Vaalipaneelikysymyksiä ja materiaalia

Järjestä vaalitilaisuus tai osallistu vaalitapahtumaan. Täältä löydät valmiita kysymyksiä ja niihin liittyvää taustatietoa.

Uuden eduskunnan on varmistettava, että YK:n vammaissopimuksen velvoitteita noudatetaan. Olemme koonneet tälle sivulle valmiita kysymyksiä kehitysvammaiselle ihmiselle ja hänen läheisilleen tärkeistä kysymyksistä.

Vaalipaneelikysymyksiä:

Miten varmistat kansanedustajana, että ihminen saa yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut?

TAUSTATIETOA:

On käytettävä asiakkaan omasta valinnasta lähteviä menettelytapoja, kuten palveluseteliä, henkilökohtaista budjettia tai suorahankintoja, tai tuotettava palvelu kunnan omana palvelutuotantona.

Otetaan käyttöön uudentyyppisiä menetelmiä, kuten rekisteröintimenettely.

Ei tarjota asiakkaille valmiita palvelupaketteja vaan räätälöidään kokonaisuus ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Vastuu kokonaisuudesta on oltava omatyöntekijällä. On tehtävä kunnollinen palvelutarpeen arviointi osana palvelusuunnitteluprosessia. Ihminen itse on osallistettava prosessiin ja hänen on saatava tarvitsemansa tuki valintojen ja päätösten tekemiseen.

Varmistetaan monialainen yhteistyö hallinnonalojen välillä (esimerkiksi sosiaalipalveluiden, koulun, terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisten välinen yhteistyö on sujuvaa).

Miten varmistat kansanedustajana, että Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen tavoite välttämättömien vammaispalveluiden kilpailuttamisen lopettamisesta toteutuu?

TAUSTATIETOA:

Tavoite kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan ja pyritään mahdollisimman nopeasti saamaan aikaan lakitasoinen ratkaisu, joka lopettaa nämä kilpailutukset.

Miten varmistat kansanedustajana, että kuntiin ja mahdollisesti tuleviin maakuntiin saadaan riittävä osaaminen yksilöllisistä palveluiden järjestämistavoista nykyisten massahankintojen tilalle?

TAUSTATIETOA:

On varmistettava, että hankintoja tekevät tahot tuntevat palvelujen järjestämisen lähtökohdan, eli ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisen. Hankintamenettelyillä ei saa sivuuttaa yksilön oikeuksia esimerkiksi asumisen palveluita järjestettäessä.

Perustuslaki ja sisältölainsäädäntö (muun muassa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki) ovat aina ensisijaisia suhteessa menettelytapalakina käytettyyn hankintalakiin. Sisältölainsäädäntö pitää sisällään vammaisen ihmisen oikeuden saada yksilölliset, tarpeisiin vastaavat palvelut. Menettelytapa palveluiden järjestämiseen on valittava sen mukaisesti, että palveluiden tavoitteet ja sisältö toteutuvat asianmukaisesti. Joissain tilanteissa tämä tarkoittaa sitä, että hankintalain mukaisia kilpailutusmenettelyjä ei voi käyttää. Vammaisten henkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan välttämättömän avun ja tuen järjestämisen tilanteet ovat tyypillisesti tällaisia.

Miten varmistat kansanedustajana, että kehitysvammalaitokset puretaan Suomessa kehitysvammaisten asumisen ohjelman (KEHAS) mukaisesti vuoteen 2020 mennessä?

TAUSTATIETOA:

On lisättävä joustavia asumisen ratkaisuja, joissa henkilö tarpeineen ja toiveineen on keskiössä. Pelkät asunnot eivät riitä. Palveluiden ja muiden tukitoimien on vastattava vammaisen ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin ja niiden on tuettava itsenäistä elämää ja asumista sekä mahdollisuutta erilaisiin sosiaalisiin suhteisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön johdolla on varmistettava, että prosessi viedään loppuun saakka. Lisäksi on seurattava sitä, ettei uuslaitostumista pääse tapahtumaan.

Miten varmistat kansanedustajana, että vammaiset lapset eivät enää joudu muuttamaan laitoksiin?

TAUSTATIETOA:

Perheiden on saatava riittävä ja oikea-aikainen tuki arkeensa. Perhettä on kuultava ja palvelut järjestettävä niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla perheen jaksamista ja hyvinvointia.

Vammaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja opetukseen lähipalveluna sekä lapsen kehitystä edistäviin kuntoutus- ja muihin erityispalveluihin. Perheiden jaksamista sekä perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamista tukevia lyhytaikaisia, uudenlaisia ja joustavia palveluja tarvitaan lisää.

On kehitettävä pienryhmäkotiratkaisuja niiden vammaisten lasten asumiseen, joiden asumista lapsuudenkodissa tai perhehoidossa ei pystytä järjestämään voimakkaasti tuettunakaan. Pienryhmäkoteja ei pidä sijoittaa muiden palvelujen yhteyteen, vaan niiden on oltava tavallisilla asuinalueilla ja vastattava mahdollisimman pitkälle normaaleja asumisolosuhteita. Keskeistä on turvata palvelujen jatkuvuus. Lapsen perusturvallisuus ja kiintymissuhteen muodostuminen vaarantuvat, jos häntä hoitavat työntekijät vaihtuvat usein.

On varmistettava, etteivät vammaisen lapsen koidin ulkopuolisesta asumisesta perittävät asiakasmaksut ole kohtuuttomia, eivätkä ohjaa asumaan laitokseen avohuollon palveluiden sijasta.

Miten varmistat kansanedustajana, että avohuollon palvelut ovat yksilöllisiä eikä synny uuslaitoksia?

TAUSTATIETOA:

Tarvitaan lisää asenteiden muutokseen tähtäävää koulutusta ja asiakkaan tarpeista lähtevää palvelukulttuuria. Palvelujen järjestämisvastuussa olevien tahojen on huolehdittava asiakaslähtöisesti palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta ja oikeasta kohdentumisesta. Palvelukulttuurin muutoksen edellytyksenä on asiakkaan palvelutarpeen huolellinen arviointi, yksilöllinen palvelujen suunnittelu ja palveluohjaus.

Palvelujen järjestämisestä vastaavien tahojen on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden toimialojen päätöksentekijöille ja esimiehille ja vammaispalveluja toteuttaville lähityöntekijöille järjestetään koulutusta asenteiden ja työtapojen muuttamiseksi.

Palvelut on hankittava yksilöllisesti eikä massaratkaisuja voi tehdä. Ihmisen on itse saatava päättää, missä ja miten hän asuu sekä kenen kanssa.

Kokemusasiantuntijat itse on otettava mukaan arvioimaan palveluiden yksilöllisyyden toteutumista.

Tutustu Asumisen tekoja -sivustoon.

Miten varmistat kansanedustajana kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisen pääsyn yleispalveihin, kuten esimerkiksi terveydenhuoltoon?

TAUSTATIETOA:

Vammaisten ihmisten pääsyn yleis- ja erityispalveluihin ja kohtelun niissä on oltava yhdenvertaista muiden palvelujen käyttäjien kanssa. Yleispalveluiden ensisijaisuutta vahvistetaan osana palvelujen kokonaisuutta ja osana lainsäädännön uudistamistyötä. Toimiva yhteys erityispalveluihin on varmistettava.

Erityispalveluilla täydennetään yleispalveluja. Yleispalveluissa tarvitaan monialaista ja moniammatillista osaamista, sujuvaa yhteistyötä ja toimivia konsultointipolkuja erityispalvelujen kanssa sekä yksilöllistä palvelujen räätälöintiä. Asiakkaiden kriisitilanteiden hoitamiseen tarvitaan uusia työkäytäntöjä ja moninaisia palveluja kuten vertaistukea, verkkopalveluja ja matalan kynnyksen yksiköiden tarjoamaa liikkuvaa apua sekä eri ammattiryhmien välistä tiivistä yhteistyötä.

Miten varmistat kansanedustajana, että kehitysvammaisilla ihmisillä olisi aitoja vaihtoehtoja työtoiminnalle, palkattoman työtoiminnan lisäksi tai rinnalla?

Miten varmistat kansanedustajana työhönvalmennuksen saatavuuden (koko Suomessa, ei vain suurimmissa kaupungeissa)?

TAUSTATIETOA:

Moni kehitysvammainen suomalainen suorittaa työtoimintaa tavallisella työpaikalla. Hän tekee tuottavaa työtä, mutta sosiaalihuollon palvelun asiakkaana, ei oikeana työntekijänä työsopimuksineen. Hän ei saa avotyöstä palkkaa, ei työsuhteeseen perustuvaa turvaa ja oikeuksia.

Meidän vaatimuksemme on, että palkattomana tehtävän, tuottavan työtoiminnan on oltava vapaaehtoisuuteen perustuva valinta. Työntekijällä on oltava vaihtoehtoja ja aito mahdollisuus valita. Aitoa valinnan mahdollisuutta ei ole ilman työhönvalmennusta ja palkkatyöllistymisen tukea. Avotyön tulisi jatkossa olla vain määräaikainen, palkkatyöhön pääsemistä edistävä palvelu.

Työhönvalmennuksen on oltava IPS-mallin mukaista, näyttöön perustuvaa toimintaa. Tuloksellisen työhönvalmennuksen laatukriteerejä ovat:

  1. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi.
  2. Palvelu on avoin kaikille niille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on palkkatyö.
  3. Työn etsintä on aktiivista ja ripeää.
  4. Asiakkaan työpaikkaan liittyvät valinnat ja toiveet ovat kaiken lähtökohta.
  5. Työllistyvä henkilö saa riittävän pitkän ja yksilöllisiä tarpeita vastaavan työhönvalmennuksen sekä tuen työtehtävistä suoriutumiseen.
  6. Työhönvalmennus tekee yhteistyötä muun palvelujärjestelmän kanssa.
  7. Taloudellisia tukia ja etuuksia koskeva neuvonta ja ohjaus sisältyvät työhönvalmennukseen.

Lisätietoa: verneri.net/yleis/tuloksellinen-tyohonvalmennus

Miten varmistat kansanedustajana, että työn tekemisen lisäksi yhtenä vaihtoehtona on sosiaalisena kuntoutuksena annettava osallisuuden tuki?

TAUSTATIETOA:

Moni kehitysvammainen ihminen ei halua tai kykene työhön. Vaihtoehtona on oltava mahdollisuus osallistua toimintaan, jonka itse kokee mielekkääksi ja joka tukee ihmisten osallisuutta.  Oikeus osallisuutta tukevaan toimintaan on kirjattava lakiin.

Mahdollisuus osallisuutta tukevaan toimintaan on oltava myös, vaikka tekisi töitä osa-aikaisesti.

Osallisuutta tukeva toiminta sisältää

  1. Tukea valintojen ja suunnitelmien tekemiseen
  2. Tukea muutoksiin ja siirtymävaiheisiin
  3. Tukea lähiyhteisöihin liittymiseen
  4. Tukea opintoihin pääsemiseen
  5. Tukea mahdollisimman suuren itsenäisyyden saavuttamiseen
  6. Tukea terveyteen ja hyvinvointiin
  7. Tukea ammatillisiin opintoihin ja työhön pääsemiseen
  8. Tukea itseilmaisuun ja luovuuteen
  9. Tukea merkityksellisissä sosiaalisissa rooleissa toimimiseen
  10. Tukea palvelujen sisältöihin ja toimintatapoihin vaikuttamiseen

Lisätietoa: www.verneri.net/yleis/osallisuuden-ja-tyon-laatukriteerit

Miten turvaat kansanedustajana, että asiakasmaksut eivät kohtuuttomasti rasita paljon palveluita käyttäviä ihmisiä?

TAUSTATIETOA:

Kaikkien vammasta johtuvien välttämättömien palveluiden tulee vammaislainsäädännön yleisen periaatteen mukaisesti olla vammaiselle henkilölle maksuttomia. Sosiaali- ja terveydenhuollosta perittävien maksujen on oltava kohtuullisia, jotta ne eivät tule palveluiden käytön esteeksi. Kehitysvammaisten ihmisten tulee saada sosiaali- ja terveyspalveluissa vamman aiheuttaman lisäpalvelun osuus maksutta normaalisuusperiaatteen mukaisesti.

Pienituloiset henkilöt käyttävät suhteellisesti suuremman osuuden tuloistaan asiakasmaksuihin kuin suurituloiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen merkittävä vaikutus syvään köyhyyteen on huomioitava ja asiakasmaksut on pidettävä kohtuullisella tasolla. Lainsäädännöllä on säädettävä vähimmäiskäyttövaroista eli siitä, mitä asiakkaalle tulee jäädä maksujen jälkeen käyttöönsä. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin arvon on oltava riittävät sekä laadun että määrän näkökulmasta.

Vammaisen lapsen asuminen muualla kuin kotona voi romahduttaa perheen talouden. Vanhemmilta perittävien asiakasmaksujen rinnastaminen elatusmaksuihin ja niiden määräytymisen perusteisiin on kohtuutonta. Lapsen omien etuuksien periminen näiden asumiskustannusten kattamiseksi on sen sijaan perusteltua. Tukiliiton mielestä pääsääntönä tulee jatkossakin olla vain lapsen omien tulojen periminen palveluiden kustannusten kattamiseksi.

Miten varmistat kansanedustajana kehitysvammaisten ihmisten riittävän toimeentulon?

TAUSTATIETOA:

Perusturvajärjestelmän uudistaminen on aloitettava ja toteutettava huolellisen ja laaja-alaisen arvioinnin pohjalta vaiheittain 2020-luvun aikana.

Perusturvaetuuden tason tulee olla riittävä turvaamaan toimeentulo koko elämän ajaksi. Kehitysvammaiset ihmiset muodostavat merkittävän joukon ihmisistä, joiden tulot ovat alle minimibudjettiköyhyysrajan. Perusturvan tasoa tulee nostaa ja tavoitteena tulee olla eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen.

Työkyvyttömyyseläke/takuueläke on tärkeä perusturvaetuus kehitysvammaisille ihmisille. Perusturvamallin kokonaisuudistuksen vaihtoehtona myös pienillä muutoksilla voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia järjestelmään.

Nykyinen toimeentulo- ja palvelujärjestelmä ei tue vammaisten lasten perheitä riittävästi. Perusturvaetuuksien tulee reagoida perheiden muuttuviin elämäntilanteisiin. Joustavan perusturvan tulee mahdollistaa vammaisen lapsen vanhemmille ja perheille joustavia siirtymisiä eri tilanteiden välillä esimerkiksi lapsen hoidontarpeen muuttuessa, palveluiden saatavuuden ongelmissa, työstä omaishoitajaksi siirryttäessä, omaishoidontuen päättyessä tai työelämään palattaessa pitkän omaishoitojakson jälkeen.

Lataa ja tulosta Tee vaalilupaus -flaieri:

Tee vaalilupaus, versio 1

Tee vaalilupaus, versio 2

Lataa ja tallenna Word-pohja, johon voit lisätä tiedot järjestämästäsi tapahtumasta:

Vaalitapahtuma (docx)