GAND-oireyhtymä

GAND-oireyhtymä on sikiön kehityksen aikainen häiriö, ja se siis on henkilöllä hänen syntymästään saakka. GAND-oireyhtymä aiheuttaa rakennepoikkeavuuksia sekä keskivaikean tai vaikean kehitysvammaisuuden.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 25.10.2022

ORPHA:363686
ICD-10: Q87.8
OMIM: 615074

Avainsanat: GATAD2B-associated neurodevelopmental disorder (GAND), GATAD2B-kytkeytynyt hermoston kehityshäiriö, Severe intellectual disability-poor language-strabismus-grimacing face-long fingers syndrome, Mental retardation, autosomal dominant 18

Lyhyesti

GATAD2B-kytkeytynyt hermoston kehityshäiriö, lyhyesti GAND-oireyhtymä, johtuu GATAD2B-geenin mutaatiosta. Mutaatio estää aivojen normaalin kehittymisen sikiöajasta alkaen. Kehityshäiriö johtaa keskivaikeaan tai vaikeaan kehitysvammaisuuteen, heikkoon puheenkehitykseen sekä makrokefaliaan eli tavallista suurempaan pään kokoon. Usein GAND-oireyhtymään liittyy lapsuuden hypotonia eli alentunut lihasjänteys, syömispulmat, karsastus tai muut näköhäiriöt sekä tietyt kasvonpiirteet. Rakenteelliset poikkeavuudet sydämessä ja aivoissa ovat mahdollisia, mutta eivät niin yleisiä. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti.

Oireet ja löydökset

Tyypillisiä GAND-oireyhtymän kasvonpiirteitä ovat mm. leveä otsa ja nenä, korostunut nenänpää, leveä suu sekä toisistaan etäällä olevat ja syvällä sijaitsevat silmät. Makrokefalia ilmenee usein vastasyntyneellä tai myöhemmin lapsen kasvun myötä. Yleisesti kasvu on normaalia. Lapsella saattaa olla hoikat ja pitkät sormet. Syömisvaikeudet liittyvät usein hypotoniaan. Refluksitauti on yleinen. Syömiseen liittyvät pulmat hellittävät usein iän myötä. Joillakin voi esiintyä ummetusta.

Lapsen motoriset eli liikkeiden hallintaan liittyvät perustaidot kehittyvät viiveellä. Istuminen saatetaan oppia reilun vuoden ikäisenä ja ensiaskeleet ottaa esimerkiksi 2,5-vuotiaana. Suurin osa oppii kuitenkin kävelemään. Puheen omaksuminen on monilla heikkoa suun alueen apraksian eli liikkeiden hallinnan vaikeuksien vuoksi. Ensisanat saatetaan ilmaista kolmen vuoden iässä. Puhuminen jää usein rajoittuneeksi. Usein lapset ymmärtävätkin enemmän kuin osaavat itseään sanoin ilmaista.

Kaikilla tähän asti kuvatuilla henkilöillä, joilla on GAND-oireyhtymä, on oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Kehitysvammaisuuden taso on usein keskivaikea tai vaikea.

Lähes poikkeuksetta kaikki lapset hakeutuvat katsekontaktiin ja ovat sosiaalisesti vastavuoroisia. He ovat iloisia ja pirteitä. Itseilmaisun vaikeudet voivat kuitenkin aiheuttaa mielipahaa, harmia ja käyttäytymisongelmia. Joskus oirekuvaan liittyy autismikirjon häiriötä, aggressiivista käytöstä sekä levottomuutta tai ylivilkkautta. Osalla kivun aistimus voi olla poikkeava.

Joillakin voi esiintyä epilepsiaa ja/tai rakennepoikkeavuuksia sydämessä tai aivoissa.

Syy ja perinnöllisyys

GAND-oireyhtymä johtuu kromosomissa yksi (1q21.3) sijaitsevan GATAD2B-geenin mutaatiosta. Mutaatiotyyppejä on useita, ja ne estävät geenistä valmistuvan geenituotteen normaalin rakenteen ja toiminnan. GATAD2B-geenin tuote osallistuu normaalisti geenien ilmentämisen säätelyyn muiden solussa olevien säätelyproteiinien kanssa. GATAD2B:n mutaatio aiheuttaa hermosolujen päätteiden eli synapsien vajaakehittymisen, ja sitä kautta mm. häiriöitä aivojen kypsymisessä ja kognitiivisten taitojen kehittymisessä.

Usein mutaatio on perheessä ja suvussa uusi ja sattumalta syntynyt nk. de novo-mutaatio. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi mitenkään vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. Harvinaisissa tapauksissa oireyhtymä johtuu sukusolumosaikismista, jossa osassa vanhemman sukusoluja on GATAD2B-geenin mutaatio ja osassa sitä ei ole. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta täältä.

GATAD2B-geenin mutaatio periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Jälkeläisen todennäköisyys periä autosomissa vallitsevasti periytyvä geneettinen muutos on jokaisen raskauden kohdalla 50 %.

Jos kyseessä on uusi mutaatio eli niin kutsuttu de novo-mutaatio, perheen todennäköisyys saada toinen lapsi, jolla olisi sama oireyhtymä on noin prosentin (1 %) luokkaa. De novo-mutaatiot ovat syntyneet hedelmöitykseen osallistuneen sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. Niiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. Kun lapsella on de novo-mutaatio, vanhempien perimäntutkimuksista ei löydetä GATAD2B-geenin mutaatiota.

Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia GATAD2B-geenin mutaation suhteen, nykymenetelmin ei kuitenkaan pystytä selvittämään onko lapsen oireyhtymä seurausta jommallakummalla vanhemmalla olevasta sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on GATAD2B-geenin mutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on GAND-oireyhtymä. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuvattu noin 50 henkilöä, joilla on GAND-oireyhtymä. Tieto perustuu vain muutamaan julkaisuun, joten tarkempaa tietoa oireyhtymän yleisyydestä ei ole saatavilla. Arvio GAND-oireyhtymän yleisyydestä on alle yksi henkilö miljoonaa elävänä syntynyttä lasta kohden (<1: 1 000 000).

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu potilaan huolelliseen tutkimiseen sekä perimäntutkimuksiin, jotka vahvistavat tai poissulkevat oireyhtymädiagnoosin asettamisen.

GAND-oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta kunkin potilaan oireita hoidetaan hänen tarpeidensa mukaisella tavalla. Hoitoon osallistuvat usein neurologi, kardiologi, silmälääkäri sekä mm. puheterapeutti. Lapsen kehitystä seurataan säännöllisesti, ja fysio-, toiminta, puhe- ja käyttäytymisterapiasta on usein hyötyä.

Ennuste

Eliniänodotteesta ei ole olemassa luotettavia tietoja oireyhtymän harvinaisuuden vuoksi. Myöskään tietoa oireyhtymän elinkaaresta ei ole saatavilla, joten ei tiedetä, kuinka oirekuva voi mahdollisesti muuttua ikääntymisen myötä.

Historia

Oireyhtymä kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2013.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Lisätietoa tukipalveluista löytyy Tukiliiton sivuilta Palvelut: oppaat ja materiaalit.

Aiheesta muualla

RareChromo.org: GATAD2B
Helping Hands for GAND
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): GATAD2B-associated neurodevelopmental disorder

Lähteet

Orphanet: Severe intellectual disability-poor language-strabismus-grimacing face-long fingers syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): GAND syndrome; GAND ja Gata zinc finger domain-containing protein 2b; gatad2b

Shieh C, Jones N., Vanle B., yms. (2020) GATAD2B-associated neurodevelopmental disorder (GAND): clinical and molecular insights into a NuRD-related disoder. Genetics in Medicine: 22(5): 878-888.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 14.5.2021.