9p-tetrasomia

Tetrasomia 9p on harvinainen kromosomipoikkeavuus, jossa kromosomin 9 tiettyä osaa on kahden sijaan neljä. Tämä kromosomimutaatio voi ilmetä kehon kaikissa soluissa tai vain osassa niitä. Tämä aiheuttaa oireyhtymässä ilmenevät oireet, jotka vaihtelevat yksilöllisesti.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 2.2.2022

ORPHA:3310
ICD-10: Q99.8

Avainsanat: Isokromosomi 9p

Lyhyesti

Tetrasomia 9p on harvinaisesta kromosomipoikkeavuudesta johtuva oireyhtymä. Sen oireina ilmenee ennen syntymä todettava ja sen jälkeen jatkuva kasvun viivästymä, psykomotorinen kehitysviive ja lievä tai keskivaikea kehitysvammaisuus. Fyysisiä erityispiirteitä tai oireita on useita ja ne vaihtelevat huomattavasti henkilöstä toiseen. Esimerkkejä erityispiirteistä ovat mm. hypotonisuus eli alentunut lihasjänteys, mikrokefalia eli pienipäisyys sekä tietyt muut kasvonpiirteiden, käsien ja/tai sormien poikkeavuudet. Tetrasomia 9p voi esiintyä yksilön kaikissa soluissa tai vain osassa niitä, jolloin kyseessä on tetrasomia 9p:n mosaikismi.

Oireet ja löydökset

Tetrasomia 9p:ssä esiintyy usein lievä yleisen kasvun viivästymä (40 % tapauksista). Motoriset eli liikkeiden hallintaan liittyvien perustaitojen kehitysviiveet ovat yleisiä. Vauvat oppivat hitaasti istumaan ja kävelemään ja tarvitsevat usein näiden taitojen oppimiseksi fysioterapiaa. On kuitenkin myös niitä, jotka oppivat uusia taitoja tavanomaisen kehitysaikataulun mukaisesti. Saavutettu liikuntakyky vaihtelee. Osa pystyy liikkumaan normaalisti, toiset voivat tarvita pitkiä matkoja varten pyörätuolin tai kävelytuen. Hienomotoristiset taidot, kuten syöminen ja pukeutuminen, opitaan usein muita lapsia myöhemmin. Osa tarvitsee aikuisenakin apua hienomotoriikkaa vaativissa toimissa.

Kasvonpiirteille tyypillisiä ovat mm. korostunut nenä, pieni ja taaksepäin työntynyt alaleuka sekä tavallista matalammalla sijaitsevat korvat, jotka ovat yleensä myös poikkeavan muotoiset. Kallon saumat voivat olla normaalijakaumaa suuremmat ja pään muoto voi olla erityinen. Silmät ovat pienet ja voivat sijaita etäällä toisistaan ja/tai syvällä päässä. Silmän sisäkulmia voivat peittää myös synnynnäiset ihopoimut nk. epikantus-poimut. Karsastus on mahdollista. Tetrasomia 9p:hen voi liittyä huuli-suulakihalkio. Mahdollinen huuli-suulakihalkio yhdistettynä hypotoniaan eli alentuneeseen lihasjänteyteen voivat vaikeuttaa mm. lapsen syömistä ja puheen kehitystä ja tuottamista.

Lievä tai keskivaikea kuulonalenema todetaan noin kolmasosalla (n. 30 %). Koska heikkokuuloisuus voi vaikeuttaa mm. puheen oppimista ja sosiaalisten taitojen karttumista, lapsen kuulon toimivuutta on syytä tarkkailla. Mahdollinen kuulonalenema on syytä hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Luuston poikkeavuuksina on noin kolmasosalla (n. 29-35 %). Niihin lukeutuvat mm. lyhyt pituuskasvu, lyhyt kaula, erilaiset jalkojen epämuodostumat, kuten kampurajalka tai jalkaterän matala jalkaholvi. Kynnet voivat olla vajaakehittyneet ja sormien ja varpaiden kärkien luut voivat olla poikkeavasti kehittyneet. Esimerkiksi pikkusormi voi olla taipunut. Kämmenissä voi olla nk. nelisormipoimu (engl. simian crease). Joillakin voi ilmetä nivelkontraktuuria eli nivelten jäykkyyttä. Toisaalta myös löysät tai yliliikkuvat nivelet ovat mahdolliset. Selkärangassa voi ilmetä esimerkiksi spina bifida occulta eli selkärangan piilohalkio ja/tai kyfoskolioosi eli selkärangan vinouman ja rintarangan kyttyrän yhdistelmä. Tetrasomia 9p:n löydöksenä voi olla myös osteopenia eli alentunut luuntiheys.

Keskushermoston rakennepoikkeavuuksia ilmenee noin 29 %:lla. Niihin lukeutuvat mm. aivokammion laajentumat, jotka voivat aiheuttaa aivo-selkäydinnestekiertohäiriöitä ja sitä kautta hydrokefaluksen. Aivokurkiaisen osittainen tai täydellinen puuttuminen sekä Dandy-Walkerin epämuodostuma voivat olla mahdollisia. Myös aivojen harmaa aine voi olla poikkeavasti kehittynyt.

Oletettavaa on, että tetrasomia 9p:hen liittyy yleensä jonkinlaisia oppimisvaikeuksia. Kognitiiviset kehitysviiveet voivat vaihdella lievästä vaikeaan, ja tetrasomia 9p:hen voi liittyä keskivaikea tai vaikea kehitysvammaisuus. Usein kuvat ja tukiviittomat helpottavat puheenkehitystä, kommunikointia ja vuorovaikutusta.

Joskus tetrasomia 9p:ssä todetaan elimellisiä poikkeavuuksia mm. sydämessä (n. 29 %) ja munuaisissa sekä virtsa- ja sukupuolielimissä (43 %). Pojilla löydöksinä voivat olla esimerkiksi piilokivekset. Tytöillä sukupuolielinten rakennepoikkeavuudet ovat harvinaisempia. Ummetus voi olla yleistä molemmilla sukupuolilla.

Tetrasomia 9p:hen voi joskus liittyä myös ihomuutoksia, niin kutsuttu pilomatriksoomia, jotka ovat ihon hyvänlaatuisia, hieman sinertäviä ja kalsium kertymien vuoksi hieman koviltakin tuntuvia, tyvisolukasvaimia. Nämä ihomuutokset ilmenevät usein päässä tai niskassa, mutta joskus myös käsivarsissa, keskivartalossa ja jaloissa. Jos ne häiritsevät tai tulehtuvat toistuvasti, ne voidaan kirurgisesti poistaa.

Syy ja perinnöllisyys

Tetrasomia 9p johtuu kromosomin 9:n lyhyen käsivarren (p) ylimäärästä. Normaalin kahden kromosomin 9p-alueen sijaan, tetrasomia 9p:ssä on neljä kromosomin 9:n lyhyttä käsivartta (p). Tetrasomia 9p voi muodostaa myös nk. isokromosomin, jossa tässä tapauksessa kaksi 9p-käsivartta on liittynyt kiinni fyysisesti toisiinsa. Jos isokromosomissa on kaksi nk. sentromeerialuetta tai pala kromosomin 9:n pitkää käsivartta (q), tällaista isokromosomia kutsutaan isodisentriseksi kromosomiksi.

Useimmiten Tetrasomia 9p esiintyy yksilön kaikissa soluissa. Mosaikistiset muodot, joissa osa elimistön soluista on kromosomistoltaan normaaleja ja osassa on ylimäärä kromosomin 9p-geenimateriaalia, käsittävät arviolta noin 30-40 % kaikista tetrasomia 9p:stä. Kuinka paljon soluja, joissa tetrasomia 9p:tä on ja missä elimistön eri solutyypeissä ne ovat, voi vaikuttaa oireyhtymässä ilmeneviin oireisiin ja niiden laatuun. Mosaikismin määrä tai aste (%) ei kuitenkaan aina korreloi oireiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Lisää mosaikismista voit lukea Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Tetrasomia 9p johtuu pääasiassa biologisesti sattumalta syntyneestä ja täysin uudesta niin kutsutusta de novo-mutaatiosta, jota kummankaan vanhemman perimässä tai suvuissa ei ole aikaisemmin ilmennyt. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai alkion varhaisten solunjakautumisten yhteydessä pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-tapauksissa oireyhtymän toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa. Tetrasomia 9p:n syntyyn ei voi vaikuttaa, eikä se ole kenenkään syytä.

On erittäin epätodennäköistä, että perheeseen syntyy toinen lapsi, jolla on tetrasomia 9p. Lääketieteellinen kirjallisuus tuntee vain yhden tällaisen perheen. Tässä erittäin harvinaisessa tapauksessa jommallakummalla vanhemmalla on todennäköisesti ollut sukusolumosaikismi tetrasomia 9p:n suhteen. Toisin sanoen osa vanhemman sukusoluista ovat olleet kromosomistoltaan normaaleja ja osassa sukusoluista on ollut tetrasomia 9p. Jos hedelmöitykseen osallistuu sukusolu, jossa on kromosomipoikkeavuus, tämä geneettinen muutos periytyy jälkeläiselle.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Tetrasomia 9p:n yleisyydestä ei ole luotettavia tietoja kromosomimuutoksen harvinaisuuden vuoksi. Ainakin 68:lle henkilölle maailmassa on asetettu tetrasomia 9p-oireyhtymädiagnoosi.

Diagnoosi ja hoito

Joskus raskaudenaikaisissa tutkimuksissa voi herätä epäily sikiön kromosomipoikkeavuudesta. Tällöin, perheen niin halutessa, voidaan tehdä tarkempia sikiön terveyttä arvioivia tutkimuksia, kuten lapsivesi- tai istukkatutkimus mahdollisen kromosomimuutoksen selvittämiseksi. Huomionarvoista on, ettei tetrasomia 9p tule aina esiin lapsivesi- tai istukkanäytetutkimuksessa.

Syntymän jälkeen tetrasomia 9p:ssä diagnoosi perustuu fyysisten ominaisuuksien tutkimiseen ja kromosomianalyysiin. Kromosomianalyysi olisi syytä tehdä useammasta kudoksesta, jotta mahdollinen kudosmosaikismi tulee esiin. Helppopääsyisiä kudoksia ovat mm. ihosolut ja posken sisäpuolen irtosolut. Mosaikismin määrä on näissä kudoksissa usein myös suurempi kuin esimerkiksi veren punasoluissa, joista kromosomimääritykset ensisijaisesti yleensä tehdään.

Lapselta voidaan määrittää myös galaktoosi-1-fosfaattiuridyylitransferaasi (GALT) -entsyymin aktiivisuus esimerkiksi veren punasoluista. Tämän entsyymin geeni sijaitsee kromosomin 9p13.3 alueella, ja täten viitearvoista poikkeava GALT-entyymin aktiivisuus voi olla viite geenin kopiolukumuutoksesta.

Erotusdiagnostiikassa on syytä huomioida mm. trisomia 9p, jonka oireissa on paljon yhteneväisyyttä tetrasomia 9p:n kanssa.

Koska Tetrasomia 9p:tä ei voida parantaa, hoito on kunkin potilaan oireiden mukaista. Tähän tarvitaan usein mm. lastenlääkärien, kirurgien, ortopedien, kardiologien ja silmälääkärien sekä fysioterapeuttien erikoisosaamista. Mahdollisimman varhain aloitettu hoito edistää lasta saavuttamaan oman kehityskapasiteettinsa ja on usein yhteydessä parempaan ennusteeseen.

Ennuste

Eliniänodote vaihtelee huomattavasti yksilöllisesti. Tetrasomia 9p:n ennusteeseen vaikuttavat mm. oirekirjo, yksittäisten oireiden laatu ja potilaan karyotyyppi. Esimerkiksi mosaikismissa on yleensä parempi eliniänodote kuin ei-mosaikistisissa tetrasomia 9p-tapauksissa, muttei aina. Lisäksi potilaan oireiden laatuun voi vaikuttaa mahdollisen kromosomin 9:n pitkän käsivarren (q) siirtymä tetrasomia 9p:n yhteyteen. Usein ei-mosaikistiset sikiöt/vauvat menehtyvät jo ennen syntymää tai pian sen jälkeen. Lääketieteellinen kirjallisuus tuntee myös muutamia harvinaisia tapauksia, joissa tetrasomia 9p on lähes oireeton.

Historia

Tetrasomia 9p:n kuvasi ensimmäisenä D. Ghymers tutkimusryhmineen vuonna 1973.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”tetrasomy 9p” suljettu ja englanninkielinen keskusteluryhmä: ”Tetrasomy 9p & 9q” niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Tetrasomy 9p
National Organization for Rare Disorders (NORD): Chromosome 9, Tetrasomy 9p

Lähteet

Orphanet: Tetrasomy 9p
Unique: Tetrasomy 9p

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 2.12.2019.