GNAO1-enkefalopatia

GNAO1-enkefalopatia on GNAO1-geenin mutaatioiden aiheuttama varhaislapsuuden epileptinen aivosairaus.

Perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen, 24.4.2021

ORPHA:592564
ICD-10: F84.8

Avainsanat: GNAO1-geenin mutaatioiden aiheuttama varhaislapsuuden epileptinen enkefalopatia, GNAO1-related developmental delay-seizures-movement disorder spectrum

Lyhyesti

Varhaislapsuuden epileptiset enkefalopatiat ovat vaikeita keskushermoston sairauksia, joiden ensimmäisenä oireena on usein vastasyntyneenä tai muutaman kuukauden iässä alkavat epileptiset kohtaukset. Tauteihin liittyy useimmiten vakavia kehityksen ongelmia silloinkin, kun epilepsia onnistutaan lääkkein hillitsemään. Aikaisemmin näitä tauteja oli tapana luokitella oirekuvan perusteella, esimerkiksi tautiin liittyvien aivojen rakenteellisiin poikkeavuuksiin, epilepsian tyyppiin tai taudin etenemiseen perustuen. Nykyään yhä useammin taudin aiheuttajaksi löytyy mutaatio jossakin tietyssä geenissä ja geenin mukaan luokitellen epileptisia enkefalopatioita listataan jo lähes sata erilaista.  Kun epileptinen enkefalopatia luokitellaan sitä aiheuttavan geenin mukaan, tulee ongelmaksi se, että useimpien geenien mutaatiot aiheuttavat pari tai jopa useampiakin eri oireistoja.

Tässä keskitytään GNAO1-geenin mutaatioiden aiheuttaman epileptisen enkefalopatian kuvaamiseen.

Oireet ja löydökset

Ensimmäiset oireet ilmaantuvat yleensä ennen kolmen kuukauden ikää. Tavallisin ensioire on epileptiset kohtaukset, mutta joillain lapsilla tautia aletaan epäillä kehityksen viivästymisen, lihasvelttouden (hypotonia) tai liikehäiriöiden takia. Ajan kuluessa potilailla ilmenee kehityksen viivästymistä, joka voi olla lievää tai vaikeaa, sekä hypotoniaa. Suurimmalla osalla on epileptisiä kohtauksia ja samoin suurimmalla osalla on erilaisia liikehäriöitä: lihasjänteyden poikkeavaa vaihtelua, haparoivia liikkeitä sekä erilaisia tahattomia liikkeitä; näistä neurologit käyttävät nimityksiä dystonia, ataxia, chorea ja dyskinesia. Liikehäiriöt vaikeuttavat liikunnan kehitystä ja osa potilaista ei pysty koskaan kävelemään. Pään kannatus saattaa olla heikkoa. Useilla potilailla nieleminen on häiriintynyt ja osalle ravinto joudutaan antamaan vatsanpeitteiden läpi suoraan mahalaukkuun. Oireiden kirjo ja vaikeusaste vaihtelevat ja diagnoosia tehtäessä ei useimmiten pystytä ennustamaan, miten esimerkiksi henkinen kehitys tulee sujumaan.

Taudin syy ja periytyminen

Epileptiset enkefalopatiat ovat yleensä jonkin geenin virheen seurausta ja saattavat periytyä eri tavoin. Tässä  kuvattu tautimuoto aiheutuu GNAO1-geenin erilaisista mutaatioista. Tutkimusten mukaan vaikutelmaksi on tullut, että tyypillinen taudinkuva aiheutuu sellaisista mutaatioista, jotka häiritsevät geenin toimintaa niin vaikeasti, ettei se pysty lainkaan toimimaan. Kun ihmisellä kutakin geeniä on kaksi kappaletta, toinen isältä ja toinen äidiltä perittynä, niin GNAO1-enkefalopatia aiheutuu siitä, kun toisessa näistä geeneistä on tautia aiheuttava mutaatio. Mutaatio ei ole periytynyt kummaltakaan vanhemmalta, koska sellaista ei voi terveellä aikuisella olla, vaan se on syntynyt vain siinä munasolussa tai siittiössä, josta lapsi on saanut alkunsa. Tauti on siis geneettinen ja siinä mielessä ”perinnöllinen”, vaikka mutaatio onkin ilmaantunut uutena kyseiseen perheeseen. Periytymistapaa kutsutaan autosomiseksi dominantiksi, koska jo yhden geenin virhe riittää aiheuttamaan sen, eli tuo geenimutaatio dominoi tilannetta ja tauti ilmaantuu geenin normaalista parista huolimatta. On kuvattu ainakin yksi perhe, jossa tauti on esiintynyt kahdella sisaruksella. Tässä perheessä geenimutaatiota oli pienessä määrässä toisen vanhemman soluja.

Yleisyys

GNAO1-geenin mutaatioista johtuvat epileptiset enkefalopatiat ovat harvinaisia, maailmassa on kuvattu kaikkiaan ehkä parisataa tällaista potilasta. Kun diagnostiikka yhä enemmän siirtyy laajoihin geenitesteihin, tulee tautitapauksia varmaan löytymään enemmän ja sen yleisyydestä saadaan varmempi käsitys.

Miten GNAO1-tauti diagnosidaan

Kun potilaalla epäillään epileptistä enkefalopatiaa, saatetaan hänen oirekuvansa perusteella yrittää päätellä, mistä geenistä voisi olla kysymys ja tutkia tuo nimenomainen geeni sekvensoimalla eli lukemalla geenin kirjoitus kirjain kirjaimelta, jolloin mutaatio voidaan löytää. GNAO1-geenin aiheuttamille tautitapauksille on tyypillistä varhain alkavat liikehäiriöt, mikä voisi ohjata tutkimaan juuri tuon geenin. Koska epileptiset enkefalopatiat muistuttavat toisiaan, ollaan yhä enemmän luovuttu oirekuvaan perustuvasta diagnoosin etsimisestä, minkä asemesta käytetään geenipaneelitutkimuksia, joissa tutkitaan kaikki sellaiset geenit, joiden on joskus kuvattu aiheuttaneen epileptistä enkefalopatiaa. Toisaalta diagnoosia voidaan etsiä ns. eksomisekvensoinnilla, jossa tutkitaan kaikki tunnetut geenit. Geenitutkimuksen tulosta joutuu yleensä odottamaan muutamia viikkoja, koska kysymyksessä on monivaiheinen tutkimus, jossa toisaalta turvaudutaan automaatioon ja bioinformatiikkaan, mutta näin löytyneistä geenivarianteista tehdään lopulliset päätelmät vaativana ihmistyönä. Näin toimien selviää, onko kyseinen tauti nimenomaan tässä tekstissä kuvattu GNAO1-geenin mutaatioden aiheuttama enkefalopatia.

Hoito, kuntoutus ja tulevaisuuden näkymät

Potilaiden hoidossa tarvitaan moniammatillisen työryhmän kokemusta, sillä hoito ei rajoitu vain lääketieteelliseen hoitoon. Tarvitaan myös esimerkiksi ravitsemusohjausta, apuvälineitä ja niihin, esim. pyörätuoliiin, liittyen mahdollisesti kodin muutostöitä. Päivähoito ja koulu vaativat erityisiä ratkaisuja.

Epilepsia ja liikehäiriöt haittaavat vakavasti potilaiden elämää. Osalla potilaista epilepsia saadaan hyvin rauhoittumaan lääkkeillä, mutta joillakin potilailla mikään lääkitys ei tehoa. Liikehäiriöiden hoitoon on niin ikään kokeiltu lääkkeitä sekä äärimmäisenä keinona aivojen syvien alueiden sähköistä stimulaatiota. Hoidoilla pystytään selvästi parantamaan liikehäiriöiden tilannetta vain osalla potilaista. Liikehäiriöitä saattavat pahentaa jotkin seikat, kuten tunnekuohut tai muu sairastelu sekä lämpötilamuutokset kuumeeseen tai ulkoiseen kuumuuteen liittyen. Jos tällaisia yhteyksiä kotona havaitaan, kannattaa altistavia tilanteita välttää. Henkisen kehityksen jälkeen jäämisen vaikeusaste vaihtelee ja usein se on lievempää, kuin mitä potilaan ilmeiden, puhekyvyn yms. hyvää lihastoiminnan kontrollia vaativien seikkojen perusteella saattaisi päätellä.

Kokemustietoa

Kokemustietoa GNAO1-enkefalopatiasta löydät Tukiliiton sivuilta tarinat-osiosta täältä.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Perheet, joissa on GNAO1-geenin aiheuttamaa epileptistä enkefalopatiaa, ovat muodostaneet potilasyhdistyksiä eri maissa. Suomessakin toimii GNAO1 Tuki ry, jonka kautta saa lisää tietoa ja tukea tästä taudista.

GNAO1 Tuki ry

EpiCare: a European Reference Network (ERN) for rare and complex epilepsies
EpiCare: Patient leaflets ans journeys

Lähteet

GARD (Genetic and Rare Diseases Information Center) GNAO1 encephalopathy

Federica Rachele Danti et al. GNAO1 encephalopathy – Broadening the phenotype and evaluating treatment and outcome. Neurol Genet Apr 2017, 3 (2).

Kelly M, Park M, Mihalek I, et al. Spectrum of neurodevelopmental disease associated with the GNAO1 guanosine triphosphate-binding region. Epilepsia. 2019;60(3):406-418.

Morrison-Levy N, et al. Early-Onset Developmental and Epileptic Encephalopathies of Infancy: An Overview of the Genetic Basis and Clinical Features. Pediatr Neurol. 2021 Mar;116:85-94.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2020.