Bartterin oireyhtymä

Bartterin oireyhtymä on joukko harvinaisia munuaissairauksia, joihin voi joissakin tapauksessa liittyä myös mm. kehitysvammaisuutta.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 22.10.2021

ORPHA:112
ICD-10: E26.8
OMIM: 241200, 300971, 601198, 601678, 602522, 607364, 613090

Avainsanat: Bartter syndrome, Renal tubular normotensive hypokalemic alkalosis with hypercalciuria, Salt-losing tubular disorder, Henle’s loop type
Salt-wasting tubulopathy, Henle’s loop type

Lyhyesti

Bartterin oireyhtymä koostuu ryhmästä harvinaisia munuaistauteja, joiden oireet vaihtelevat. Näille munuaistaudeille ovat tyypillisiä suolan takaisinimeytymisen häiriö munuaisissa, joka johtaa veren alhaiseen kalium-pitoisuuteen ja samalla elimistön emäksisyyden lisääntymiseen. Lisäksi munuaisiin kertyy kalsiumia. Oirekuvaan voi liittyä heikkoa kasvua, lyhytkasvuisuutta, lihasheikkoutta ja -kramppeja. Joillakin henkilöillä, joilla on Bartterin oireyhtymä, on todettu kehitysvammaisuutta. Oirekuva vaihtelee huomattavasti yksilöllisesti.

Oireet ja löydökset

Bartterin oireyhtymä voi tulla ilmi raskaudenaikaisissa tutkimuksissa ennen lapsen syntymää tai syntymän jälkeen lapsuudessa, nuoruudessa tai vasta aikuisuudessa. Bartterin oireyhtymän löydöksiä ovat mm. virtsan normaalia suuremmat määrät kalsiumia, veriplasman korkeat reniini- ja aldosteronipitoisuudet, alhainen verenpaine ja verisuonien poikkeava vaste angiotensiini II:lle. Reniini-hormoni, aldosteroni ja angiotensiini II osallistuvat verenpaineen ja nestetasapainon säätelyyn. Oirekuva voi vaihdella merkittävästi yksilöstä toiseen.

Ennen syntymää puhjenneessa Bartterin oireyhtymässä raskauden aikaisessa ultraäänitutkimuksessa havaitaan tavallista enemmän lapsivettä, ja synnytys voi käynnistyä ennenaikaisesti. Vastasyntyneellä voi olla hengenvaarallinen natrium-kloridi-ionien puute. Lisäksi vauvan kasvot voivat olla poikkeavat. Hänellä voi olla esimerkiksi suuret silmät, ulkonevat korvat, poikkeava otsa sekä roikkuvat huulet.

Bartterin oireyhtymästä on olemassa viisi eri tyyppiä, joiden oirekirjo vaihtelee perimän muutoksen mukaan. Esimerkiksi infantiili Bartterin oireyhtymään (genotyyppi IV) liittyy synnynnäistä kuuroutta. Lisäksi lapsilla voi esiintyä hermoston kehityshäiriöön viittaavia löydöksiä (n. 20 % tapauksista), jotka saattavat olla seurausta mahdollisesta ennenaikaisesta syntymästä tai viivästyneestä heikkokuuloisuuden diagnoosista.

Klassiseen Bartterin oireyhtymään (genotyyppi III) puolestaan liittyy voimakasta janontunnetta ja runsasvirtsaisuutta, mikä johtaa usein kuivumiseen ja lapsen/nuoren viivästyneeseen painon ja pituuden kehitykseen. Joillakin voi esiintyä myös lihasten jäykkyyttä, kouristuksia, sydämen rytmihäiriöitä, ummetusta, väsymystä, uneliaisuutta, oksentelua sekä elimistön normaalia korkeampi lämpötila.

Oirekirjoissa on huomattavaa päällekkäisyyttä Bartterin oireyhtymätyyppien välillä. Usein ennen syntymää tai vastasyntyneellä ilmennyt Bartterin oireyhtymä (genotyypit I, II ja IV) on vaikeampi kuin klassinen muoto (genotyyppi III). Klassinen muoto diagnosoidaan tyypillisesti varhaislapsuudessa.

Syy ja perinnöllisyys

Munuaiset koostuvat miljoonista munuaiskeräsistä. Munuaiskeräsissä on niin kutsuttu Henlen lingon alue, joka vastaa suolojen takaisinimeytymisestä vereen (ts. pois alkuvirtsasta) sekä tuotetun virtsan määrästä. Bartterin oireyhtymässä munuaiskerästen Henlen lingon alueella natriumin, kaliumin, kalsiumin ja kloridin takaisinimeytyminen epäonnistuu perimässä olevan geenimutaation vuoksi ja täten munuaiset eivät ota talteen näitä ioneja, vaan hukkaavat ne virtsaan.

Bartterin oireyhtymätyypit
    Genotyyppi      Mutaatio (geeni ja kromosomialue)
I SLC12A1 (15q21.1)
II KCNJ1 (11q24.3)
III CLCNKB (1p36)

IVA

IVB

BSND (1p32.3)

CLNCNA ja CLCNKB (1p36.13)

V CASR (3q13.3)

Bartterin oireyhtymätyypit I-IV periytyvät autosomissa resessiivisesti, kun taas genotyyppi V periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti.

Yleisyys

Bartterin oireyhtymä on yhtä yleinen sekä miehillä että naisilla ja eri etnisissä kansanryhmissä. Oireyhtymän esiintyvyydeksi vuodessa on arvioitu yksi tapaus miljoonaa henkilöä kohden (1: 1 000 000), mutta se voi olla enemmänkin: kaikki eivät välttämättä saa oikeaa diagnoosia.

Diagnoosi ja hoito

Bartterin oireyhtymän diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin sekä veren ja virtsan elektrolyyttien (natrium, kalium, kloridi, bikarbonaatti, magnesium ja kalsium) sekä reniinin ja aldosterolin pitoisuuksiin. Myös munuaisten vapauttaman prostaglandiini E2 -arvot voivat olla koholla. Geenitutkimustuloksen yhteensopivuus muun oirekuvan kanssa varmistaa Bartterin oireyhtymän ja sen genotyypin (I-V).

Bartterin hoito on yksilöllistä ja vaatii moniammatillista osaamista ja tukea, jossa koko perhe otetaan huomioon. Oireyhtymän hoidossa käytetään mm. suun kautta otettavia kaliumlisiä ja nesteenpoisto- ja tulehduskipulääkkeitä, joilla pyritään palauttamaan elimistön elektrolyyttitasapaino. Hoito on usein elinikäistä. Elimistön stressitiloissa veren ionitasapainot voivat häiriintyä rajusti, jolloin saatetaan turvautua suonensisäiseen lääkitykseen. Runsas suolankäyttö ja veden juonti ovat välttämättömiä. Runsaasti kaliumia sisältävien ruokien nauttiminen on usein suositeltavaa.

Ennuste

Oireyhtymä johtaa usein koetun elämän laadun heikkenemiseen, ja sairaalahoidon tarve on yleistä. Vaikessa tapauksissa eliniänodote voi olla normaalia huonompi munuaisten toiminnan pettämisen vuoksi (< 10 % tapauksista). Munuaisten täydellinen toiminnan menettäminen on kuitenkin harvinaista.

Historia

Vaikka P. Pronove oli kuvannut oireyhtymän 5-vuotiaalla pojalla vuonna 1960, Bartterin oireyhtymä sai nimensä Frederic Crosby Bartterin mukaan, joka kuvasi oireyhtymän kaksi vuotta myöhemmin American Journal of Medicine-lehdessä.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Fighting Bartter’s Syndrome” oma keskusteluryhmä niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Bartter Syndrome Foundation

Aiheesta muualla

Duodecim (1997) Potilastapaus: Mikä Minnaa janottaa?
Socialstyrelsen: Bartters syndrom och Gitelmans syndrom
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Bartter syndrome

Lähteet

Orphanet: Bartter syndrome

National Organization for Rare Disorders (NORD): Bartters syndrome

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education.