Baraitser-Winterin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 22.10.2021

ORPHA:2995
ICD-10: Q87.0
OMIM: 243310 614583

Avainsanat: Baraitser-Winter syndrome (BWS), Baraitser-Winter cerebrofrontofacial syndrome (BWCFF)

Lyhyesti

Baraitser-Winterin oireyhtymä on epämuodostumaoireyhtymä, jolle ovat tyypillisiä kasvojen epämuodostumat, silmien kehityshäiriöt ja aivokuoren alueiden poikkeavuudet, kuten pakygyria eli aivojen paksupoimuisuus ja subkortikaalinen kerrosheterotopia eli aivokuoren hermosolujen vaellukseen liittyvät häiriöt. Aivokudoksen poikkeavuudet kohdistuvat etenkin aivojen harmaaseen aineeseen. Baraitser-Winterin oireyhtymälle ovat tyypillisiä myös lyhytkasvuisuus ja vaikeusasteeltaan vaihteleva kehitysvammaisuus ja osalla epilepsia.

Oireet ja löydökset

Kasvojen epämuodostumat käsittävät mm. trigonokefalian joka johtuu otsasauman ennenaikaisesta luutumisesta. Tästä seuraa kolmion muotoinen kallo, kölimäinen ja terävä otsa sekä ohimon alueen painaumat, jotka korostavat kapeaa otsaa. Kallon takaosat ovat tavallista leveämmät ja pään ympärysmitta on usein kallon korkeuden ja lyhyyden vuoksi normaalijakaumaa pienempi. Oireyhtymään liittyy myös hypertelorismia eli toisistaan etäällä olevat silmät, riippuluomet, leveä nenä, lievästi pieni leuka ja huomattavan kaarevat kulmakarvat ja leveä suu. Kasvonpiirteet muuttuvat karkeiksi lapsen vanhetessa. Kita-suulakihalkio, värikalvon eli iiriksen ja verkkokalvon koloboomat eli synnynnäiset (halkiot) puutokset ovat myös mahdollisia.

Kehitysvammaisuus vaihtelee lievästä syvään ja korreloi aivojen harmaan aineen poikkeavuuksiin. Ellei aivojen rakenteessa todeta poikkeavuutta, kehitysvammaisuus on usein lievää ja joitakin oppimisvaikeuksia voi esiintyä. Neurologiset haasteet ilmenevät etenkin lapsuudessa. Epilepsia puhkeaa usein ennen viidettä ikävuotta ja on yhteydessä aivojen rakennepoikkeavuuksiin ja on usein vaikeahoitoinen. Puheen oppiminen viivästyy, ja jotkut eivät opi puhumaan lainkaan tai puhe on rajoittunutta.

Pituuskasvu jää usein normaalijakaumasta. Aikuisuudessa ilmenee suurten nivelten, kuten polvien, olka- ja kyynerpäiden jäykistymiä, jotka rajoittavat mm. kävelemistä. Myös kyfoskolioosi eli selän ja selkärangan käyristymä ja vinous voivat kehittyä lapsuudessa tai aikuisuudessa. Tähän syynä pidetään rajoittunutta nivelten liikkuvuutta ja/tai hitaasti etenevää lihaskatoa.

Oireyhtymään voi myös liittyä etenevä sensorineuraalinen eli sisäkorvaan liittyvä kuulonalenema (noin 30 %). Kolmasosalla todetaan sydämen rakennepoikkeamia. Myös virtsa- sekä sukupuolielinten synnynnäisset rakennepoikkeamat ovat suhteellisen yleisiä (n. 20 %). Käyttäytymishäiriöitä ei yleensä ole.

Syy ja perinnöllisyys

Baraitser-Winterin oireyhtymä on perimältään heterogeeninen. Ainakin kaksi eri geenin mutaatiota on liitetty oireyhtymään: ACTB-geeni kromosomissa 7 (7p22-p21) ja ACTG1-geeni kromosomissa 17 (17q25.3). Baraitser-Winterin oireyhtymän geenimutaatiot ovat missense-mutaatioita, jolloin geenituote toimii poikkeavasti. Huomioitavaa on, etteivät samojen geenien deleetiot eli häviämät johda Baraitser-Winterin oireyhtymään.

ACTB– ja ACTG1-geeneistä valmistuu aktiini-nimisiä proteiineja, jotka toimivat pääasiassa muualla kuin lihaskudoksessa. Aktiini-proteiineilla on lukuisia eri tehtäviä eri solutyypeissä, kuten hermosoluissa. Suurimmalla osalla Baraitser-Winterin oireyhtymän syynä on mutaatio ACTB-geenissä (Baraitser-Winterin oireyhtymä tyyppi 1). Näillä potilailla esiintyy usein vaikeampia kallon ja kasvojen epämuodostumia kuin ACTG1-geenin aiheuttamassa Baraitser-Winterin oireyhtymässä (tyyppi 2). Henkilöt, joilla on ACTG1-geenin mutaatio, todetaan puolestaan merkittävämpiä aivojen rakennepoikkeavuuksia.

Huomioitavaa on, että Fryns-Aftimosin oireyhtymä sekä serebrofrontofasiaalinen oireyhtymä (cerebrofrontofacial syndrome) tyyppi 1 ja 3 aiheutuvat samojen geenien mutaatioista. Näiden, aikaisemmin erillisinä pidettyjen oireyhtymien, ajatellaan nykyisin ilmentävän saman Baraitser-Winter serebrofrontofasiaaliseen oireyhtymän jatkumoa, sen vaikeimpia muotoja.

Oireyhtymän periytyvyystavan arvellaan olevan autosomissa dominantti eli vallitseva. Tämä tarkoittaa sitä, että vain yksi mutaatio oireyhtymää aiheuttavasssa geenissä on riittävä oireyhtymän kehittymiseen.

Kaikki tunnetut oireyhtymätapaukset ovat seurausta sattumalta syntyneestä ja uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on oireyhtymää aiheuttava mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Baraitser-Winterin oireyhtymä. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Lääketieteellinen kirjallisuudessa ei ole viittauksia tapauksiin, joissa Baraitser-Winterin oireyhtymä olisi periytynyt vanhemmalta jälkeläiselle.

Yleisyys

Baraitser-Winterin oireyhtymä on hyvin harvinainen. Sen esiintyvyydeksi arvioidaan alle yksi tapaus miljoonaa vastasyntynyttä kohden (<1: 1 000 000). Baraitser-Winterin oireyhtymätapauksia tunnetaan maailmalla alle 60. Tämä luku käsittää aikaisemmin omina oireyhtyminä pidetyt Fryns-Aftimosin oireyhtymän ja serebrofrontafasiaalinen oireyhtymä tyypit 1 ja 3.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosiin asetetaan oirekuvan, aivokuvantamisen ja geenitutkimuksen perusteella. Aivojen poimuttuneisuuden poikkeavuudet voivat näkyä jo raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa.

Lapsuudessa erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon Noonanin oireyhtymä, CHARGE-oireyhtymä, Norman-Robertsin tyypin lissenkefalia sekä muut oireyhtymät, joihin liittyy pakygyriaa eli aivojen paksupoimuisuutta tai lissenkefaliaa eli aivojen tasapintaisuutta.

Baraitser-Winterin oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen oireita voidaan hoitaa. Hoito on jokaisen potilaan oireiden mukaista. Potilaalle tarjotaan mm. fysio-, puhe- ja toimintaterapiaa. Epilepsian hoito voi olla haastavaa. Kallon muodon korjaaminen kirurgisesti lapsen ollessa noin vuoden ikäinen on usein mahdollista. Muiden kirurgisten toimenpiteiden tarve arvioidaan potilaskohtaisesti. Suun alueen halkioiden hoito ja kuntoutus on Suomessa keskitetty Huuli-suulakihalkiokeskukseen (HUSUKE) Helsinkiin ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Jatkuva seuranta, johon kuuluvat mm. sydän-, munuais-, näkö- ja kuulotutkimukset sekä neurologin ja ortopedin tarkastukset, ovat välttämättömiä.

Ennuste

Eliniänodote voi olla heikko niillä lapsilla, joilla on vaikeita aivojen rakennepoikkeavuuksia. Lievemmissä Baraitser-Winterin oireyhtymätapauksissa elinikä yltää aikuisuuteen, mutta toisten apu arjessa selviytymiseksi on usein tarpeen.

Historia

Baraitser-Winterin oireyhtymä on saanut nimensä englantilaisen lääkärin M. Baraitserin ja R.M. Winterin mukaan, jotka kuvasivat oireyhtymän ensikerran vuonna 1988.

Kokemustietoa

Kokemustietoa Baraitser-Winterin oireyhtymästä löydät Tukiliiton tarinat-osiosta:Pieni sydänten sulattaja, Onni.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Baraitser-Winter Syndrome support group” oma keskusteluryhmä niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Unique: Baraitser-Winter cerebrofrontofacial syndrome

Simons Searchlight.org: ACTB

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Baraitser-Winter syndrome

Lähteet

Jyrki Hukki, Pia Vuola, Junnu Leikola. Lapsen kallon poikkeavan muodon diagnostiikka. Suomen Lääkärilehti 13/2013. 1719-1727.

Orphanet: Baraitser-Winter cerebrofrontofacial syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Baraitser-Winter syndrome 1; BRWS1 ja Baraitser-Winter syndrome 2; BRWS2
GeneReviews®: Baraitser-Winter Cerebrofrontofasial Syndrome

Roger E. Stevenson, Charles E. Schwartz ja R. Cutis Rogers. Atlas of X-linked Intellectual Disability Syndromes. Oxford University Press. Second Edition (2012).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 14.2.2019.