Tukiliitto vuodesta 1961

Ensimmäiset aloitteet liiton perustamiseksi oli tehty jo 1940-luvulla. 

Kehitysvammaisten Tukiliitto ja sen jäsenyhdistykset: vertaistukea ja vaikuttamista.

Tukiliitto on tehnyt tekoja yhdenvertaisuuden puolesta jo vuodesta 1961. Juhlavuoden kunniaksi kokosimme 10 + 1 kiteytystä toiminnastamme:

Vertaistuki yhdistyksissä
Järjestössä ja sen yhdistyksissä vammaisten ihmisten, heidän läheistensä ja perheidensä vertaiset kohtaavat ja verkostot syntyvät luonnollisesti. Äitikerhoista alkanut valtakunnallinen liitto perustettiin 1961.

Oppivelvollisuus kaikille
Tukiliiton vaikuttamistyöllä oli merkittävä rooli, kun oppivelvollisuus saatettiin asteittain koskemaan jokaista, myös kehitysvammaista, lasta 1970- ja 80-luvulla. Tällä on valtava merkitys jo sukupolvien ajan.

Hyvinvointi
Valtakunnallinen järjestötyö edistää merkittävästi kehitysvammaisten ihmisten hyvinvointia: yhdistysten liikunnan, kulttuurin ja yhteisen ajanvieton kerhot ehkäisevät yksinäisyyttä. Liiton kurssit ja sosiaaliset lomat kokoavat osallistujia kautta maan.

Tiedolla tukeminen
Tuemme tuhansia ja taas tuhansia perheitä, läheisiä ja vammaisia ihmisiä. Autamme asiantuntevilla neuvoilla, tiedolla ja julkaisuilla. Annamme voimaa ja mahdollistamme yhteyden muihin samassa tilanteessa oleviin tapaamisissa ja aktiivisesti toimivassa somessamme. Laadukas Tukiviesti-lehti aloitti 1971. Kotisivut perustimme 1995.

Selkokielen edistäminen
Leija on vuodesta 1983 julkaistu, eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen selkolehti, jolla on suuri merkitys sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymiselle että saavutettavuuden edistämiselle.

Kohteesta toimijaksi
Tukiliitto on toiminnallaan vahvimmin Suomessa edistänyt kehitysvammaisten ihmisten muuttumista auttamisen  kohteesta toimijaksi. Kehitysvammaisten ihmisten omaehtoisen kansalaistoiminnan synty huipentui Me Itse ry:n perustamiseen 1999. Tavoitteeksemme 2000-luvulla nousi osallisuus.

Vaikeasti vammaisten ihmisten tuki
Olemme näyttäneet esimerkkiä ja toimineet tienraivaajana vaikeasti vammaisen ihmisen osallistumisen edistämisessä tapahtumiin ja paikkoihin, mitä kukaan muu Suomessa ei ole vastaavalla laadulla ja yhdenvertaisuudella tehnyt. Malike käynnistyi 1997.

Oikeuksien valvonta
Olemme vaikuttaneet merkittävästi lainsäädäntöön, kuten vammais-palvelulain muutokseen ja edistäneet lain tulkintaa siten, että kehitysvammaiset ihmiset ovat saaneet henkilökohtaista apua. 1980-luvulla alkanut lakineuvontamme on auttanut kymmeniä tuhansia ihmisiä ja perheitä saamaan tarvitsemansa palvelut.

Itsemääräämisoikeus
2000-luvulla olemme vaikuttaneet merkittävästi laitosasumisen purkuun ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen. Oleellisen tärkeän vammaispalvelulain uudistustyössä olemme olleet ja olemme yhä keskeinen asiantuntija.

Kaikkien perheiden tuki
Tukiliiton eri hankkeissa on luotu valmennusta ja tukea perheille, joissa isällä tai äidillä on kehitysvamma. Tämä väliinputoaja-ryhmä tunnistetaan nyt aiempaa paremmin Tukiliiton työn ansiosta.

Verkkoauttaminen
2010-luvulla olemme olleet kehittämässä ja toteuttamassa ensimmäisenä Suomessa useita uusia verkkoauttamisen muotoja perheille, joissa perheenjäsenellä on kehitysvamma.

Työmme perusta on YK:n vammaissopimus.

 

Löydät tekstin myös 60 vuotta tekoja -esitteestämme:
60 vuotta tekoja

 

Tukiliiton historiikki

Ensimmäiset aloitteet liiton perustamiseksi oli tehty jo 1940-luvulla. Suomessa tuli 1946 voimaan invalidihuoltolaki. Kunnan tehtävänä oli huolehtia siitä, että vammaiset ihmiset  saavat tarvitsemansa avun. Kehitysvammaiset ihmiset nähtiin omana ryhmänään ja heidän palvelujaan määrittävä vajaamielislaki tuli voimaan 1958.

Yhdistystoiminta alkoi orastaa perheiden toimiessa yhdessä. ”Ilman Epilää ei jaksaisi” -kirjassa kerrotaan, miten tamperelaiset kehitysvammaisten lasten äidit perustivat vuoden 1957 joulukuussa äitikerhon. Kirjassa Irkka-Leena Harama kertoo vertaistuesta: ”Kerhossa äidit saivat jakaa kokemuksiaan ja tuntea, etteivät olleet ongelmiensa kanssa yksin.” Toinen äitikerholainen jatkaa: ”Ei enää seiso yksin ja avuttomana, vaan on ystäviä, joiden kanssa voi keskustella ja jotka ainakin ymmärtävät, vaikka eivät osaisikaan auttaa.”

1960-luku, toinen toistamme tukien

Kehitysvammaisten Tukiliitto syntyi 16.4.1961. Liiton perustivat neljä ensimmäistä tukiyhdistystä, joiden kotipaikat olivat Helsinki, Pori, Tampere ja Turku. Mukana perustamisessa oli myös Kotkan äitikerho ja edustajia Kuopiosta. Liiton kotipaikka on alusta asti ollut Tampere. Nimeksi tuli Vajaamielisten Tukiyhdistysten Liitto ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Paavo Lehtinen, joka hoiti luottamustehtävää 24 vuotta.

Liiton säännöt vahvistettiin ja liitto merkittiin yhdistysrekisteriin 15.9.1961. Järjestö hankki heti kansainvälisiä kontakteja. Ne olivat tärkeitä etenkin siksi, ettei Suomesta löytynyt silloin esimerkkejä tämän tyyppiselle yhdistystoiminnalle.

Liiton perustamisen aikoihin ei puhuttu vielä laitos- tai avohuollosta, vaan pelkästä huollosta. Sillä tarkoitettiin laitoshuoltoa, jota kaikille perheille suositeltiin haettavaksi.

Vuonna 1966 vajaamielislainsäädännön uudistamiseksi perustettiin Suomessa komitea ja vajaamielinen-sana muutettiin kehitysvammaiseksi. Vajaamielisten Tukiyhdistysten Liiton nimi muuttui Kehitysvammaisten Tukiyhdistysten Liitoksi 1967.

Liiton ensimmäinen työntekijä oli aluksi Thor-Björn Bredenberg. Hänen jälkeensä osa-aikaisena sihteerinä toimi ensin Ritva Pölönen ja sitten Maisa Tuomisto. Neljännen perättäisen osa-aikaisen yleissihteerin Sirkka Merikosken toimi muutettiin tehtävien lisääntyessä kokoaikaiseksi ja nimike muuttui toiminnanjohtajaksi 1968. Valtakunnallinen Kehitysvammaisten Tukiyhdistysten Liitto sai myös oman toimiston Tampereella.

Ensimmäinen kehitysvammaisten päivä järjestettiin 1962. Tapahtumassa esitettiin englantilainen elokuva lapsen kehittymisestä.
Ensimmäinen kehitysvammaisten päivä järjestettiin 1962. Tapahtumassa esitettiin englantilainen elokuva lapsen kehittymisestä.

1970-luku, yhdessäoloa ja yhteistyötä

Paikallisia kehitysvammaisten tukiyhdistyksiä perustettiin 1970-luvulla kymmenittäin. Liitto ryhtyi antamaan vuonna 1970 myös vanhempainneuvontaa. Laitosrakentaminen jatkui vilkkaana.

Vuonna 1971 YK:n kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia koskeva julistus vaatii, että kehitysvammaisilla henkilöillä tulee olla samat oikeudet kuin kaikilla ihmisillä. Julistuksessa todetaan myös, että kehitysvammaisilla henkilöillä pitää olla mahdollisuus asua perheidensä kanssa ja osallistua erilaisiin yhteiskunnan toimintoihin (lähde tkm.fi). Neljä vuotta myöhemmin YK hyväksyi yleiskokouksessaan Vammaisten oikeuksien julistuksen.

Tukiviesti-lehti syntyi 1971 lievittämään sitä tiedon paitsiota, jossa perheet elivät.

Äänioikeus alkoi koskea myös laitoksissa asuvia vammaisia ihmisiä 1972.

Tukiliiton ensimmäinen taideleiri 1975 keräsi osallistujia eri puolilta maata. Teemoja olivat muun muassa nukketeatteri ja musiikki. Oikealla vetäjä Eeva-Kaisa Mäkinen.
Tukiliiton ensimmäinen taideleiri 1975 keräsi osallistujia eri puolilta maata. Teemoja olivat muun muassa nukketeatteri ja musiikki. Oikealla vetäjä Eeva-Kaisa Mäkinen.

Vuonna 1972 liitto osti Mertiörannan kurssikeskuksen ja alkoi tarjota kehitysvammaisille ihmisille  harrastusmahdollisuuksia. Tukiyhdistysten liitto palkkasi myös vapaa-ajan ohjaajan.

Kehitysvammaisten Tukiliitto aloitti kirkkopyhätoiminnan. Tapahtumia järjestettiin yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa. Kirkkopyhän järjestelyvastuu siirtyi 1990-luvun alkupuolella Tukiliitolta luterilaiselle kirkolle. Kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntatyö toimii kirkkopyhien valtakunnallisena koordinaattorina ja järjestäjänä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Kehitysvammalaki 1978 toi avohuollon palvelut laitoshuollon rinnalle.

Kangasalan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Kehitysvammaisten Tukiliiton edustajat pyysivät 1975 presidentti Urho Kekkosta kalakisojen suojelijaksi.
Kangasalan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Kehitysvammaisten Tukiliiton edustajat pyysivät 1975 presidentti Urho Kekkosta kalakisojen suojelijaksi.

1980-luku, voimaa arkeen

YK:n kansainvälistä vammaisten vuotta vietettiin 1981. YK julisti vuodet 1983 – 1992 vammaisten vuosikymmeneksi.

Liiton toiminta laajeni ja jäsenistö karttui. Liitto sai 1980-luvulla uusia ulottuvuuksia ja varoja. Kehitysvammaisten Tukiliitto rekisteröitiin järjestön uudeksi nimeksi vuonna 1982.

Selkolehti Leija alkoi ilmestyä säännöllisesti vuoden 1983 alusta.

Lievästi ja keskiasteisesti kehitysvammaisten oppilaiden opetus siirtyi opetustoimelle vuonna 1985. Vaikeasti vammaisten oppilaiden opetuksen siirto opetustoimen alaisuuteen toteutui 1997.

Vuonna 1988 syntyi IKI-instituutti tarjoamaan koulutusta kehitysvammaisille ihmisille. Vuonna 1989 liitto muutti omaan kiinteistöön Pinninkadulle (Pinninkatu 51, 33100 Tampere).

Sodankylässä myytiin kahdessa tunnissa 400 litraa hernekeittoa, kun paikallinen yhdistys tempaisi vammaisten vuonna 1981.
Sodankylässä myytiin kahdessa tunnissa 400 litraa hernekeittoa, kun paikallinen yhdistys tempaisi vammaisten hyväksi vuonna 1981.

1990-luku, kumppanuutta

Tukiliiton koko toiminnassa korostui edunvalvonta 1990-luvulla. Lama ja valtionosuusuudistus katkaisivat hyvin alkaneen palvelurakennemuutoksen ja yhtenäistämisen. Ennen valtionosuusuudistusta erityishuoltopiirit olivat huolehtineet kehitysvammaisten ihmisten palveluista, mutta nyt vanhemmat sekä yhdistykset ryhtyivät asioimaan kuntien kanssa.

Tukiliitto panosti kuntien työntekijöiden ja päättäjien koulutukseen 1990-luvulla. Aloitettiin Etua yhteistoiminnasta -projekti, joka on nykyisen kuntayhteistyön alku.

Vuonna 1997 syntyi EU:n pilottihankkeena Tukiliiton suojiin Malike eli Matkalle liikkeelle keskelle elämää -keskus, joka tarjoaa toimintaa ja toimintavälineitä erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille sekä heidän perheilleen.

Kehitysvammaisten ihmisten oma Me Itse -yhdistys perustettiin 1999. Allekirjoitukseen oli jonoa, Anne Parkko allekirjoittamassa.

Kehitysvammaisten ihmisten voimaantuminen, oman asian ajaminen, alkoi korostua 1990-luvulla. Seija-Liisa Myllykangas valittiin ensimmäisenä kehitysvammaisena ihmisenä Tukiliiton liittohallitukseen 1995. Tapio Krekola toimi hänen varajäsenenään. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Kumppanuusprojekti tuki voimaantumista ja sen seurauksena perustettiin kehitysvammaisten ihmisten Me Itse -yhdistys vuonna 1999. Yhdistyneessä Europpassa, EU:ssa, virisi paljon yhteistyötä eri maiden järjestöjen kanssa.

Uudistettu perustuslaki vuonna 1999 kieltää henkilön syrjinnän vammaisuuteen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

2000-luku, kohti kansalaisyhteiskuntaa

Laman varjo oli edelleen olemassa 2000-luvun alussa ja kuntien talous tiukalla. Siksi edunvalvonta oli edelleen keskeistä. Tukiliitto halusi purkaa etenkin alueellista eriarvoisuutta.

Kehitysvammaiset ihmiset 2000-luvulla toimivat ja vaikuttavat itse.  Nyt vahvistuu ajatus kehitysvammaisesta ihmisestä omia valintoja tekevänä kansalaisena, joka kuuluu samaan yhteisöön kaikkien muiden kanssa, kaikilla elämänalueilla. Työhön liittyvät asiat tärkeitä, samoin kuin toisen asteen koulutuksen kehittämiseen vaikuttaminen.

Suuri edistysaskel koettiin 1.9.2009, kun vammaispalvelulain uudistus astui voimaan. Se on osa laajempaa vammaislainsäädännön uudistusta. Uudistuksen taustalla ovat sekä perusoikeudet että YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus.

Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta vaikeavammaiset ihmiset voivat määrätä itse enemmän omasta elämästään. Laki antaa vaikeavammaisille ihmisille oikeuden saada henkilökohtaista apua. Laki koskee myös kehitysvammaisia henkilöitä.

YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus oli hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 2006. Jo seuraavana vuonna Suomi allekirjoitti sopimuksen, mutta voimaantuloa saatiin odottaa kesäkuuhun 2017, jolloin sopimus viimein ratifioitiin Suomessa. Sopimus takaa kehitysvammaisille ihmisille täysimääräiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet.

Tukiliiton puheenjohtajat

  • Paavo Lehtinen 1961 – 1984
  • Tapio Suni 1985 – 1993
  • Oiva Antti Mäki 1993 – 1999
  • Jussi Pihkala 2000 – 2009
  • Markku Niemelä 2008 – 2009
  • Jyrki Pinomaa 2010 – 2014
  • Rauno Rantaniemi 2015 – 2017
  • Jyrki Pinomaa 2018 – 2020
  • Petri Liukkonen 2021 –

Tukiliiton toiminnanjohtajat

  • Sirkka Merikoski 1968 – 2003
  • Susanna Lohiniemi 2002 – 2011
  • Risto Burman 2011 –

. . .

Kuvat: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry