FOXP1-oireyhtymä

FOXP1-oireyhtymä on harvinainen ja synnynnäinen hermoston kehityshäiriö. Sen aiheuttaa sattumalta syntynyt uusi mutaatio FOXP1-geenissä. FOXP1-oireyhtymä vaikuttaa oppimis- ja kommunikaatiotaitoihin sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Oirekuva vaihtelee merkittävästi yksilöstä toiseen.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 29.9.2022

ORPHA: 391372
ICD-10: Q87.0
OMIM: 613670

Avainsanat: FOXP1 syndrome, Intellectual disability severe speech delay mild dysmorphism syndrome

Lyhyesti

FOXP1-oireyhtymä on kehitysvammaoireyhtymä, jossa kehitys on lievästi tai vaikeasti viivästynyt. Kehitysvamman aste vaihtelee lievästä vaikeaan. Puhumisen vaikeus on yleisin FOXP1-oireyhtymän piirre. Usein oirekuvaan liittyy autistisia piirteitä tai autismikirjon häiriö ja haasteita käyttäytymisessä. Myös erilaiset rakennepoikkeavuudet esimerkiksi sydämessä, virtsateissä ja silmissä ovat tyypillisiä. Koska oirekuva vaihtelee huomattavasti yksilöllisesti, kaikkia tässä kuvattuja oireita ei välttämättä löydy kaikilla henkilöillä, joilla tämä oireyhtymä on. Vastaavasti FOXP1-oireyhtymään voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita tässä diagnoosikuvauksessa ei ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneellä voi ilmetä hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä, joka voi vaikeuttaa mm. nielemistä ja syömistä. Lapsen pää saattaa olla kehon kokoon nähden suuri. Kasvoissa voi olla havaittavissa tiettyjä ulkonäköpiirteitä, kuten leveä ja korostunut otsa, hypertelorismi eli toisistaan kaukana sijaitsevat silmät, alaspäin suuntautuneet silmäluomiraot, yläluomen matala asento, lyhyt nenä ja leveä nenänpää. Suu voi olla leveä ja avoin, ja suupielet ovat suuntautuneet usein alaspäin. Sormet ja varpaat voivat olla vinot ja niiden nivelet jäykät. Myös yhdyssormisuus ja -varpaisuus on mahdollista. Lisäksi kämmentä voi halkoa vain yksi uurre tavanomaisen kahden sijaan.

Motoristen eli liikkeiden perushallintaan liittyvien taitojen ja hienomotoriikan kehitys on viiveistä. Myös puheen kehitys on viivästynyt, ja se haittaa itseilmaisua. Ensimmäiset sanat otetaan lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan keskimäärin 17-42 kuukauden kohdilla. Monilla on dysartria eli puhelihasten poikkeavasta toiminnasta johtuvaa puhe- ja ääntämishäiriötä, jolloin myös sanojen artikulaatio on vaikeaa. Puhutun ymmärtäminen on helpompaa, myös aikuisena. Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee lievästä vaikeaan.

Käyttäytymispiirteille tunnusomaista voivat olla autismikirjon häiriö tai jotkin autistiset piirteet, kuten pakonomainen käytös, kapeat mielenkiinnonkohteet, toistuva käyttäytyminen ja herkkyys muutoksille arjessa. Myös ylivilkkaus, levottomuus, mielialan vaihtelut, ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja univaikeudet ovat mahdollisia. Jotkut perheet ovat maininneet aggressiivisen käyttäytymisen lisääntyneen murrosiässä.

FOX1p-oireyhtymään voi liittyä epilepsiaa ja muutoksia immuunipuolustuksessa ja endokriinisessä järjestelmässä eli hormonitoiminoissa. Näkö- ja kuuloaistissa voi olla myös muutoksia.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän aiheuttaa FOXP1 (forkhead box protein P1)-geenin mutaatio kromosomissa 3 (3p13). Geenistä valmistuu transkriptiotekijää, joka osallistuu geenien ilmentymisen säätelyyn hermostossa ja muualla kehossa. FOXP1-geenin mutaatio johtaa muutoksiin monien tavanomaisesta kehityksestä vastaavien geenien säätelyyn. Lisäksi viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että FOXP1-oireyhtymässä mitokondrioiden toiminta on muuttunut ja soluissa vallitsee oksidatiivinen stressi. Mitokondriot huolehtivat solujen monista energia- ja aineenvaihduntatehtävistä ja oksidatiivinen stressi puolestaan voi vaurioittaa mm. solunsisäisiä kalvoja ja proteiineja. Kun FOXP1-geeni ei toimi normaalisti, lapselle kehittyy jo kohdussa erilaisia kehityshäiriöitä, jotka johtavat oireyhtymässä ilmeneviin moninaisiin oireisiin.

Pääsääntöisesti FOXP1-oireyhtymä johtuu sattumalta syntyneestä ja aivan uudesta nk. de novo-mutaatiosta. De novo-tapauksissa lapsi ei ole perinyt kummaltakaan vanhemmaltaan oireyhtymää. Vanhemmat eivät ole myöskään voineet vaikuttaa tämän geenimutaation syntyyn raskauden aikana. Perheen todennäköisyys saada toinen lapsi, jolla on FOXP1-oireyhtymä, on de novo-tapauksissa noin prosentin luokkaa (1 %).

Koska oireyhtymä noudattaa autosomissa dominoivaa eli vallitsevasti periytyvää periytymistapaa, vain toisen perimässä olevan FOXp1-geenin mutaatio riittää aikaan saamaan FOXP1-oireyhtymän. Täten pariskunnalla, jonka toisella vanhemmalla on FOXP1-mutaatio perimässään, on 50 % todennäköisyys saada lapsi, jolla on FOXP1-oireyhtymä.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen mahdollisen seuraavaa raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyysneuvojan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta

Yleisyys

Vuonna 2018, FOXP1-oireyhtymä oli todettu noin 100 henkilöllä maailmassa. Tarkempaa tietoa oireyhtymän yleisyydestä ei ole saatavilla. On erittäin todennäköistä, että FOXP1-oireyhtymä on alidiagnosoitu maailmalla.

Diagnoosi ja hoito

Täsmälleen sama FOXP1-geenin mutaatio voi aiheuttaa erilaisia oireita eri henkilöiden välillä, mikä voi tuoda haasteensa oireyhtymän tunnistamiselle. Diagnoosi perustuu oirekuvaan, geenitutkimukseen ja niiden yhteensopivuuteen. FOXP1-geenimutaatio vahvistaa diagnoosin.

Varhain aloitettu fysioterapia edistää lasta saavuttamaan oman motorisen potentiaalinsa. Puheterapiassa voidaan tarkastella ja harjoittaa mm. lapsen syömistä ja myöhemmin puheentuottamista. Toimintaterapiasta on myös hyötyä. Käytöshäiriöitä voidaan pyrkiä vähentämään opettamalla lapselle ja perheelle tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmaratkaisutaitoja. Myös ympäristössä olevien tekijöiden huomioiminen ja säännölliset arkirutiinit voivat tuoda lapselle ennakoitavuutta ja turvaa, ja siten vähentää lapsen epätoivotuksi koettua käyttäytymistä. Usein lapsi yrittää tehdä parhaansa niillä taidoilla ja ymmärryksellä, jotka hänellä on juuri siinä elämänvaiheessa.

Ennuste

Oireyhtymän ennuste vaihtelee henkilöllä olevien oireiden ja niiden vaikeusasteen mukaan. Eliniänodotteesta ei ole tietoa. Vuonna 2021 tunnettiin 12 aikuista, joilla oli FOXP1-oireyhtymä. Vanhin heistä oli silloin 42-vuotias.

Historia

M. J. Pariani kollegoineen kuvasi ensimmäisenä oireyhtymän lääketieteellisessä julkaisussa vuonna 2009.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookista löytyy hakusanalla ”FOXP1” englanninkielisiä keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä. International FOXP1-järjestön sivuiltä löytyy luettelo yhteisöistä, kuten facebook-ryhmistä, joissa keskitytään FOXP1-oireyhtymään.

International FOXP1 Foundation
International FOXP1 Foundation; communities
RareConnect: FOXP1 Official Community

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Intellectual disability-severe speech delay-mild dysmorphism syndrome
Simons Searchlight: FOXP1

EpiCare: a European Reference Network (ERN) for rare and complex epilepsies
EpiCare: Patient leaflets and journeys

ERN-ITHACA – European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders

Lähteet

Orphanet: Intellectual disability severe speech delay mild dysmorphism syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Intellectual developmental disorder with language impairment and with or without autistic features
Simons searchlight: FOXP1-related syndrome

Lozano R, Gbekie C, Siper PM, Srivastava S, Saland JM, Sethuram S, Tang L, Drapeau E, Frank Y, Buxbaum JD, Kolevzon A. FOXP1 syndrome: a review of the literature and practice parameters for medical assessment and monitoring. J Neurodev Disord. 2021 Apr 23;13(1):18. doi: 10.1186/s11689-021-09358-1.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 10.8.2022