Avustajan kanssa ruokajonoon? Kehitysvammaisten toimeentulo turvattava!

Uuden hallituksen on varmistettava, että kehitysvammaisten ihmisten oikeus toimeentuloon turvataan ja että työntekoon on mahdollisuus yhdenvertaisesti.

Riittävä toimeentulo ei ole sitä, että rahaa lääkkeisiin ja muihin välttämättömyyksiin on 100 euroa kuussa. Riittävä toimeentulo ei ole sitä, että avustajan kanssa on lähdettävä ruokajonoon. Riittävää toimeentuloa ei voi turvata, jos työtä ei ole tai siitä maksetaan 50 senttiä päivässä. Juuri tällaista on kuitenkin monen kehitysvammaisen ihmisen toimeentulo. Tähän on tultava muutos.

Vammaissopimus turvaa riittävän toimeentulon

Vammaisten ihmisten oikeus riittävään toimeentuloon turvataan YK:n vammaissopimuksen 28 artiklassa. Köyhyys ei saa estää osallisuuden toteutumista yhdenvertaisesti.

Monet kehitysvammaiset ihmiset ja heidän perheensä joutuvat taloudelliseen ahdinkoon välttämättä tarvittavien palveluiden asiakasmaksujen vuoksi tai pahimmassa tapauksessa eivät käytä heille kuuluvia palveluita asiakasmaksurasituksen takia. 

Riittävä toimeentulo ei ole sitä, että rahaa lääkkeisiin ja muihin välttämättömyyksiin on 100 euroa kuussa. #TyöstäPalkkaa #IrtiKöyhyydestä

Asiakasmaksujen alentamisen tai perimättä jättämisen rima on aivan liian korkealla, ja tulkintakäytännöt vaihtelevat. Viranhaltijoiden on oma-aloitteisesti kerrottava asiakkaalle oikeudesta maksujen poistoon tai alentamiseen siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki vaatii. Aloitteellinen neuvonta on erityisen tärkeää kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. 

Palvelusetelin arvon on oltava riittävä niin, ettei palvelun käyttäjä tarvitse lisärahoitusta saadakseen laadultaan tai määrältään riittäviä palveluja.

Riittävä toimeentulo ei ole sitä, että avustajan kanssa on lähdettävä ruokajonoon. #AvustajanKanssaRuokajonoon #TyöstäPalkkaa #IrtiKöyhyydestä

Vammaissopimus velvoittaa yhdenvertaisuuteen työmarkkinoilla

Kehitysvammaiset ihmiset on saatava työmarkkinoiden käyttöön. YK:n vammaissopimuksen 27 artikla tunnustaa vammaisten henkilöiden oikeuden tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sopimukseen sitoutuneilta valtioilta edellytetään esimerkiksi lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on suojella vammaisten henkilöiden oikeutta oikeudenmukaisiin työoloihin yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä tarkoittaa muun muassa samaa palkkaa samanarvoisesta työstä.

Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista ihmistä, joista vain 400–500 on palkkatöissä tai tuetusti työllistynyt. Kehitysvammaisista ihmisistä suurin osa joutuu selviämään pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat työtä, ja Suomi kehitysvammaisten ihmisten työpanosta. 

Palkkatyöhön pääsemistä on tuettava aktiivisesti, ja työhönvalmentajan palveluita on oltava saatavilla riittävästi asuinpaikasta riippumatta. 

Suomessa moni kehitysvammainen ihminen osallistuu työtoimintaan, jossa hänet sijoitetaan työskentelemään tavallisella työpaikalla sosiaalihuollon palvelun asiakkaana, eikä oikeana työntekijänä työsopimuksineen. Henkilö ei saa tällaisesta avotyöstä palkkaa eikä myöskään työsuhteeseen perustuvaa turvaa ja oikeuksia. 

Riittävää toimeentuloa ei voi turvata, jos työtä ei ole tai siitä maksetaan 50 senttiä päivässä. #TyöstäPalkkaa #IrtiKöyhyydestä

Palkattomana tehtävän, tuottavan työtoiminnan on oltava vapaaehtoisuuteen perustuva valinta, jonka edellytyksistä säädetään laissa. Työntekijällä on oltava vaihtoehtoja ja aito mahdollisuus valita. 

Kelan täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen on otettava käyttöön lineaarinen malli. Mallissa säilytetään voimassa oleva ansaintaraja, ja sen ylittävät ansiot alentavat eläkettä niin, että jokainen ansaintarajan ylittävä euro alentaa eläkettä 50 sentillä.

 

Tukiliitto vaatii uudelta hallitukselta toimeentulon tekoja: 

  • Asiakasmaksujen alentamista ja poistamista koskevien oikeuksien toteutuminen turvataan nykyistä vahvemmalla lainsäädännöllä sekä toimeenpanon ohjauksella ja valvonnalla.
  • Täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä otetaan käyttöön lineaarinen malli.
  • Tuetun työn työhönvalmennuksesta säädetään työelämäosallisuutta koskevassa lainsäädännössä.
  • Työtoiminnan tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja aitoon valinnanmahdollisuuteen. Työtoiminnan edellytyksistä tulee säätää laissa

Anna kysyy -videosarjan viimeisessä palkkatyötä käsittelevässä osassa puhutaan rahasta.
Videon kesto 4:49

Tukiliiton Anna kysyy -videosarjassa työntekijämme Anna Valkama etsii vastauksia kysymyksiin erilaisista arkisista aiheista, kuten työstä ja asumisesta. Katso koko Anna kysyy -soittolista Tukiliiton YouTube-kanavalla.