Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 4.9.2025

ORPHA:404443
ICD-10: Q87.3
ICD-11: LD2C
OMIM: 615879

Avainsanat: Tatton-Brown-Rahman syndrome (TBRS), Tatton-Brown-Rahman overgrowth syndrome, DNMT3A overgrowth syndrome

Lyhyesti

Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä on pitkäkasvuisuus- ja kehitysvammaoireyhtymä. Siinä sekä syntymää edeltävä että sen jälkeen tapahtuva kasvu on tavallista nopeampaa. Lapsen pituuskasvun on normaalijakaumaa suurempaa koko hänen elinikänsä ajan. Voimakkaan kasvun lisäksi oireyhtymään liittyy useita lisäoireita, kuten tietyt kasvojen piirteet, makrokefalia eli suuripäisyys, sydänviat, pes planus eli jalkaterän matala jalkaholvi, hypotonia eli alentunut lihasjänteys sekä yliliikkuvat nivelet. Oireyhtymässä kehitysvamma on yleensä keskivaikea. Joillakin esiintyy autismikirjon häiriölle tunnusomaisia piirteitä. Oirekirjo vaihtelee yksilöllisesti, eikä tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä on suurikasvuisuus oireyhtymä. Suurikokoisuus jatkuu läpi elämän ja koskettaa reilusti yli puolta (n. 80 %), joilla on tämä oireyhtymä. Yleensä syntymänjälkeinen pituus- ja/tai päänympäryksensä on yli kaksi kertaa keskihajontaa suurempi (> +2SD). Myöhäislapsuudessa tai nuoruudessa suurikokoisuuteen voi liittyä myös ylipainoa (65 %).

Ulkonäköpiirteinä todetaan usein kyfoskolioosi eli skolioosin ja kyfoosin samanaikaisuus (33 %), pes planus eli jalkaterän matala jalkaholvi, hypotonia eli alentunut lihasjänteys (54 %) ja yliliikkuvat nivelet (74 %). Pojilla voi olla laskeutumattomat kivekset (20 %). Myös muut virtsa- ja sukupuolielinten rakennepoikkeavuudet ovat mahdollisia.

Kasvonpiirteille saattavat olla ominaista mm. pyöreät kasvot, paksut ja vaakasuorat kulmakarvat, kapeat silmäluomiraot sekä tavallista suuremmat etuhampaat. Useimmilla nämä lievät kasvonpiirteiden ominaisuudet erottuvat parhaiten nuoruudessa, eivätkä esimerkiksi lapsuudessa tai aikuisuudessa.

Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymässä todetaan toisinaan sydämenrakennepoikkeavuuksia (noin 20 5). Lapsilla tyypillisiin synnynnäisiin sydämen rakennepoikkeavuuksiin voivat kuulua, avoin valtimotiehyt tai avoin soikea aukko, muut sydämen väliseinämien rakennemuutokset sekä läppäviat, kuten kolmiliuskaläpän tai hiippaläpän vuoto. Sydänlihassairaus ja aortan tyven laajentuma ovat tyypillisempiä löydöksiä aikuisilla, joilla on Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä. Joskin niitä pidetään harvinaisina löydöksinä. Hoitamattomina osa sydämen rakennemuutoksista voivat aiheuttaa henkeä uhkaavia komplikaatioita.

Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymässä aivokuvantamisessa havaitaan suurimmalla osalla muutoksia esimerkiksi aivokurkiaisessa, aivokammioissa ja valkeassa aineessa.

Kehitysvamma todetaan yli kahdeksalla kymmenestä (80 %) ja sen aste on yleensä keskivaikea (65 %). Lähes kahdella kymmenestä kehitysvammaisuus on joko lievä tai vaikea.

Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymään voi liittyä epilepsia (20 %). Osalla on unihäiriöitä ja ne voivat liittyä uniapneaan eli unen aikaisiin hengityskatkoksiin, vaikeutena pysyä unessa tai yöheräämisiin sekä yönaikaiseen hikoiluun tai kasteluun.

Monilla on autismikirjon häiriöiden kaltaisia piirteitä tai autismikirjon häiriö (51 %), jotka näkyvät mm. vuorovaikutustilanteissa ja kommunikaatiossa. Myös muut käyttäytymispiirteet tai psykiatriset oireet, kuten masennus, ahdistus, psykoosi, skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja pakko-oireinen häiriö ovat mahdollisia. Osalla todetaan aggressiivista käyttäytymistä ja pakonomaista tarvetta syödä.

Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa oireyhtymän mahdollista yhteyttä hematologisiin syöpiin, kuten esimerkiksi akuuttiin myelooiseen leukemiaan, tai muutamiin muihin pahanlaatuisiin kasvaimiin. Lisätutkimukset ovat tarpeen, jotta voidaan selvittää, onko riski verisyöpään tai muunlaisiin syöpiin koholla Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymässä, vai onko kyseessä sattumalöydökset.

Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymän oirekuva tarkentuu uusien tutkimusten myötä.

Syy ja perinnöllisyys

Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä voi johtua useista eri mutaatioista eli muutoksista DNMT3A-nimisessä geenissä, joka sijaitsee kromosomissa 2 (2p23.3). DNMT3A-geenistä valmistuu DNA-metyylitransferaasi-1-alfa-nimistä entsyymiä, jonka toiminta on erityisen tärkeää etenkin syntymää edeltävällä ajanjaksolla. Entsyymi säätelee toiminnallaan mm. geenien aktiivisuutta epigeneettisesti lisäten metyyliryhmiä DNA:n sekvenssin eli emäsjärjestyksen ulkopuolisille alueille DNA:ssa, toisin sanoen muuttamatta itse geneettistä koodia. DNMT3A-geenin oireyhtymää aiheuttava muutos johtaa entsyymitoiminnan muuttumiseen ja oireyhtymän oireisiin.

DNMT3A-geenimutaatio on myös joillakin akuuttia myelooista leukemiaa eli luuytimen verisolujen esiasteiden eli kantasolujen syöpää sairastavilla potilailla. Näillä potilailla DNMT3A-mutaatiot ovat syntyneet somaattisiin soluihin eli ei-sukusoluihin sattumalta ja syntymän jälkeen jossakin vaiheessa elämää, eivätkä ne siten aiheuta Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymää.

Oireyhtymä noudattaa autosomissa dominoivaa periytymistapaa. Toisin sanoen perimässä olevasta DNMT3A-geeniparin toisessa geenissä oleva mutaatio riittää aiheuttamaan oireyhtymän. Henkilöllä, jolla on DNMT3A-geenin mutaatio perimässään, on 50 % todennäköisyys saada lapsi, jolla on Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä. Lapsen oirekuva voi olla erilainen kuin hänen vanhemmallaan. Tämä periytymistodennäköisyys on sama raskaudesta toiseen.

Useimmiten Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä on kuitenkin seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta eli muutoksesta. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei löydy DNMT3A-geenin muutosta, vaan se on ainutlaatuinen lapsen perimässä. De novo-muutos syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä sukupuolirauhasissa tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutoksen toistumistodennäköisyys perheessä on useimmilla yhtä suuri tai suurempi kuin yhden prosentin (1 %) eli yhden sadasosan. Tämä todennäköisyys selittyy mahdollisella sukusolumosaikismilla (katso alta).

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on DNMT3A-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä. Usein sukusolumosaikismista johtuvan oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle yksi tapaus miljoonaa syntynyttä lasta kohden (<1 : 1 000 000). Koska oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu, sen todellisesta esiintyvyydestä tiedetään vasta vähän. Maailmalla noin sadalla henkilöllä on todettu Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnostiikassa on syytä tarkastella Ehlers-Danlosin, Heyn-Sproul-Jacksonin, Weaverin, Malanin ja Sotosin oireyhtymät, joihin liittyy suurikasvuisuutta ja kehitysvamma. Usein Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymässä todetaan edellisiä suurempi paino ja erilaiset kasvojenpiirteet. Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymän epäily voi olla aiheellinen, jos henkilö on keskivertoa suurempikokoinen, hänellä on kehitysvamma, makrokefalia ja joitakin neuropsykiatrisia oireita, eikä tavallisimmat liikakasvuisuutta aiheuttavat oireyhtymät sovi oirekuvaan. Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymä voidaan poissulkea tai vahvistaa perimäntutkimusten avulla. Geenitutkimus tehdään verinäytteestä, ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin, selkiyttää ennustetta ja antaa tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi. Nykyisin tiedetään, että monet harvinaiset sairaudet ovat syntyneet niin sanotun uuden (de novo) muutoksen seurauksena, jolloin vanhemmat eivät ole kyseisen geenimuutoksen kantajia ja siksi sisaruksien riski sairastua on hyvin pieni. Tätä tietoa voidaan käyttää perhesuunnittelussa.

Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Hoito on yksilöllistä. Mahdolliset sydämen rakenne- ja toimintamuutosten säännöllinen tutkiminen on tärkeää, koska ne voivat aiheuttaa edetä nopeasti ja aiheuttaa henkeä uhkaavia komplikaatioita. Fysioterapiasta voi olla hyötyä hypotonisuuden,yliliikkuvien nivelten sekä muiden motoristen pulmien hoidossa. Monelle myös puhe- ja toimintaterapia tukevat kehitystä. Puheterapiassa tehdään suun motoriikan harjoitteita, joilla voidaan vaikuttaa syömisen taitoihin ja mahdolliseen puheentuottamiseen. Toimintaterapiasta tuetaan arjen perustaitojen omaksumista. Arjen toistuva rakenne voi lieventää käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia. Painonhallinnassa auttaa terveellinen ruokavalio yhdistettynä riittävään liikuntaan kuin myös terveyttä edistävän syömiskäyttäytymisen tukeminen. Uniapneatutkimukset ovat osa hyvää hoitoa. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Hematologisiin sairauksiin, kuten leukemioihin, voi liittyä mustelmataipumus, toistuvat ien- tai nenäverenvuodot, pitkäkestoinen väsymys sekä toistuvat infektiot. Täten näiden oireiden mahdollinen olemassaolo on syytä selvittää seurantakerroilla. Perheen kokonaisvaltainen tuki ja mahdollisten sisarusten huomioiminen on perheen arjen sujuvuuden kannalta tärkeää.

Ennuste

Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymän ennusteeseen vaikuttaa oirekuva. Usein eliniänodote on hyvä. Esimerkiksi vuoteen 2024 mennessä lääketieteellisissä julkaisuissa ei ole yhtäkään mainintaa sydämen tai aortan rakennemuutoksista johtuneista äkillisistä kuolemantapauksista. Lisäksi kirjallisuus tuntee useita aikuisia, joilla oireyhtymä on, vaikka oireyhtymän elämänkaaritietous on muutoin vielä niukkaa.

Historia

Katrina Tatton Brown ja Nazneen Rahman kuvasivat oireyhtymän tutkimusryhmineen ensi kerran vuonna 2014. Hän ehdotti oireyhtymälle nimeksi DNMT3A-suurikasvuisuus oireyhtymä (DNMT3A overgrowth syndrome). Tätä nimitystä saatetaan käyttää Tatton-Brown-Rahmanin oireyhtymän rinnalla.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta-sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Tatton Brown Rahman Syndrome” oma englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa: Tatton Brown Rahman Syndrome/DNMT3A Overgrowth Syndrome”. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Tatton Brown Rahman Syndrome Community
MedlinePlus: DNMT3A overgrowth syndrome

Lähteet

Orphanet: Tall stature-intellectual disability-facial dysmorphism syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Tatton-Brown-Rahman Syndrome; TBRS

GeneReviews®: Tatton-Brown-Rahman Syndrome

Zebrauskiene, D., Sadauskiene, E., Dapkunas, J., Kairys, V., Balciunas, J., Konovalovas, A., … & Preiksaitiene, E. (2024). Aortic disease and cardiomyopathy in patients with a novel DNMT3A gene variant causing Tatton-Brown–Rahman syndrome. Clinical Epigenetics, 16(1), 76. https://doi.org/10.1186/s13148-024-01686-y

Tatton-Brown K. et al. The Tatton-Brown-Rahman Syndrome: A clinical study of 55 individuals with de novo constitutive DNMT3A variants. Wellcome Open Research (2018): 3:46.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 13.11.2019.