16p11.2-mikroduplikaatio-oireyhtymä

Mikroduplikaatio 16p11.2-oireyhtymä voi olla täysin oireeton tai aiheuttaa erilaisia terveysongelmia.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 6.10.2021

ORPHA:261204, ORPHA:370079
ICD-10: Q92.3
OMIM: 614671

Avainsanat: Microduplication 16p11.2

Lyhyesti

Mikroduplikaatio 16p11.2 on harvinainen kromosomimuutos. Se johtuu hyvin pienen kromosomialueen duplikaatiosta eli kahdentumasta kromosomissa 16. Usein siihen liittyy erilaisia kehitysviiveitä, käyttäytymisongelmia sekä pakonomaista tai toistuvaa käyttäytymistä. Ulkonäössä voi olla joitakin poikkeavuuksia ja kehon rakenne voi olla hoikka ja pitkä. Osalle mikroduplikaatio 16p11.2 ei aiheuta oireita.

Koska mikroduplikaatiosta 16p11.2 on kertynyt vasta vähän lääketieteellistä tietoa, alla oleva oireyhtymän yleisesittely on monelta osin suppea. Vaikka useimmat alla kuvatut oireet ovat monilla henkilöillä monilta osin yhteneväiset, niissä on kuitenkin merkittävää yksilöllistä vaihtelua. Mahdolliset muut kromosomi- ja/tai geenitason muutokset voivat vaikuttaa oirekuvaan.

Oireet ja löydökset

Mikroduplikaatiossa 16p11.2 voi esiintyä lieviä poikkeavia kasvonpiirteitä. Osalla voi esiintyä mikrokefaliaa eli tavanomaista pienempää päänympärystä. Lisäksi henkilöt voivat olla alipainoisia ja suhteellisen pitkiä. Joskus vastasyntyneillä esiintyy synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia, jotka voivat käsittää eri elimiä tai elinjärjestelmiä ja aiheuttaa joitakin terveyspulmia. Synnynnäisten rakennepoikkeavuuksien yhteys mikroduplikaatioon 16p11.2 on kuitenkin vielä epäselvä.

Mikroduplikaatioon 16p11.2 voi liittyä puheen, oppimisen ja käyttäytymisen haasteita. Joillakin oireet ovat hyvin vähäiset tai niitä ei ole lainkaan. Toisilla ne voivat puolestaan olla vakavammat. Kehitysviiveitä voi esiintyä esimerkiksi puheen, istumisen, liikkumisen ja kävelemisen oppimisessa. Joillakin voi esiintyä kehitysvammaisuutta. Useimmiten ensimmäiset tunnistettavat sanat ilmaistaan 16 kuukauden ja 4-5 vuoden välisenä aikana tai joskus tätäkin myöhemmin. Vaihteluväli on siis suurta. Kaikki eivät opi puhumaan selkeästi. Itsensäilmaisun merkitys elekielen, äänteiden tai muiden kommunikaatiotapojen avulla korostuu, niillä joilla puhekyky on rajoittunut. Toisinaan puheen ymmärtämisessä voi esiintyä haasteita.

Motorisen kehityksen viiveet ovat usein vähäisiä. Esimerkiksi kävelemään opitaan hiukan tavanomaista myöhemmin, noin 11-18 kuukauden tietämillä. Taaperoiässä lapset saattavat kompastella, ja he voivat oppivat kiipeämään portaita tavallista myöhemmin, kuten esimerkiksi kahden vuoden ikäisinä. Joillakin mikroduplikaatioon 16p11.2 liittyy hypotonisuutta eli alentunutta lihasjänteyttä.

Mikroduplikaatiossa 16p11.2 esiintyy usein oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksista huolimatta useimmat oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja käyttämään tietokonetta. Oppimisen tukemisen tarve nousee selkeämmin esiin usein ylemmillä koululuokilla tai opiskeluasteilla.

Mikroduplikaatioon 16p11.2 voi liittyä ylivilkkautta ja ADHD:tä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä sekä muita käyttäytymisen haasteita. Mikroduplikaatio 16p11.2 on toiseksi yleisin kromosomimuutos, joka on liitetty autismiin. Kuitenkaan läheskään kaikilla henkilöillä ei ole autismikirjon häiriöitä tai autistisia piirteitä. Mikroduplikaatio 16p11.2 voi altistaa myös mielenterveyspulmiin, kuten kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, levottomuuteen, masennukseen ja skitsofreniaan.

Mikroduplikaatiossa 16p11.2 voi ilmetä myös epilepsiaa. Usein ensimmäinen kohtaus ilmaantuu alle vuoden ikäisellä vauvalla. Epilepsia voi hävitä tai lievittyä lapsen vanhetessa. Epilepsia voi olla yhteydessä QPRT-, DOC2A- ja SEZ6L2-geenien kahdentumiseen. Yleensä epilepsia saadaan lääkityksellä hyvin hallintaan.

Syy ja perinnöllisyys

Mikroduplikaation 16p11.2 oireet johtuvat pienen kromosomialueen kahdentumisesta kromosomissa 16 (16p11.2). Kahdentuneen kromosomialueen pituus ja sijainti kromosomissa saattavat vaikuttaa oireisiin. Usein mikroduplikaation 16p11.2 alueella on noin 27 tunnettua geeniä, jotka siis kahdentuvat tämän kromosomimutaation seurauksesta.

Mikrodublikaatio periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain toisessa kromosomista 16 oleva mikroduplikaatio on riittävä aikaansaamaan oireyhtymän mahdolliset oireet. Useimmiten kromosomimuutos on periytynyt lapselle jommaltakummalta vanhemmalta. Mikroduplikaatio 16p11.2 voi olla seurausta myös täysin uudesta nk. de novo-mutaatiosta. De novo-mutaatio on voinut syntyä sattumalta hedelmöitykseen osallistuneeseen sukusoluun, munasoluun tai siittiöön, tai pian hedelmöityksen jälkeen.  De novo-mutaatiot ovat mikroduplikaation 16p11.2 kohdalla kuitenkin harvinaisempia. Mikroduplikaation 16p11.2 syntyyn ei voi vaikuttaa, eikä se ole kenenkään syytä.

Perinnöllisyyslääkärin vastaanotolla voidaan selvittää onko lapsi perinyt mikroduplikaation 16p11.2 toiselta vanhemmaltaan vai onko se uuden de novo-mutaation seurausta. Lisäksi vastaanotolla voidaan selvittää mikä on perheen seuraavien lasten todennäköisyys mikroduplikaatioon 16p11.2 jo ennen mahdollisen raskauden alkua. Jos vanhempien perimässä ei ole 16p11.2 mikroduplikaatiota, perheen todennäköisyys saada lapsi, jolla on mikroduplikaatio 16p11.2, on alle prosentin luokkaa. Sukusolumosaikismin mahdollisuutta ei voida kuitenkaan poissulkea tai vahvistaa. Sukusolumosaikismista voi halutessaan lukea lisää 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä-osiosta kohdasta Mosaikismi. Jos mikroduplikaatio 16p11.2 on periytynyt, kaikissa seuraavissa raskauksissa perheellä on 50 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on tämä kromosomimuutos perimässään.

Yleisyys

Mikroduplikaation 16p11.2 yleisyydestä on useita eri arvioita lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Todennäköisesti se on alidiagnosoitu, koska osalle kromosomimuutos ei aiheuta minkäänlaisia oireita, ja täten henkilö ei hakeudu terveyssyistä perinnöllisyystutkimuksiin. Eräs arvio mikroduplikaation 16p11.2 esiintyvyydestä on kolme tapausta 10 000 henkilöä kohden (1: 3333).

Diagnoosi ja hoito

Kliinisen tutkimuksen lisäksi kromosomitutkimukset ovat välttämättömät oireyhtymädiagnoosin selvittämiseksi ja asettamiseksi. Hoito määräytyy kunkin potilaan oireiden mukaan ja voi käsittää esimerkiksi toiminta-, puhe- ja fysioterapian. Säännöllinen oppimisen tukeminen ja kehityksen seuranta ovat tärkeitä.

Ennuste

Eliniänodote on hyvä.

Historia

Mikroduplikaatio 16p11.2 tunnistettiin 2000-luvulla. Siihen liittyvät tiedot ovat vielä vähäiset.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Suomalaisilla perheillä on oma Facebook-ryhmä: 16p11.2 Microdeletion Finland

Kokemustieto

Kokemustietoa 16p11.2 mikroduplikaatiosta löydät Tukiliiton tarinat-osiosta täältä.

Aiheesta muualla

Simons Searchlight.org: 16p11.2 Duplication ja 16p11.2 Duplication (Distal)
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): 16p11.2 duplication
MedlinePlus: 16p11.2 duplication

Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon.

Lähteet

Orphanet: 16p11.2p12.2 microduplication syndrome
Orphanet: Proximal 16p11.2 microduplication syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Chromosome 16p11.2 duplication syndrome
Unique: 16p11.2 microduplications

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 16.4.2019.