PACS1-oireyhtymä

PACS1-oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu synnynnäinen kehitysvammaoireyhtymä. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireyhtymäkohtainen tieto karttuu uusien potilaiden myötä. Oireiden taustalla on mutaatio, josta seuraa häiriöitä solunsisäisessä kuljetuksessa.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 4.5.2022

ORPHA:329224
OMIM: 615009

Avainsanat:  PACS1-related syndrome, PACS1 neurodevelopmental disorder (PACS1-NDD), Autosomal dominant intellectual disability-17, Intellectual disability-craniofacial dysmorphism-cryptorchidism syndrome, Schuurs-Hoeijmakers syndrome, SHMS

Lyhyesti

PACS1-oireyhtymä on erittäin harvinainen ja jo syntymästä saakka oleva kehitysvammaoireyhtymä. Hypotonia eli alentunut lihasjänteys on ilmeistä varhaislapsuudessa. Syömisvaikeudet ovat yleisiä ja ne usein heijastuvat pituuden ja painon kehitykseen. Varhaislapsuudessa ilmenee yleisesti kehitysviiveitä. Useimmilla todetaan kehitysvamma, jonka aste vaihtelee lievästä keskivaikeaan. Epilepsiaa todetaan noin puolella, ja käytöshäiriöt ovat mahdollisia. Pojilla voi olla piilokivekset. Synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia voi löytyä mm. sydämestä, aivoista ja silmistä sekä joskus virtsa- ja sukupuolielimistä. Kasvonpiirteissä on lieviä, mutta tunnistettavia, poikkeavuuksia. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita löydy kaikilla henkilöillä, joilla on PACS1-oireyhtymä. Vastaavasti oireyhtymään voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneet ovat usein normaalipainoisia, mutta hypotonisia eli heillä on alentunut lihanjänteys. Hypotonisuus voi vaikeuttaa syömistä, puheen ja liikkumisen opettelua. Hypotonia säilyy yleensä koko lapsuuden, mutta voi ajan myötä myös lieventyä. Syömisvaikeudet ilmenevät usein viimeistään, kun lapsi totuttelee kiinteisiin ruokiin. Lapsi pyrkii nielemään ruuan pureskelematta, ja aversio eli vastenmielisyys tietyntyyppisiä ruokaa kohtaan on yleistä. Usein pehmeiden ruokien syöminen sujuu kuitenkin kiinteitä helpommin. Ummetusta ja refluksitautia ilmenee noin puolella. Lasten kasvu voi olla heikkoa. Etenkin pituuskasvu voi jäädä normaalijakaumasta.

PACS1-oireyhtymässä on todettu kasvonpiirteiden poikkeavuuksia, joista tyypillisimpiä ovat mm. kaarevat ja tuuheat kulmakarvat, pitkät silmäripset, toisistaan kaukana olevat silmät, alaspäin suuntautuneet silmäkulmat, yläluomien matala asento nk. riippuluomet ja matalalla sijaitsevat korvat. Kasvonpiirteisiin voivat lukeutua myös pyöreä tai muuten korostunut nenänpää, tasainen nenän ja ylähuulen välillä oleva ylähuulen vako, leveä suu, ohut ylähuuli sekä suuret hammasvälit. Hiusraja voi olla matala. Myös mikrokefalia eli tavanomaista pienempi pään koko on mahdollinen.

Lapsen kehitys on viiveistä. Kehitysviiveitä esiintyy etenkin puheen omaksumisessa, eivätkä kaikki opi puhumaan. Usein puheen ymmärtäminen on kuitenkin parempaa kuin puhuminen. Myös motoristen taitojen eli liikkumiseen liittyvien perustaitojen oppimisessa on viiveitä. Yli puolet oppivat kävelemään, yleensä noin 2-4 vuoden iässä. Kävely voi kuitenkin jäädä epävakaaksi. Pyörätuoli voi olla tarpeen pitemmillä kävelymatkoilla. Jos jalkaterässä on matala jalkahovi (pes planus, lattajalka), tukikengistä voi olla kävelyn opettelussa suurta hyötyä.

PACS1-oireyhtymässä ilmenee oppimisvaikeuksia tai kehitysvammaisuutta. Kehitysvamman aste vaihtelee yksilöllisesti.

Epilepsiaa ilmenee noin puolella henkilöistä, joilla on PACS1-oireyhtymä. Ensimmäisten epilepsiakohtausten alkamisikä ja epilepsian tyyppi vaihtelevat yksilöllisesti. Joillakin epilepsia häviää iän myötä. Epilepsiakohtauksia laukaisevia tekijöitä, kuten univajetta, on hyvä pyrkiä välttämään.

PACS1-oireyhtymään liittyy noin puolella erilaisia käyttäytymishäiriöitä, kuten ADHD:tä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, autismikirjon häiriöitä, pakko-oireita ja itseään vahingoittavaa käytöstä. Kommunikaatio- ja ymmärrysvaikeudet tai epämukava olo voivat aiheuttaa turhautumista ja kiukkua tai muita ei-toivottuja käyttäytymispiirteitä. Arjen selkeä ja toistuva rakenne ovat tärkeitä, koska ne tuovat henkilölle, jolla on PACS1-oireyhtymä, ennakoitavuutta ja turvaa, ja siten voivat vähentää epätoivottua käyttäytymistä. Yleisesti henkilöitä, joilla on PACS1-oireyhtymä, luonnehditaan iloisiksi ja ystävällisiksi.

Näkökyvyn pulmat ovat yleisiä ja niihin voivat lukeutua mm. karsastus, likinäköisyys, hajataittoisuus sekä nystagmus eli silmävärve. Joillakin voi olla kolobooma eli synnynnäinen halkio tai puutos esimerkiksi värikalvossa eli iiriksessä.

Sydämen rakennepoikkeavuudet ovat yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Niihin voivat lukeutua mm. avoin valtimotiehyt (patent ductus arteriosus) ja kammioväliseinäaukko. Noin puolella pojista, joilla on PACS1-oireyhtymä, todetaan piilokivekset. Myös virtsaneritysjärjestelmän poikkeavuudet ovat mahdollisia.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymä johtuu kromosomissa 11 (11q13.1-11q13.2) sijaitsevan PACS1 (phosphofurin acidic cluster sorting protein 1)-geenin muutoksesta eli mutaatiosta. PACS1-geenin tuote, PACS1-proteiini, osallistuu molekyylien ja proteiinien sijainnin ohjaamiseen soluissa nk. trans-Golgi-verkostossa, joka on erikoistunut kalvorakenne solun sisällä. Trans-Golgi-verkostoa pidetään eräänlaisena solun sisäisenä lajittelu- ja postituskeskuksena. PACS1-proteiinin toiminnan tarve on suurin etenkin syntymää edeltävän kehityksen aikana. PACS1-geenin mutaatio johtaa proteiinien ja muiden molekyylien kuljetushäiriöihin soluissa ja sitä kautta oireyhtymän oireisiin.

PACS1-oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen perimässä olevan PACS1-geenin mutaatio riittää oireyhtymän syntyyn. Yksikään lapsi ei ole lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan perinyt oireyhtymää vanhemmiltaan, vaan PACS1-geenin mutaatio on aivan uusi perheessä nk. de novo-mutaatio. De novo-mutaatio voi olla syntynyt sattumalta hedelmöitykseen osallistuneeseen sukusoluun, munasoluun tai siittiöön, tai ensimmäisten solunjakautumisten aikana pian hedelmöityksen jälkeen. Mutaatiot eivät ole kenenkään syytä, eikä niiden syntyyn voi mitenkään vaikuttaa.

Jos lapsen oireyhtymä on seurausta de novo-mutaatiosta, perheen todennäköisyys saada toinen lapsi, jolla on PACS1-oireyhtymä, on erittäin pieni (n. 1%). Sukusolumosaikismin todennäköisyyttä ei kuitenkaan voida poissulkea. Sukusolumosaikismissa osassa munasoluja tai siittiötä on PACS1-geenin mutaatio ja osassa sitä ei ole. Sukusolumosaikismista voit lukea halutessasi lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta Mosaikismi.

Yleisyys

Henkilöitä, joilla on PACS1-oireyhtymä, tunnetaan maailmalla arviolta noin 50. Tietoa suomalaisista, joilla oireyhtymä on, ei ole saatavilla. Voit kuitenkin olla yhteydessä harvinaiskeskus Norion vertaistukeen. Yhteystiedot siihen löydät alta.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi ja hoito perustuvat henkilöllä ilmeneviin oireisiin. Aivokuvantamisessa voidaan havaita tiettyjen aivoalueiden muutoksia, kuten pikkuaivomadon (cerebellar vermis) tavanomaista pienempi koko tai suurentuneet aivokammiot. Näitä muutoksia voi kuitenkin esiintyä myös muissa oireyhtymissä. Geenitutkimus vahvistaa tai poissulkee diagnoosin.

Vaikka parantavaa hoitoa ei ole, kunkin potilaan oireita hoidetaan tarpeen mukaisella tavalla. Esimerkiksi syömisvaikeuksien hidastamaa lapsen painon ja pituuden kehitystä sekä heikkoa ravitsemustilaa voidaan parantaa asentamalla lapselle nenä-mahaletku tai viemällä vatsanpeitteiden läpi ravitsemusavanne (perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma eli PEG-nappi). Sydämen rakennepoikeavuuksia voidaan tarvittaessa hoitaa kirurgisesti. Näköhäiriöt hoidetaan oireiden mukaisesti. Mahdollinen epilepsian saadaan usein rauhoittumaan lääkehoidolla. Fysio-, toiminta- ja puheterapiasta on hyötyä. Kommunikaation tukemiseksi voidaan opetella käyttämään vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja, kuten kuvia tai teknisiä apuvälineitä. Terveydentilaa on seurattava säännöllisesti.

Ennuste

PACS1-oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu, joten pitkäaikaistietoja ei ole käytettävissä eliniänodotteen arvioimiseksi. Useimmat tarvitsevat tukea oppimiseen ja arjen hallintaan.

Historia

Schuurs-Hoeijmaker tutkimusryhmineen julkaisi ensimmäisen lääketieteellisen julkaisun oireyhtymästä vuonna 2012. Tämän vuoksi oireyhtymää kutsutaan myös Schuurs-Hoeijmakerin oireyhtymäksi.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

PACS1 Foundation – to find a cure for pacs1
PACS1 Smiles
Patient worthy: PACS1 syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla ”PACS1” useita englanninkielisiä keskusteluryhmiä, kuten ”PACS1 Syndrome Research Foundation”, ”PACS1 Slow and Steady”, ”PACS1 Simons Searchlight Community” ja ”PACS1”. Kaksi jälkimmäistä on suljettuja keskusteluryhmiä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Rarechromo.org: PACS1-related syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): PACS1-related syndrome
Simons searchlight: PACS1
MedlinePlus: PACS1 syndrome

Lähteet

Orphanet: Intellectual disability-craniofacial dysmorphism-cryptorchidism syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Schuurs-Hoeijmakers syndrome
GeneReviews®: PACS1 neurodevelopmental Disorder