Frynsin oireyhtymä

Frynsin oireyhtymä käsittää monia epämuodostumia, joiden vuoksi vastasyntyneiden ennuste on heikko.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 4.1.2022

ORPHA:2059
OMIM: 229850
ICD-10: Q87.8

Avainsanat: Diaphragmatic hernia-abnormal face-distal limb anomalies syndrome

Lyhyesti

Frynsin oireyhtymään kuuluu monia synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia, joita esiintyy etenkin kasvoissa, raajoissa (90 %:lla tapauksista), palleassa ja keuhkoissa (n. 60 %:lla), aivoissa sekä sydämessä. Frynsin oireyhtymän eliniänodote on pääosassa tapauksia heikko vaikeiden epämuodostumien ja niihin liittyvien komplikaatioiden vuoksi.

Oireet ja löydökset

Raskausajan tutkimuksissa lapsivettä havaitaan olevan noin 56 % tapauksista normaalia enemmän (yli 2000 ml). Vastasyntyneellä todetaan useita epämuodostumia. Tyypillisiä ovat kasvon epämuodostumat, kuten toisistaan etäällä olevat pienet silmät, karkeat kasvojen piirteet, lyhytkaulaisuus, leveä otsa sekä nenän, huulten ja korvien poikkeava ulkonäkö. Korvat voivat esimerkiksi sijaita normaalia alempana ja olla poikkeavan muotoiset. Frynsin oireyhtymässä suulakihalkiota ilmenee 50 %:lla ja huulihalkiota noin 25 %:lla.

Frynsin oireyhtymässä raajojen epämuodostumia ovat mm. lyhyet ja leveät kädet, lyhyet sormet ja sormenpäiden kärjet, vajaakehittyneet tai puuttuvat kynnet, vinosormisuus tai käyrät sormet sekä kampurajalkaisuus. Rintakehä on pieni ja solisluut ovat usein leveät. Lisäksi nännit voivat sijaita etäällä toisistaan.

Palleatyrä on tavanomainen löydös Frynsin oireyhtymässä. Siinä osa mahalaukusta, ohutsuolesta tai maksasta on työntynyt pallean lihaskudoksessa olevan aukon kautta rintaonteloon, palleatason yläpuolelle. Palleatyrään liittyy usein keuhkojen hypoplasia eli alikehittyneisyys.

Frynsin oireyhtymässä aivokuvantamisessa havaitaan usein mm. laajentuneet aivokammiot ja hydrokefalia eli aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriö. Dandy-Walkerin epämuodostuma ja aivokurkiaisen puuttuminen ovat myös yleisiä löydöksiä.

Sydämen rakennepoikkeavuuksiin lukeutuvat mm. eteisen (40 %) ja kammion (10 %) välinseinäpuutokset sekä poikkeava aortta (10 % tapauksista). Useita epämuodostumia on myös hengitysteissä ja ruuansulatuskanavassa, virtsa- ja sukupuolielimissä (10 % tapauksista) sekä lihaksissa ja luustossa. Näihin lukeutuvat mm. trakeoesofageaalinen fisteli eli henkitorven ja ruokatorven käsittävä synynnynnäinen yhdystie, munuaiskystat, virtsateiden laajentuma, peräaukon umpeuma ja pojilla piilokivekset.

Lapsilla, jotka selviytyvät vastasyntyneisyyskaudesta (14 %) eli noin neljästä ensimmäisestä elinviikostaan, on yleensä vaikea kehitysviive. Joissakin lievissä ja harvinaisissa Frynsin oireyhtymätapauksissa pikkulapsi on omassa tahdissaan oppinut seisomaan tuen varassa ja siirtämään esinettä kädestä toiseen, kävelemään itsenäisesti sekä ymmärtämään puhetta.

Syy ja perinnöllisyys

Frynsin oireyhtymän etiologia eli syy on epäselvä. Vaikeita kromosomimutaatioita, kuten mikrodeleetioita, on havaittu kromosomeissa 15 (15q26.2) ja 8 (8p23.1). Frynsin oireyhtymään johtavia perimänmuutosta ei ole kuitenkaan onnistuttu vielä tunnistamaan.

Frynsin oireyhtymän periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat oireettomia geenimuutoksen kantajia. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia, heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla oireyhtymä on. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. J’lkeläisten periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomat raskaudesta toiseen.

Yleisyys

Oireyhtymän esiintyvyydeksi arvioidaan 1:14 000. Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa ainakin 50 tapausta.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen. Kromosomitutkimuksessa Frynsin oireyhtymä-potilaalla on usein normaali karyotyyppi eli kromosomien rakenne ja lukumäärä. Ultraääni-, röntgen- ja magneettikuvausta voidaan hyödyntää epämuodostumien selvittämisessä.

Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon seuraavat kromosomipoikkeavuuksista johtuvat taudit; Donnai-Barrow’n oireyhtymä, Matthew-Woodin oireyhtymä, Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymä LINKKICornelia de Langen oireyhtymäPallister-Killianin oireyhtymä eli 12p-tetrasomia ja distaalinen 15q-monosomia.

Frynsin oireyhtymän diagnoosin saaminen vielä syntymättömälle lapselle on suhteellisen harvinaista. Viitteitä palleatyrästä ja muista epämuodostumista voidaan kuitenkin mahdollisesti havaita jo raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa, useimmiten toisella raskauskolmanneksella.

Frynsin oireyhtymän hoito vaatii moniammatillista osaamista (mm. neurologit, kardiologit, gastroenterologit, nefrologit ja kliiniset geneetikot) ja säännöllistä seurantaa. Vastasyntynyt, jolla on palleatyrä, intuboidaan välittömästi keuhkovaurioiden estämiseksi ja häntä voidaan hoitaa veren koneellisella happettamisella kehon ulkopuolella (ECMO; extracorporeal membrane oxygenation). Typpioksidia ja surfaktantteja voidaan käyttää vastasyntyneen kroonisen keuhkoverenpainetaudin hoitamiseksi. Palleatyräleikkaus on mahdollinen.

Ennuste

Eliniän ennuste vaihtelee epämuodostumien laajuuden ja vaikeusasteen mukaan, mutta on usein heikko. Niillä lapsilla, joilla ei ole palleapulmia, ennuste on parempi. Useimmiten lapset menehtyvät vastasyntyneisyyskaudella palleatyrän ja/tai hengitysteiden vajaakehittymisen sekä niihin liittyvien komplikaatioiden vuoksi. Lääketieteellinen kirjallisuus on julkaissut 11 Frynsin oireyhtymätapausta, joissa lapsi on elänyt yli vuoden ikäiseksi. Kaikilla näillä lapsilla todettiin erilaisia neurologisia puutteita, jotka vaihtelivat lievistä vaikeisiin.

Historia

Frynsin oireyhtymän kuvasi J. P. Fryns ensi kerran vuonna 1979.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella LINKKI vertaistukea.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. LINKKI Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439.

Aiheesta muualla

Terveyskirjasto: Frynsin syndrooma (Orphanet)
GeneReviews: Congenital Diaphragmatic Hernia Overview
BreathofHope: Congenital Diaphragmatic Hernia Awareness

Lähteet

Orphanet: Fryns syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Fryns syndrome
GeneReviews: Fryns Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Fryns Syndrome
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education 2019).