IDDDFP tai BRPF1-kytkeytynyt oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, FT., Harvinaiskeskus Norio 3.6.2025

OMIM: 617333

Avainsanat: Intellectual developmental disorder with dysmorphic facies and ptosis (IDDDFP), BRPF1-related
disorder

Lyhyesti

IDDDFP tai toiselta nimeltään BRPF1-kytkeytynyt oireyhtymä on synnynnäinen hermoston kehityshäiriö. Tässä diagnoosikuvauksessa oirekokonaisuudesta käytetään ensiksimainittua nimeä. IDDDFP-lyhenne juontaa englanninkielisten sanojen ”Intellectual developmental disorder with dysmorphic facies and ptosis” alkukirjaimista. Tälle oireyhtymälle ei ole olemassa hyvää suomenkielistä nimeä, joten tässä oireyhtymäkuvauksessa siitä käytetään lyhennettä IDDDFP. Tälle oireistolle ovat tyypillistä viivästynyt psykomotorinen kehitys ja tietyt lievät kasvonpiirteiden poikkeavuudet, kuten ptoosis eli yläluomen/yläluomien matala asento (riippuluomi/riippuluomet) ja silmien blefarofimoosi eli kapeat luomiraot. Muita oireyhtymäpiirteitä voivat olla hidas kasvu, hypotonia eli alentunut lihasjänteys etenkin lapsuudessa, mikrokefalia eli pienipäisyys sekä mahdollinen epilepsia. Oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu, ja siksi se on vielä huonosti tunnettu. Oirekuva vaihtelee merkittävästi yksilöllisesti, eikä tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on IDDDFP-oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Lapsi saattaa olla syntyessään hypotoninen eli hänellä on tavanomaista heikompi lihasjänteys. Tämä voi vaikeuttaa varhaislapsuudessa syömistä ja osaltaan viivästyttää esimerkiksi motoristen eli liikunnalisten perustaitojen, kuten istumaan, seisomaan, ryömimään ja kävelemään oppimista. Myös yliliikkuvat nivelet voivat hidastaa liikkeellelähtemistä.

Puolella todetaan viive karkea- ja hienomotoristen perustaitojen omaksumisessa. Myös lapsen puheen kehittyminen voi olla tavanaomaista hitaampaa ja hänellä voi olla erilaisia puheen ja kielen tuottamisen pulmia. Usein puheen ymmärtäminen sujuu paremmin kuin puheen tuottaminen. Vaihtoehtoisten kommunikaatiotapojen opettelu tulee sosiaalista vuorovaikutusta ja helpottaa itsensä ilmaisua. Puheen lisäksi, näkötiedon käsittely voi poiketa tavanomaisesta.

Mahdollisen oppimisvaikeuksien tai kehitysvammaisuuden aste vaihtelee lievästä vaikeaan yksilöllisesti. Useimmiten kehitysvamman aste on lievä tai keskivaikea. Osalla kognitiiviset taidot voivat kuitenkin olla lähes normaalit tai normaalit.

Yli puolella todetaan tiettyjä käyttäytymispiirteitä, kuten autismikirjon häiriö ja/tai ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Autismikirjon häiriölle ominaista ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, todennäköisyys levottomuuteen, jäykkään ja toistavaan käyttäytymiseen sekä rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin. ADHD:lle on tyypillistä tarkkaamattomuus, ylivilkkaus, keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus, jotka voivat haitata lapsen kehitystä ja toimintakykyä arjessa. Oireyhtymään voi toisinaan liittyä myös naurua ilman sopivaa syytä, levottomuutta tai ahdistusta. Turhautumiskynnystä kuvataan alhaiseksi. Pakko-oireinen häiriö sekä unihäiriöt ovat mahdollisia. Unihäiriöille voi olla tyypillistä vaikeus nukahtaa tai pysyä unessa sekä uniapnea.

Toisinaan IDDDFP:n oirekuvassa ilmenee epilepsiaa. Keskushermoston rakennepoikkeavuudet, kuten esimerkiksi aivokurkiaisen vajaakehitys tai puutos, eivät ole kovin yleisiä, mutta mahdollisia.

Kaularangan C2-C3-nikamat voivat olla fuusioituneet eli yhteen liittyneet. Tämä voi hoitamattomana rajoittaa kaulan liikeratoja ja aiheuttaa kipuja.

Silmille ominaista ovat leveä nenänsälkä, ptoosis eli yläluomen/yläluomien matala asento sekä blefarofimoosi eli kapeat luomiraot. Näkökyvyssä saattaa esiintyä taittovirheitä, kuten liki- ja kaukotaitteisuutta, karsastusta ja amblyopiaa eli silmän toiminnallista heikkonäköisyyttä. Karsastus tai ilmien eritaittoisuus voi haitata ensimmäisten elinvuosien aikana tarkan näkökyvyn kehittymistä.

Varhaislapsuuden toistuvista korvainfektioista on useita mainintoja kirjallisuudessa. Toisinaan murrsikä voi alkaa tavanomaista aikaisemmin.

IDDDFP:n oirekuvassa on suurta yksilöllistä vaihtelua niin erityispiirteissä, mahdollisissa sormien/varpaiden tai sydämen rakennepoikkeavuuksissa kuin myös hermostonkehitykseen liittyvissä piirteissä. Uudet tutkimustulokset tarkentavat nykykäsitystä oireiden kirjosta.

Syy ja perinnöllisyys

IDDDFP johtuu kromosomissa 3 (3p25) sijaitsevan BRPF1 (Bromodomain And PHD Finger Containing 1)- geenin mutaatiosta. BRPF1-geenistä valmistuva geenituote, BRPF1-proteiini, osallistuu kromosomien rakenteen ja geeniluennan säätelyyn ja keskushermoston kehitykseen. Tässä tehtävässään BRPF1-proteiini toimii yhteistyössä KAT6A– ja KAT6B-geeneistä valmistuvien entsyymien kanssa. On havaittu, että yksittäiset BRPF1-, KAT6A– ja KAT6B-geenien mutaatiot johtavat erityyppisiin kehityshäiriöihin, joihin voi liittyä kehitysvammaa (ks. diagnoosikohtaiset esittelyt Harvinaiskeskus Norion sivuilta: KAT6A-oireyhtymä ja KAT6B-oireyhtymät). IDDDFP:ssä oireiden ajatellaan johtuvan BRPF1-proteiinin poikkeavasta toiminnasta.

IDDDFP noudattaa autosomissa dominoivaa eli vallitsevaa periytymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain yksi BRPF1-geenin mutaatio on riittävä oireyhtymän syntymiseksi. Henkilöllä, jolla on BRPF1-geenin mutaatio perimässään, on 50 % todennäköisyys saada lapsi, jolla on IDDDFP. Kirjallisuudessa on mainintoja tapauksista, joissa lapsi on perinyt IDDDFP:n vanhemmaltaan, joka on mosaikistinen oireyhtymää aiheuttavan BRPF1-geenimuutoksen suhteen. Tällöin oireyhtymän toistumistodennäköisyys on alle 50 %, ja asiasta voi keskustella perinnöllisyysneuvonnassa. Edellä esitetyt toistumistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen. Lapsen oirekuva voi olla eri kuin vanhemmalla.

IDDDFP-oireyhtymä on useimmiten kuitenkin seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo– mutaatiosta. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä BRPF1-geenin mutaatiota, vaan tämä muutos on ainutlaatuinen lapsen perimässä. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä sukurauhasissa, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-muutosten toistumistodennäköisyys perheessä on useimmilla yhtä suuri tai suurempi kuin yhden prosentin (1 %) eli yhden sadasosan. Tämä todennäköisyys selittyy mahdollisella sukusolumosaikismilla.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on BRPF1-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on IDDDFP. Usein sukusolumosaikismista johtuvan oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Oireyhtymän yleisyydestä ei ole tarkkoja tietoja. Henkilöitä, joilla on IDDDFP, on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa vuoteen 2024 mennessä yli 60 henkilöllä.

Diagnoosi ja hoito

Kromosomin 3pter-p25 deleetio-oireyhtymä voi muistuttaa joiltakin osin IDDDFP:ää. Erään julkaisun mukaan BRPF1-geenimutaation aiheuttamat oireet voivat olla samankaltaisia myös KAT6A- ja KAT6B-geenien mutaatioihin liittyvien oireiden kanssa. Harvinaiskeskus Norion sivuilta voit halutessasi lukea lisää KAT6A-oireyhtymästä ja KAT6B-oireyhtymistä.

Vaikkei IDDDFP:tä voida parantaa, sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Hoito määräytyy yksilöllisten oireiden mukaan ja on moniammatillista. Fysio-, puhe- ja toimintaterapia tukevat lapsen kehitystä. Kirurgian tarve esimerkiksi kaularangan nikamien korjaamiseksi arvioidaan yksilöllisesti. Näkökyvyn tarkastus on tärkeää. Autismikirjon häiriön ja ADHD:n varhainen tunnistaminen ja hoito tukee ja ylläpitää toimintakykyä. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Arjen toistuva rakenne voi lieventää käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia. Perheen kokonaisvaltainen tuki ja mahdollisten sisarusten huomioiminen on perheen arjen sujuvuuden kannalta tärkeää.

Ennuste

Eliniänodotteesta ei ole mainintoja lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Historia

IDDDFP kuvattiin ensi kerran vuonna 2017.

Kokemustietoa

Kokemustietoa IDDDFP-oireyhtymästä voit halutessasi lukea Tukiliiton Harvinaiset Tarinat-osiosta: Lucan lumoissa.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”BRPF1” oma englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä läheisille, joita BRPF1-geenin mutaatio koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Intellectual developmental disorder with dysmorphic facies and ptosis ja Bromodomain- and phd finger-containing protein; BRPF1

Colson, C., Tessarech, M., Boucher‐Brischoux, E., Boute‐Benejean, O., Vincent‐Delorme, C., Vanlerberghe, C., … & Smol, T. (2025). The Phenotypic and Genotypic Spectrum of BRPF1‐Related Disorder: 29 New Patients and Literature Review. Clinical Genetics, 107(5), 527-540. https://doi.org/10.1111/cge.14688.

Morison, L. D., Van Reyk, O., Baker, E., Ruaud, L., Couque, N., Verloes, A., … & Morgan, A. T. (2024). Beyond’speech delay’: Expanding the phenotype of BRPF1-related disorder. European journal of medical genetics, 68, 104923.

Naseer M. I., Abdulkareem A. A., Guzmán-Vega, Arold S. T., Pushparaj P. N., et al. Novel Missense Variant in Heterozygous State in the BRPF1 Gene Leading to Intellectual Developmental Disorder With Dysmorphic Facies and Ptosis. Frontiers in Genetics 2020: 11: 368.

Yan K, Rousseau J, Littlejohn RO, et al. Mutations in the Chromatin Regulator Gene BRPF1 Cause Syndromic Intellectual Disability and Deficient Histone Acetylation. Am J Hum Genet. 2017;100(1):91-104. doi:10.1016/j.ajhg.2016.11.011

Mattioli F, Schaefer E, Magee A, Mark P, Mancini GM, Dieterich K, Von Allmen G, Alders M, Coutton C, van Slegtenhorst M, Vieville G, Engelen M, Cobben JM, Juusola J, Pujol A, Mandel JL, Piton A. Mutations in Histone Acetylase Modifier BRPF1 Cause an Autosomal-Dominant Form of Intellectual Disability with Associated Ptosis. Am J Hum Genet. 2017 Jan 5;100(1):105-116. doi: 10.1016/j.ajhg.2016.11.010.

Zu G, Liu Y, Cao J, Zhao B, Zhang H, You L. BRPF1-KAT6A/KAT6B Complex: Molecular Structure, Biological Function and Human Disease. Cancers (Basel). 2022 Aug 23;14(17):4068. doi: 10.3390/cancers14174068.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 20.9.2021.