Christiansonin oireyhtymä

Christiansonin oireyhtymä voi olla eräs yleisimmistä X-kromosomiin kytkeytyvistä kehitysvammaoireyhtymistä.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 12.10.2022

ORPHA:85278
ICD-10: Q87.8
OMIM: 300243

Avainsanat: Christianson syndrome, X-linked Angelman-like syndrome, X-linked intellectual disability, South African type

Lyhyesti

Christiansonin oireyhtymä on erittäin harvinainen kehitysvammaoireyhtymä, joka johtuu X-kromosomissa sijaitsevan geenin mutaatiosta. Tämän vuoksi oireyhtymä ilmenee etenkin pojilla/miehillä. Christiansonin oireyhtymälle ovat tyypillistä syntymänjälkeinen mikrokefalia eli pienipäisyys, vakavat kehitysviiveet ja/tai taantumat, hypotonia eli alentunut lihasjänteys, poikkeavat käsien ja jalkojen liikkeet, koordinaatio- ja tasapainopulmat, joka johtaa mm. vaikeuteen pysyä pystyssä tai kävellä. Nielemisvaikeudet, hypotonia ja yliaktiivisuus johtavat usein kakeksiaan eli tahattomaan laihuuteen tai aliravitsemukseen. Epilepsia puhkeaa varhain, usein ennen kolmatta ikävuotta. Henkilöt, joilla on Chirstiansonin oireyhtymä, ovat luonteeltaan iloisia. Kehitysvammaisuus on useimmiten keskivaikeaa tai vaikeaa.

Oireet ja löydökset

Miessukupuolen edustajat ovat useimmiten vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia. Heillä on syntymän jälkeen pieni, pitkä ja kapeanomainen pää sekä korostunut nenä. Pään ja aivojen koko jää jälkeen normaalijakaumasta. Oireyhtymään liittyy useita eri tyyppisiä epilepsiakohtauksia, jotka puhkeavat jo hyvin varhaisesta vaiheessa, usein 1-3 ikävuoden iässä. Hypotonia eli alentunut lihasjänteys ja kehitysviiveet mm. kävelyn ja puheen oppimisessa ovat osa oireyhtymää. Jos lapsi oppii kävelemään, kävelytaito opitaan usein kaksi tai kolme vuotta muita lapsia myöhemmin. Lisäksi kävelytaito usein menetetään ajan kuluessa. Elinikäiset ataksiat eli liikkeiden koordinaatiohäiriöt ilmaantuvan yleensä mahdollisen kävelytaidon kehittyessä, mutta ne voivat ilmaantua myös myöhemmin lapsuudessa tai vasta aikuisuudessa. Myös dystonia eli liikehäiriöt, joihin liittyy lihasjänteyden muutoksia, kuuluvat oireyhtymän tunnuspiirteisiin.

Ensimmäisten elinvuosian aikana lapsi saattaa käyttää muutamia sanoja, mutta useimmiten poikalapset eivät opi puhumaan, ja opittujenkin sanojen käyttö taantuu.

Taantumat opituissa taidoissa, kuten sanojen käytössä tai ääntämisessä, itsenäisessä kävelyssä tai syömisessä, hienomotoriikassa tai katsekontaktin ylläpitämisessä ja kasvojen ilmeiden käytössä, ajoittuvat 15 kuukauden – 16 ikävuoden välille. Epilepsian paheneminen usein edeltää taantumisvaihetta.

Christiansonin oireyhtymässä suu on usein avoinna ja kuolaa erittyy runsaasti. Imemis- ja nielemisvaikeudet ovat yleisiä.

Pojilla/miehillä on usein autistisia piirteitä. He saattavat välttää katsekontaktia, käyttää vähän ilmeitä kommunikoimiseen ja olla epäkiinnostuneita sosiaaliseen kanssakäymiseen. Christiansonin oireyhtymässä henkilöt hymyilevät ja naurahtavat toistuvasti ilman selittävää syytä. Samanlaista käyttäytymistä ilmenee myös Angelmanin oireyhtymässä. Yliaktiivisuus on yleistä.

Muita oireyhtymälöydöksiä ovat mm. korkea kipukynnys, ummetus, kakeksia eli laiha tai kuihtunut olemus, refluksitauti sekä erilaiset silmäoireet, kuten poikkeavat silmänliikkeet.

Tytöt/naiset voivat olla oireettomia tai lieväoireisia. Joskus harvoin heillä on todettu lievää kehitysvammaisuutta. Oirekirjo vaihtelee siis huomattavasti eri yksilöiden ja sukupuolten välillä.

Syy ja perinnöllisyys

Christiansonin oireyhtymän aiheuttaa mutaatio X-kromosomissa (Xq26.3) sijaitsevassa SLC9A6-geenissä. Geenistä valmistuu natrium (Na+)- ja vety (H+)-ionien vaihtoproteiinia 6 (sodium/hydrogen exchanger protein 6 (NHE6)), joka säätelee tiettyjen solunsisäisten rakkuloiden niin kutsuttujen varhaisten endosomien sisäistä happo-emäs-tasapainoa (pH). Hermosolujen sisällä endosomit toimivat tiettyjen proteiinien kuljetusrakkuloina ja osallistuvat dendriittien eli hermosolujen tuojahaarakkeiden rakenteen ylläpitoon. NHE6-proteiini on tärkeä etenkin hermoston kehitykselle.

Christiansonin oireyhtymä periytyy X-kromosomaalisesti. Koska pojilla/miehillä on vain yksi X-kromosomi ja siinä oleva SLC9A6-geeni perimässään, heillä oireet ilmenevät selvemmin kuin tytöillä/naisilla. Tämä sen vuoksi, että tytöillä/naisilla on tavanomaisesti kaksi X-kromosomia perimässään, ja siis mahdollisuus siihen, että toimivaa SLC9A6-geenin tuotetta valmistuu tarpeeksi kehossa. Tytöt/naiset ovatkin useimmiten oireyhtymään johtavan mutaation oireettomia tai lieväoireisia kantajia.

Kantajanainen voi siirtää pojalleen 25 %:n todennäköisyydellä SLC9A6-geenin mutaation, jolloin pojalle kehittyy kohdussa Christiansonin oireyhtymä, ja 25 %:n todennäköisyydellä poikalapsi ei peri oireyhtymää aiheuttavaa mutaatiota. Vastaavasti kantajanainen voi siirtää 25 %:n todennäköisyydellä SLC9A6-geenin mutaation tyttärelleen, jolloin hän on äitinsä tavoin oireyhtymään johtavan geenimuutoksen kantaja, ja 25 %:n todennäköisyydellä tyttölapsella ei ole SLC9A6-geenin mutaatiota perimässään.

On harvinaista, että mies, jolla on Christiansonin oireyhtymä, saa jälkeläisiä. Teoriassa mies ei voi siirtää pojalleen oireyhtymään johtavaa geenimuutosta, koska pojat perivät X-kromosominsa aina äidiltään, mutta kaikista miehen tyttäristä tulee SLC9A6-geenimutaation kantajia.

Jos suvussa on Christiansonin oireyhtymää, perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä kohdallaan jo ennen raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Christiansonin oireyhtymä saattaa olla yleisin X-kromosomiin kytkeytyvä kehitysvammaoireyhtymä. Sen yleisyydestä ei kuitenkaan ole olemassa luotettavia tietoja. Arviot vaihtelevat 1:16 000 – 1: 100 000 välillä.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu aivokuvantamiseen, jossa on nähtävillä mm. suurentunut neljäs aivokammio, laajentunut pikkuaivojen ja aivorungon kulma (englanniksi cerebellopontine) sekä suurentunut pikkuaivojen yläpuolinen aivo-selkäydinnesteontelo (engl. supracerebellar cisterna). Lisäksi aivokuvissa on havaittavissa pikkuaivojen ja aivosillan vajaakasvu sekä tavallista ohuempi aivokurkiainen. Aivosähkökäyrä eli EEG on poikkeava. Basaaliganglioissa eli tyvitumakkeissa on kohonneita glutamaatti/glutamiini-pitoisuuksia. Geenitutkimuksen positiivinen tulos vahvistaa diagnoosin.

Erotusdiagnostiikassa on otettava erityisesti huomioon Angelmanin oireyhtymä, spinoserebellaarinen ataksia tyyppi 29 (SCA29) ja muut oireyhtymät, joihin liittyy kehitysvammaisuutta. Angelmanin oireyhtymään verrattuna Christiansonin oireyhtymässä esiintyy pikkuaivojen surkastumaa useimiten ennen kuin lapsi täyttää kymmentä ikävuotta sekä elinikäisiä haasteita normaalijakauman mukaisen painon ja painoindeksin saavuttamisessa.

Jos perheessä tai suvussa esiintyy oireyhtymää, perheellä on niin halutessaan mahdollisuus saada perinnöllisyysneuvontaa ja raskauden jo alettua sikiödiagnostiikkaa.

Oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Hoito keskittyy olemassa olevien oireiden hoitamiseen. Säännölliseen seurantaan lukeutuvat mm. painoindeksi, mahdollisen skolioosin eli selkärangan sivuttaisen vinouman kehittymisen seuranta, syömisen sujuvuus, mahdollisen epilepsian hoitotasapaino sekä puhe- ja liikuntakyky. Fysioterapian avulla voidaan edistää liikkuvuutta ja myös ehkäistä myöhempien ortopedisten komplikaatioiden, kuten jäykistymien ja skolioosin kehittymistä tai pahenemista. Toiminta- ja puheterapiassa voidaan auttaa mm. puheeseen ja syömiseen liittyvissä haasteissa.

Ennuste

Luotettavaa tietoa eliniänodotteesta ei ole, koska oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu lääketieteellisissä julkaisuissa.

Historia

A. L. Christianson tutkimusryhmineen kuvasi oireyhtymän ensimmäisenä vuonna 1999. SLC9A6-geenimuutos yhdistettiin oireyhtymään vuonna 2008.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Christianson syndrome” englanninkielinen suljettu keskusteluryhmä niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Christianson Syndrome Europe
Christianson Syndrome Association

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Christianson syndrome
MedlinePlus: Christianson syndrome

Lähteet

Orphanet: Christianson syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Mental retardation, X-linked, syndromic, Christianson type; MRXSCH
GeneReviews®: Christianson syndrome

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 2.10.2019.