyneen oireyhtymän diagnoosi perustuu geenitutkimukseen ja potilaalla olevaan oirekuvaan. Koska oireyhtymän ilmenemistodennäköisyys on alentunut, kaikilla henkilöillä, joilla on KIF11-geenin mutaatio ei ole oireita. Täten kaikki, joilla on KIF11-geenin mutaatio, eivät tiedä asiasta tai tule diagnosoiduiksi.

KIF11-kytkeytynyttä oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen mahdollisia oireita pystytään hoitamaan. Hoito on yksilöllistä ja oirekohtaista.

Ennuste

KIF11-kytkeytyneeseen oireyhtymään ei näytä liittyvän henkeä uhkaavia komplikaatioita tai liitännäissairauksia. Oirekuvan suuren vaihtelun vuoksi yleistä eliniän ennustetta ei voida antaa.

Historia

Ostergaard kollegoineen selvitti vuonna 2012, että kahden aikaisemmin erillisinä pidettyjen oirekokonaisuuksien, MLCRD (microcephaly, primary lymphedema, and chorioretinal dysplasia) ja CDMMR (chorioretinal dysplasia, microcephaly, and mental retardation), taustalla on mutaatio KIF11-geenissä. Täten tutkimusryhmä ehdotti, että nämä hieman toisistaan poikkeavat oirekuvat kuuluvat samaan oirekokonaisuuteen, KIF11-kytkeytyneeseen oireyhtymään.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy ”Microcephaly KIF11 Group”-niminen suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Unique: KIF11 associated disorder (MCLMR) 
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Microcephaly-lymphedema-chorioretinopathy syndrome

KIF11 KIDS (saksaksi): KIF11 Kids e.V. – Netzwerk für betroffene Familien, Ärzte und Therapeuten

DoveMed Helath Information for a better life: KIF11 associated disorder 

GeneVision: KIF11 Gene

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders)-osaamisverkosto

Lähteet

Orphanet: Microcephaly-lymphedema-chorioretinopathy syndrome

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Microcephaly with or without chorioretinopathy, lymphedema, or impaired intellectual development; MCLMR

Ostergaard, P., Simpson, M. A., Mendola, A., Vasudevan, P., Connell, F. C., van Impel, A., Moore, A. T., Loeys, B. L., Ghalamkarpour, A., Onoufriadis, A., Martinez-Corral, I., Devery, S., Leroy, J. G., van Laer, L., Singer, A., Bialer, M. G., McEntagart, M., Quarrell, O., Brice, G., Trembath, R. C., … Jeffery, S. (2012). Mutations in KIF11 cause autosomal-dominant microcephaly variably associated with congenital lymphedema and chorioretinopathy. American journal of human genetics, 90(2), 356–362. https://doi.org/10.1016/j.ajhg.2011.12.018

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 9.11.2023