Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n säännöt

KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY

SÄÄNNÖT

Sääntömuutokset on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin 23.8.2016.

 

1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Yhdistyksen nimi on Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toimialue Suomi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä jäljempänä Tukiliitoksi.

Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää nimeä Inclusion Finland KVTL.

2 TARKOITUS

Tukiliitto on valtakunnallinen jäsenyhdistystensä muodostama ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö.

Tukiliiton kohderyhmään kuuluvat apua ja tukea asioiden ymmärtämiseen, oppimiseen ja arjen toimintoihin tarvitsevat ennen aikuisikää vammautuneet henkilöt sekä heidän perheensä ja muut läheisensä.

Tukiliiton tarkoituksena on:

– edistää perusoikeuksien ja erityisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa määriteltyjen ihmisoikeuksien toteutumista

– tukea osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä itsemääräämisoikeutta kaikissa elämänvaiheissa sekä

– edistää yhteiskunnan muutosta sellaiseksi, että mahdollisuudet toimivaan arkeen ja yksilölliseen elämään toteutuvat.

 

3 TOIMINTAMUODOT

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Tukiliitto:

– vaikuttaa lainvalmistelijoihin ja päätöksentekijöihin lainsäädännön ja palvelurakenteiden kehittämiseksi

– tukee jäsenyhdistystensä toimintaa yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi

– tukee jäsenyhdistystensä toiminnan kehittämistä

– kehittää elämänlaatua, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, vertaistukea ja oikeuksien toteutumista edistäviä toimintamalleja

– järjestää ohjausta, neuvontaa, koulutusta sekä kuntoutus- ja lomatoimintaa

– toteuttaa viestintää ja julkaisee jäsenlehtiä, alan kirjallisuutta ja muuta alan materiaalia sekä harjoittaa tutkimustoimintaa

– vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja asenteisiin sekä päättäjiin, viranomaisiin ja elinkeinoelämään vammaisten ihmisten aseman parantamiseksi

– jakaa kohderyhmään kuuluville vammaisille henkilöille apurahoja

– toimii yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten vammais- ja kansalaisjärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa uusien toimintamallien kehittämiseksi ja jakamiseksi.

 

4 TOIMINNAN RAHOITUS

Toimintansa rahoittamiseksi Tukiliitto voi harjoittaa kahvila- ja ravintolatoimintaa, kumpaakin yhdessä paikassa, elokuva- ja kustannustoimintaa, apu- ja toimintavälineiden kauppaa ja vuokrausta, tavaroiden myyntiä sekä järjestää arpajaisia, varainkeräystä sekä maksullisia tilaisuuksia.

Tukiliitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä harjoittaa omaisuuden vuokraustoimintaa.

Tukiliitto voi vastaanottaa avustuksia ja testamentti- ym. lahjoituksia.

Tukiliitto voi lisäksi harjoittaa muuta toimintansa rahoittamiseksi tarpeellista yhdistyslain 5 §:n mukaista taloudellista toimintaa.

Toimintaansa varten Tukiliitto hankkii tarvittaessa asianmukaisen luvan.

5 JÄSENET

Tukiliiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva rekisteröity paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys tai paikallisten yhdistysten muodostama alueellinen yhdistys, joka haluaa edistää näiden sääntöjen 2-kohdassa ilmenevän tarkoituksen toteuttamista ja joka sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä. Paikallisten yhdistysten muodostamaan alueelliseen yhdistykseen voi kuulua myös suoraan henkilöjäseniä. Varsinaista jäsentä kutsutaan näissä säännöissä jäljempänä jäsenyhdistykseksi.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, säätiö tai yksityinen henkilö, joka haluaa tukea Tukiliiton tarkoitusta ja toimintaa.

Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voidaan kutsua yksityinen henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut Tukiliiton toimintaa.

Varsinaisen jäsenen ja kannatusjäsenen hyväksyy Tukiliiton hallitus. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsuu liittohallituksen esityksestä liittokokous. Kunniapuheenjohtajan valinta edellyttää, että liittohallituksen esitystä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa liittokokouksessa annetuista äänistä.

6 JÄSENMAKSU

Jäsenyhdistyksen on suoritettava vuosittain jäsenmaksu Tukiliitolle. Jäsenmaksu lasketaan kertomalla jäsenyhdistyksen kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä määräytyvä jäsenmäärä Tukiliiton liittokokouksen vuosittain vahvistamalla yksikköperusteella. Liittokokous voi päättää, että jäsenyhdistysten henkilö- ja yhdistysjäseniin sovelletaan eri yksikköperustetta.

Kannatusjäsenen on suoritettava vuosittain liittokokouksen erikseen oikeuskelpoisille yhteisöille ja säätiöille sekä yksityishenkilöille määräämä kannatusjäsenmaksu.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät maksa jäsenmaksua.

7 JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsen voi erota Tukiliitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti Tukiliiton liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla asian liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsenyhdistys ja kannatusjäsen katsotaan eronneeksi Tukiliitosta, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa kahdelta vuodelta peräkkäin maksamatta. Erottamisesta päättää liittohallitus ja ero tulee voimaan, kun liittohallitus on kirjannut erottamisen pöytäkirjaansa. Päätöksestä ei voi valittaa.

Tukiliiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt täyttämättä velvoitteensa, ei enää täytä jäsenyyden ehtoja tai jonka toiminta Tukiliitossa tai sen ulkopuolella on huomattavasti vahingoittanut liittoa. Jäsenyhdistys voi valittaa erottamispäätöksestä liittokokoukselle jättämällä kirjallisen valituksen Tukiliiton liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Valitus on käsiteltävä ensimmäisessä mahdollisessa sääntömääräisessä liittokokouksessa.

8 PÄÄTÖSVALTA

Tukiliiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.

Liittoäänestyksessä päätösvaltaa käyttävät Tukiliiton jäsenyhdistysten jäseninä olevat yksityiset henkilöt sekä kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet.

Tukiliittoa edustaa ja sen asioita hoitaa liittohallitus.

9 LIITTOÄÄNESTYS

Liittohallitus voi

  • merkittävissä kysymyksissä, joissa valinta on tehtävissä toisistaan selkeästi eroavien vaihtoehtojen välillä ja jotka eivät kuulu yhdistyslain 23 §:ssä lueteltuihin asioihin tai
  • vaaleissa, joissa ehdokkaat on asetettu ennakkoon ja joissa ei toisaalta valita liittohallituksen jäseniä tai varajäseniä tai tilintarkastajia siirtää asian päätöksellään liittoäänestyksessä ratkaistavaksi, ellei asiaa ole jo liittokokouksessa päätetty.

Mahdollisissa vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa.

Myös liittokokous voi tehdä edellä mainituissa asioissa päätöksen kysymyksen ratkaisemisesta lopullisesti liittoäänestyksessä. Näin silloin, kun liittohallitus on esittänyt tällaista ratkaisua liittokokoukselle tai liittokokous sellaiseen päätyy asettamalla äänestykseen tai vaaliin vaihtoehdot.

Liittoäänestyksen toimeenpano tapahtuu erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse äänestys- ja vaalijärjestyksen tarkemmin määräämällä tavalla.

 

10 LIITTOKOKOUS

Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain touko-kesäkuun aikana.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, mikäli liittokokous tai liittohallitus katsoo sellaisen tarpeelliseksi tai vähintään kolme kymmenesosaa (3/10) Tukiliiton äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti liittohallitukselta erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten. Tällöin kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa asianmukaisen kirjallisen pyynnön saapumisesta.

Aloiteoikeus
Jäsenyhdistyksellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on oikeus tehdä aloite liittokokoukselle. Aloite on jätettävä kirjallisesti liittohallitukselle liittokokousvuoden helmikuun loppuun mennessä.

Kokouskutsu
Kokouskutsu on lähetettävä kullekin Tukiliiton jäsenelle kirjeitse tai sähköpostitse vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

Liittokokousedustajat ja äänivalta
Jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi (1) äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa sataa (100) suoraa henkilöjäsentä kohti ja yksi (1) äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa tuhatta (1000) alueellisen jäsenyhdistyksen jäsenyhdistyksiin kuuluvaa henkilöjäsentä kohti. Henkilöjäsenten lukumäärä määräytyy liittokokousvuoden ensimmäisen päivän mukaan.
Kukin liittokokousedustaja saa edustaa vain yhtä yhdistystä ja kullakin edustajalla on yksi (1) ääni. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni.

Jäsenyhdistyksen nimeämällä liittokokousedustajalla on oltava valtakirja.

Liittokokousedustajien on ilmoittauduttava ja jätettävä valtakirjat kokouskutsussa annettujen ohjeiden mukaisesti.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus
Kannatusjäsenellä on liittokokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Liittohallituksen jäsenellä ja varajäsenellä, tilintarkastajalla ja varatilintarkastajalla sekä liittohallituksen kokousvirkailijoiksi määräämillä henkilöillä on aina puheoikeus. Kyseisillä henkilöillä on äänioikeus vain ollessaan samalla jäsenyhdistyksen valtuuttamana kokousedustajana.

Liittokokous voi sallia puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille.

 

Asian ratkaiseminen äänestyksellä
Asiat ratkaistaan äänestyksessä ehdottomalla enemmistöllä, ellei näissä säännöissä muualla erityisessä tapauksessa toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, mutta suljetuin lipuin toimitettavassa äänestyksessä ja vaalissa arpa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet.

Äänestys on avoin, ellei suljettua äänestystä pyydetä ja pyyntöä kannateta. Vaali on toimitettava suljetuin lipuin.

 

Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat

  • esitellään vuosikertomus, tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastuskertomus edelliseltä kalenterivuodelta;
  • päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;
  • päätetään seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksun yksikköperusteiden suuruus sekä kannatusjäsenten jäsenmaksujen suuruus;
  • hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi;
  • valitaan joka kolmas vuosi liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan Tukiliiton puheenjohtajaksi;
  • valitaan liittohallituksen muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä erovuoroisten tilalle;
  • valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä;
  • päätetään aloitteista ja muista liittokokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista.

 

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsiteltävät asiat
Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle.

 

11 LIITTOHALLITUS

Kokoonpano

Liittohallituksen muodostavat Tukiliiton puheenjohtaja sekä kuusitoista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

Liittohallitus valitsee varsinaisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan, jota kutsutaan Tukiliiton varapuheenjohtajaksi.

Liittohallituksen varsinaisista jäsenistä vähintään seitsemän henkilön tulee olla kehitysvammaisia ihmisiä tai heidän läheisiään.

Liittohallituksen sihteerinä toimii Tukiliiton toiminnanjohtaja tai muu hallituksen tehtävään määräämä Tukiliiton toimihenkilö.

 

Toimikausi

Liittohallituksen puheenjohtajan toimikausi on kolme kalenterivuotta ja varapuheenjohtajan, jäsenen ja varajäsenen kaksi kalenterivuotta. Jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet.

Liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen ja varajäsen voivat toimia samassa tehtävässä yhtäjaksoisesti enintään kolme toimikautta

 

Päätöksenteko

Liittohallitus kokoontuu Tukiliiton puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta vähintään neljä (4) kertaa vuodessa. Liittohallitus on kutsuttava koolle myös, jos vähintään puolet liittohallituksen muista jäsenistä sitä vaatii.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun Tukiliiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) muista jäsenistä tai varajäsenistä on läsnä.

Kullakin jäsenellä on yksi (1) ääni liittohallituksen kokouksessa. Asiat ratkaistaan äänestyksessä ehdottamalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan kokouksen puheenjohtajan kanta ratkaisee, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

Liittohallituksen tehtävät

  • johtaa, valvoa ja kehittää Tukiliiton yleistä toimintaa lakien, sääntöjen, liittokokousten ja liittoäänestysten päätösten mukaisesti;
  • valmistella liittokokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsua liittokokous koolle sekä huolehtia liittoäänestysten toimeenpanosta;
  • hyväksyä ja erottaa Tukiliiton jäsenyhdistykset;
  • asettaa tarpeelliset toimikunnat;
  • huolehtia Tukiliiton taloudesta ja omaisuuden hoidosta;
  • päättää Tukiliiton kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta, myymisestä ja vaihtamisesta;
  • päättää lainanotosta, omaisuuden panttaamisesta ja takausten antamisesta;
  • palkata ja erottaa Tukiliiton johtavat toimihenkilöt sekä sopia johtavien toimihenkilöiden työehdoista;
  • nimetä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön sääntöjen mukaisesti edustajat säätiön hallitukseen;
  • toimia yhteistyössä viranomaisten sekä vammaisten ihmisten parissa työskentelevien kotimaisten ja kansainvälisten yhteisöjen kanssa;
  • hyväksyä johtosääntö, jossa määritellään tarkemmin liittohallituksen ja työntekijöiden vastuualueet;
  • käsitellä liittohallituksen käsiteltäväksi osoitetut aloitteet.

 

12 TOIMINNANJOHTAJA

Tukiliitolla on liittohallituksen valitsema toiminnanjohtaja.

Toiminnanjohtajan tehtävänä on liittohallituksen päätösten mukaisesti ohjata ja kehittää liiton toimintaa, vastata asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä huolehtia päätösten toteuttamisesta, jollei asioista ole toisin määrätty johtosäännössä.

 

13 TUKILIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN

Tukiliiton nimen kirjoittavat Tukiliiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kaksi aina yhdessä tai joku heistä yhdessä liittohallituksen määräämän liiton muun luottamus- tai toimihenkilön kanssa. Lisäksi nimen voi kirjoittaa kaksi liittohallituksen määräämää liiton johtavaa toimihenkilöä yhdessä.

 

14 TOIMINTA- JA TILIKAUSI, TILINTARKASTUS

Tukiliiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Liittohallituksen on jätettävä tuloslaskelma ja tase sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat tilintarkastajille huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on palautettava asiakirjat tilintarkastuskertomuksineen viidentoista (15) vuorokauden kuluessa.

Kummankin Tukiliiton tilintarkastajan tulee olla kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia, samoin varatilintarkastajan.

 

15 TUKILIITON SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA TUKILIITON PURKAMINEN

Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että muutosehdotusta kannattaa liittokokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä.

Tukiliiton purkamisesta on tehtävä päätös kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään kuusikymmentä (60) vuorokautta, ja siihen vaaditaan kummassakin liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä.

Tukiliiton purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi luovutetaan sen varat johonkin Tukiliiton tarkoitusta palvelevaan toimintaan, jonka viimeinen liittokokous päättää.

 

 

Säännöt pdf-muodossa

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n säännöt

on julkaistu myös ladattavassa pdf-muodossa.

Voit ladata säännöt itsellesi seuraavasta linkistä:

Kehitysvammaisten_Tukiliitto_ry, säännöt