Dihydropyrimidiinidehydrogenaasin puutos

Henkilö, jolla on oireinen tai oireeton DPD-entsyymin puutos, on altis fluoropyrimidejä sisältävien syöpälääkkeiden vakaville haittavaikutuksille.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 13.10.2022

ORPHA:1675
ICD-10: E79.8
OMIM: 274270

Avainsanat: Dihydropyrimidine Dehydrogenase (DPD) Deficiency

Lyhyesti

Dihydropyrimidiinidehydrogenaasin (DPD) puutos on harvinainen oireyhtymä, jossa pyrimidiini aineenvaihdunta on häiriintynyt DPD-entsyymin puutteellisen toiminnan vuoksi. DPD:n puutos voi olla täydellinen tai osittainen. Oirekirjo vaihtelee huomattavasti yksilöittäin. Joillakin entsyymin puutos on oireeton, toisille siitä seuraa mm. vakavia neurologisia oireita jo lapsuudessa, kuten epilepsia, kehitysvammaisuus ja/tai autismikirjon häiriö. On epäselvää, miksi entsyymin puutos aiheuttaa toisille oireita ja miksi se on toisilla oireeton. Huolimatta mahdollisista oireista tai niiden laadusta, fluoropyrimidejä sisältävien syöpälääkkeiden käyttö voi aiheuttaa vakavia ja jopa kuolemaan johtavia haittavaikutuksia henkilöllä, jolla on DPD-entsyymin puutos.

Oireet ja löydökset

DPD-entsyymipuutos voi siis olla täysin oireeton tai aiheuttaa lieviä tai vakavia oireita. Ohessa muutamia mainintoja DPD-puutoksen mahdollisista oireista.

Varhaislapsuudessa saattaa ilmetä mikrokefaliaa eli tavanomaista pienempi päänympärys, kasvun viivästymä, ja poikkeavuus lihasjänteydessä (hypo- tai hypertonisuus). Lapsen liikunnallisten ja kognitiivisten perustaitojen omaksuminen voi olla viivästynyt.

Vaikeina neurologisina oireina DPD:n puutos voi aiheuttaa kehitysvamman ja epilepsian sekä toisinaan myös autistisia käyttäytymispiirteitä, kuten poikkeavuutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä toistuvaa ja kaavamaista käyttäytymistä. Lisäksi kiinnostuksen kohteet voivat olla rajoittuneita.

Joillakin silmissä ilmenee nystagmusta eli silmävärvettä ja karsastusta, ja silmät voivat olla pienikokoiset. Hepatosplenomegalia eli suurentunut maksa ja munuaiset voivat olla myös mahdolliset.

Virtsa-, veri- sekä selkäydinnestenäytteessä ilmenee tavallista korkeammat pitoisuudet pyrimidiiniemäksiä eli urasiiliä ja tymiiniä.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymä johtuu DPYD-geenin mutaatiosta kromosomissa 1 (1p21). DPYD-geenistä valmistetaan DPD-entsyymiä, joka hajottaa pyrimidiiniemäksiä eli urasiiliä ja tymiiniä. Pyrimidiiniemäkset ovat solujen eräitä orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat mm. nukleiinihappojen, kuten DNA:n ja RNA:n sekä joidenkin energiamolekyylien rakenneosia. DPYD-geenistä tunnetaan useita eri geenivariantteja eli -muotoja, joista osa vaikuttaa entsyymin aktiivisuuteen. Kaikki henkilöt, joilla on DPYD-geenin homotsygoottinen tai heterotsygoottinen mutaatio ovat vaarassa saada vakavia tai hengenvaarallisia haittavaikutuksia tietyistä syöpälääkkeistä, fluoropyrimideistä. Siksi DPYD-geenitutkimusta voidaan suositella ennen 5-fluorourasiilin, kepasitabiinin tai tegafuurin käytön aloitusta.

Oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen molemmissa DPYD-geeneissä, isältä ja äidiltä perityissä, on oltava entsyymipuutosta aiheuttavat mutaatiot mahdollisten oireiden kehittymiseksi. Jos molemmilla vanhemmilla on yksi DPYD-geenin mutaatio, he ovat oireettomia oireyhtymään johtavan geeimutaation kantajia. Heidän todennäköisyys saada lapso, jolla on PDP-puutos on 25 %, ja 25 % todennäköisyydellä syntyvällä lapsella ei ole perimässään DPYD-geenin mutaatiota. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat parin jokaisen raskauden kohdalla.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Tiedetään, että etninen tausta vaikuttaa DPD-entsyymipuutoksen yleisyyteen. Erään arvion mukaan yli 2 %:lla suomalaisista on yleisin DPD-entsyymin täydelliseen toiminnan puutokseen johtava geenimuutos, ja 2–2,5 % on tietty osittaista entsyymitoiminnan puutosta aiheuttava geenivariantti. Eurooppalaisista noin 6–8 %:lla on jokin tällainen vakavaa lääkehaittaa aiheuttava DPYD-geenimuoto molemmissa tai vain toisessa DPYD-geenissään.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosin asettaminen ilman geenitutkimuksia on hankalaa, koska DPD-entsyymipuutoksen oireet vaihtelevat yksilöiden välillä huomattavasti. Ainoastaan geenitutkimus pystyy paljastamaan sekä oireettomat kantajat (ts. heterotsygoottinen DPYD-geenin mutaatio) että ne henkiöt, joilla DPYD-geenimuutos on molemmissa, isältä ja äidiltä, perityissä DPYD-geeneissä (ts. homotygoottinen mutaatio).

Tieto DPYD-geenin mutaatiosta on tärkeä etenkin syöpäpotilaille, joille suunnitellaan fluoropyrimideihin perustuvaa hoitoa, koska DPD-entsyymin osittainen tai täydellinen puutos voi johtaa vakaviin lääkehaittoihin.

DPD-entsyymipuutoksen mahdollisten oireiden hoitoon ei ole parannuskeinoa. Potilaan hoito on siis hänen oireidensa mukaista. Usein oireet säilyvät muuttumattomina läpi elämän, joten oireidenmukainen hoito on elinikäistä.

Ennuste

Eliniänodote vastaa valtaväestön eliniänodotetta.

Historia

Ensimmäiset viitteet DPD-puutoksesta julkaistiin vuonna 1984. DPD-entsyymin puutoksesta johtunut vakava 5-fluorourasiili-myrkytys syöpäpotilaalla todettiin ensi kerran vuonna 1985.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookista löytyy yksityinen ja englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Ryhmän nimi on ”Dihydropyrimidine Dehydrogenase Deficiency/Hereditary Thymine-Uraciluria”. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Dihydropyrimidine dehydrogenase deficiency
MedlinePlus: Dihydropyrimidine dehydrogenase deficiency

Lähteet

Orphanet: Dihydropyrimidine dehydrogenase deficiency
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Dihydropyrimidine dehydrogenase deficiency ja Dihydropyrimidine dehydrogenase; DPYD

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 18.10.2021.