Glut1-puutosoireyhtymä

Glut1-puutosoireyhtymässä aivojen riittämätön glukoosin saanti aivoihin aiheuttaa vaikeita epileptisiä kohtauksia, jotka häiritsevät lapsen kehitystä. Oirekuva vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.7.2022

ORPHA:71277
ICD-10: G40.4
OMIM: 606777

Avainsanat: Glut1 deficiency syndrome, GLUT1-DS1, Encephalopathy due to GLUT1 deficiency, Glucose transporter type 1 deficiency, De Vivon tauti

Lyhyesti

Glukoosin siirtäjä tyyppi 1 (Glut1) puutosoireyhtymässä (Glucose transporter type 1 deficiency syndrome, GLUT1-DS) glukoosin normaali siirtyminen verenkierrosta veri-aivoesteen läpi aivoihin on estynyt glukoosin kuljettajaproteiinin (Glut1) normaalin toiminnan estymisen vuoksi. Glukoosi on aivojen pääasiallinen energialähde ja sen puute keskushermostossa aiheuttaa oireyhtymän neurologiset oireet. Glut1-puutosoireyhtymä voidaan luokitella epileptiseksi enkefalopatiaksi eli epileptiseksi aivosairaudeksi, jossa epilepsia aiheuttaa psykomotoriseen kehitykseen haasteita.

Oireet ja löydökset

Glut1-puutosoireyhtymä ilmenee yleensä 1-4 kuukauden iässä epileptisinä kohtauksina. Epilepsiakohtaukset ovat vaikeahoitoisia ja monentyyppisiä, kuten yleistyneitä toonisia tai kloonisia, myotoonisia, epätyypillisiä poissaolokohtauksia, atoonisia ja luokittelemattomia epilepsiakohtauksia. Myös epilepsiakohtauksia laukaisevat tekijät sekä kohtausten toistuvuus vaihtelevat yksilöllisesti. Joillakin lapsilla kohtauksia voivat edeltää epätyypilliset pään ja silmien liikkeet. Glut1-puutosoireyhtymän oirekirjo eroaa huomattavasti henkilöiden välillä; kaikkia oireita ei välttämättä esiinny kaikilla lapsilla ja oireiden vaikeusasteet vaihtelevat huomattavasti.

Lapsen kallon kasvu hidastuu, mikä voi johtaa mikrokefaliaan eli pienipäisyyteen. Lapsella todetaan monenlaisia liikehäiriöitä: ataksiaa eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriötä, dystoniaa sekä koreaa. Dystonia on aivojen liikesäätelyn häiriö, jossa esiintyy lihasjäntevyyden muutoksia. Lihasjäntevyyden muutokset kohdistuvat mihin tahansa tahdonalaiseen lihakseen tai lihasryhmään ja ne aiheuttavat poikkeavia asentoja ja nykiviä liikkeitä. Koreassa eli tanssitaudissa esiintyy puolestaan nykiviä, nopeita, epärytmillisiä ja tarkoituksettomia raajojen ja kasvojen pakkoliikkeitä. Liikehäiriöiden esiintyvyydessä on suuria yksilöllisiä eroja mm. niiden toistuvuudessa, liikehäiriöitä laukaisevissa tekijöissä sekä niiden tyypissä ja vaikeusasteessa.

Glut1-puutosoireyhtymässä ilmenee psykomotorisen kehityksen viivästymä, spastisuus eli kasvanut lihasjänteys tai -jäykkyys, dysartria eli keskus- tai ääreishermoston vauriosta johtuva puhe- ja ääntämishäiriö sekä muita neurologisia oireita, jotka voivat tulla esiin mm. ennen ruokailua. Kognitiivisissa taidoissa on suuria eroja; joillakin voi esiintyä vain lieviä oppimisvaikeuksia, kun taas jotkut lapsista ovat vaikeasti kehitysvammaisia. Osalla on unihäiriöitä, kuten uniapneaa eli unenaikaisia hengityskatkoksia tai uneliaisuutta.

Oireyhtymää on pyritty luokittelemaan eri alatyyppeihin, esim. klassiseen Glut1-puutosoireyhtymän fenotyyppiin eli ilmiasuun. Monia oireyhtymiä, kuten esimerkiksi Dystonia-9, Dystonia-18, dystonia-SLC2A1:tä pidetään nykyisin Glut1-puutosoireyhtymän eri muotoina. Glut1-puutosoireyhtymä tyyppi-2 on lievempi kuin Glut1-puutosoireyhtymä tyyppi-1.

Syy ja perinnöllisyys

Glut1-puutosoireyhtymän aiheuttaa useimmiten täysin uusi mutaatio suvun sukuhistoriassa, nk. de novo -mutaatio. Oireyhtymää aiheuttava mutaatio kohdistuu SLC2A1-nimiseen geeniin kromosomissa 1 (1p34.2). SLC2A1-geenistä valmistetaan glukoosin kuljettajaproteiini 1:tä (Glut1). Glut1-proteiinia on myös punasoluissa, joista Glut1-kuljettajaproteiinin toimintaa voidaan tutkia.

Oireyhtymä periytyy useimmiten autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Resessiivinen periytyminen on myös mahdollista. Resessiiviset SLC2A1-geenimutaation kantajat ovat usein oireettomia. Perhe, jossa on Glut-1-oireyhtymää, voi halutessaan ottaa yhteyttä perinnöllisyysneuvontaan selvittääkseen tarkemmin esimerkiksi oireyhtymän toistumistodennäköisyyttä seuraavien mahdollisten  raskauksien kohdalla. Tähän on mahdollisuus jo perheensuunnitteluvaiheessa, ennen seuraavan raskauden alkua.

Yleisyys

Oireyhtymän yleisyydestä ei ole tietoa. Noin 500 tapausta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa, joten oireyhtymä on hyvin harvinainen maailmassa.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu mm. kliiniseen oirekuvaan sekä veri- ja selkäydinnestenäytteen tutkimiseen ja geenitutkimukseen. Selkäydinnesteen matala glukoosi- ja laktaattipitoisuus ovat tärkeitä diagnostisia kriteereitä.

Sopivan epilepsialääkityksen löytyminen Glut1-puutosoireyhtymässä esiintyviin epilepsioihin on hyvin haasteellista tai jopa mahdotonta. Niinpä oireyhtymän hoitoon käytetään usein ketogeenistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti rasvaa ja hyvin vähän hiilihydraatteja. Ketogeenisen ruokavalion rinnalla ei voi käyttää tiettyjä lääkeaineita, kuten valproaattia, topiramaattia, tsonisamidia tai asetatsolamidia, koska ne häiritsevät ketogeenistä tilaa. Vitamiini- ja hivenainelisät ovat tarpeen, koska ruokavalio on yksipuolista. Ketogeenisen ruokavaliohoidon tulokset ovat olleet useiden potilaiden kohdalla myönteisiä: epilepsiakohtausten ja joidenkin liikehäiriöiden oireet ovat vähentyneet tai ne ovat poistuneet kokonaan. Ruokavaliohoidon varhainen aloittaminen on yhdistetty parempaan neurologiseen hoitotulokseen.

Historia

Oireyhtymän kuvasi ensimmäisenä De Vivo vuonna 1991.

Kokemustietoa

Lue kokemustarina Glut1-puutosoireyhtymästä Tukiliiton tarinat-osiosta täältä.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

EpiCare: a European Reference Network (ERN) for rare and complex epilepsies

Facebookista löytyy hakusanalla ”Glut 1 DS Care and Support” oma suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä niille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Socialstyrelsen: Glukostransportprotein typ 1-brist
Glut1 Deficiency Foundation
EpiCare: Patient leaflets ans journeys
EpiCare: GLUT1 Deficiency Syndrome leaflet

Lähteet

Orphanet: Encephalopathy due to GLUT1 deficiency
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Glut1 Deficiency syndrome 1; GLUT1DS1 ja Glut1 Deficiency syndrome 2; GLUT1DS2
GeneReviews: Glucose Transporter Type 1 Deficiency Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Glucose Transporter Type 1 Deficiency Syndrome

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.