NFIB-kytkeytynyt oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio, Johanna Rintahaka, FT., 11.8.2025

OMIM: 618286

Avainsanat: NFIB-related disorder

Lyhyesti

NFIB-kytkeytynyt oireyhtymä on erittäin harvinainen ja siitä tiedetään toistaiseksi vielä vähän. Oirekuvan kuuluvat pääasiassa kehitysviive, oppimisvaikeudet tai kehitysvamma, jotkin käyttäytymispiirteet sekä rakennemuutokset aivoissa ja selkärangassa. Ulkonäölle ominaista on useilla mm. makrokefalia eli tavanomaista suurempi päänympärys. Osana oirekuvaa voi olla myös hypotonia eli tavanomaista alhaisempi lihasjänteys. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on NFIB-kytkeytynyt oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

NFIB-kytkeytyneessä oireyhtymässä lapsi on usein hypotoninen. Hänen lihasjänteytensä on siis tavanomaista alhaisempi. Makrokefalia on osa oirekirjoa. Oireyhtymään voi kuulua myös joitakin muita lieviä ulkonäön poikkeavuuksia.

Puheen ja liikkumisen perustaitojen omaksuminen on useimmilla tavanomaista hitaampaa. NFIB-kytkeytyneelle oireyhtymälle on tyypillistä oppimisvaikeudet tai kehitysvamma. Kehitysvamman aste on useimmiten lievä tai keskivaikea.

Käyttäytymispiirteisiin voivat lukeutua autismikirjon häiriö (noin neljällä kymmenestä, eli 40 %:lla) ja ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Autismikirjon häiriölle ominaista ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, todennäköisyys levottomuuteen, jäykkään ja toistavaan käyttäytymiseen sekä rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin. ADHD:lle ovat puolestaan tyypillistä tarkkaamattomuus, ylivilkkaus, keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus, mitkä voivat haitata lapsen kehitystä ja toimintakykyä arjessa. Muita NFIB-kytkeytyneeseen oireyhtymään liittyviä käyttäytymispiirteitä voivat olla levottomuus tai ahdistuneisuus, psykoottiset jaksot ja aggressiivisuus.

Aivojen rakennepoikkeavuuksista yleisin on aivokurkiaisen puutos tai vajaakehitys. Lääketieteellisissä julkaisuissa on myös mainintoja pikkuaivojen, aivojen valkean aineen ja aivokammioiden rakennemuutoksista. Myös periventrikulaarinen nodulaarinen heterotopia on mahdollinen. Tämä aivojen rakennemuutos luokitellaan osaksi aivokuoren kehityshäiriötä. Siinä hermosolut muodostavat epätavanomaisia pesäkkeitä aivokammioiden viereiseen kudokseen.

Selkägangan rakennemuutoksista mainitaan mm. liekaantunut selkäydin ja syringomyelia eli selkäytimen nesteinen ontelotauti. Liekaantuneella selkäytimellä tarkoitetaan selkäydinkartion (conus medullaris, selkäytimen alakärki) poikkeavan matalaa sijaintia L2-nikamavarren (tai L1-L2-nikamavälin) alapuolella. Lapsen kasvaessa liekaantunut selkäydin voi haitata jalan, virtsarakon ja paksusuolen lihasten ja hermojen toimintaa. Syringomegalia on puolestaan selkäytimen rakennemuutos, jossa selkäytimeen muodostuu nestettä sisältävä ontelo. Sen koko voi kasvaa ja painaa selkäydintä. Tämä puolestaan voi johtaa erilaisiin neurologisiin oireisiin, kuten kipuun, tunnottomuuteen ja lihasheikkouteen.

Sisäelinten rakennepoikkeavuuksia todetaan noin viidesosalla (20 %). Näihin lukeutuvat pääasiassa sydämen rakennepoikkeavuus ja pojilla laskeutumattomat kivekset.

NFIB-kytkeytyneen oireyhtymän oirekuva tarkentuu uusien tutkimusten myötä.

Syy ja perinnöllisyys

NFIB-kytkeytynyt oireyhtymä johtuu NFIB (Nuclear factor I-B)-geenin muutoksesta kromosomissa yhdeksän (9p23-9p22.3). Oireyhtymää voi aiheuttaa eri kokoiset kromosomialueen 9p23-9p22.2 deleetiot eli häviämät, joiden koko voi vaihdella 225 000 – 4,4 miljoonaan emäsparin välillä DNA:ssa. Toisaalta NFIB-kytkeytyneen oireyhtymän voi johtua vain yhden emäksen eli DNA:n rakenneyksikön muutoksesta. NFIB-geeni on osa NFI-geeniperhettä, johon lukeutuvat seuraavat geenit: NFIA, NFIX ja NFIC. Ihmisillä myös näiden geenien mutaatiot eli muutokset aiheuttavat NFIB-kytkeytyneen oireyhtymän kaltaisia oireita. Usein pääoireita ovat silloin kehitysvamma ja makrokefalia eli tavanomaista suurempi päänympärys, suuripäisyys.

NFIB-geenistä valmistuu proteiinia, transkriptiotekijää, joka säätelee tiettyjen geenien ilmenemistä geenituotteiksi. NFIB-geeni on erityisen tärkeä hermoston kantasolujen erilaistumiseksi eripuolilla sikiön hermostoa, kuten aivokuoressa, hippokampuksessa, selkäytimessä ja pikkuaivoissa.

NFIB-kytkeytynyt oireyhtymä noudattaa autosomissa dominoivaa eli vallitsevaa periytymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että NFIB-geeniparin toisessa geenissä oleva oireyhtymää aiheuttava muutos eli mutaatio on riittävä oireyhtymän kehittymiseksi. Vanhempi, jolla on oireyhtymää aiheuttava NFIB-geenin muutos, voi 50 %:n todennäköisyydellä saada lapsen, jolla on NFIB-kytkeytynyt oireyhtymä. Tämä periytymistodennäköisyys on sama raskaudesta toiseen. Lapsen oirekuva voi kuitenkin olla hyvin erilainen kuin hänen vanhemmallaan. Lääketieteellisessä julkaisussa on mainintoja tällaisista tapauksista.

Useimmiten NFIB-kytkeytynyt oireyhtymä on kuitenkin seurausta uudesta geenimuutoksesta eli niin kutsutusta de novo-muutoksesta. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei löydy NFIB-geenin muutosta, vaan se on ainutlaatuinen lapsen perimässä. De novo-muutos syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä sukupuolirauhasissa tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutosten toistumistodennäköisyys perheessä on useimmilla yhtä suuri tai suurempi kuin yhden prosentin (1 %) eli yhden sadasosan. Tämä todennäköisyys selittyy mahdollisella sukusolumosaikismilla (katso alta).

On mahdollista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on NFIB-geenin muutos ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on NFIB-kytkeytynyt oireyhtymä. Usein sukusolumosaikismista johtuvan oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä: 70 kysymystä ja vastausta: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

NFIB-kytkeytyneen oireyhtymän yleisyydestä ei ole antaa luotettavia arvioita. Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea.

Diagnoosi ja hoito

NFI (Nuclear Factor I)-geeniperheeseen kuuluvat geenimuutokset voivat aiheuttaa samantyyppisiä oireita ja löydöksiä kuin mitä NFIB-kytkeytyneessä oireyhtymässä ilmenee. Tällaisia geneettisiä muutoksia ovat mm. NFIA-geenin mutaatiot eli muutokset ja kromosomin 1p32p31-deleetio oireyhtymä, joka käsittää NFIA-geenin. Lisäksi tietyt NFIX-geenin muutokset voivat aiheuttaa Malanin oireyhtymän ja NFIX-geenialueen muutokset Marshall-Smithin oireyhtymän. NFIX-geeni sijaitsee kromosomissa 19 (19p13.13).

Diagnoosiepäily oppimisvaikeuksia tai kehitysvammaa aiheuttavasta oireyhtymästä voi herätä, kun pikkulapsella todetaan kehityksen poikkeavuutta ja samanaikaisesti jokin erityinen ulkonäkö- tai rakennepiirre. Tällöin lapsi saa lähetteen erikoissairaanhoitoon, jossa hänen oireitaan selvitetään tarkemmin. Oireyhtymän jäljille päästään vain perimäntutkimusten avulla, koska pelkkä oirekuva ei ole riittävä diagnoosin asettamiseksi. Perimäntutkimus tehdään verinäytteestä, ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin, selkiyttää ennustetta ja antaa tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi. Nykyisin tiedetään, että monet harvinaiset sairaudet ovat syntyneet niin sanotun uuden (de novo) muutoksen seurauksena, jolloin vanhemmat eivät ole kyseisen geenimuutoksen kantajia ja siksi sisaruksien riski sairastua on hyvin pieni. Tätä tietoa voidaan hyödyntää perhesuunnittelussa.

NFIB-kytkeytynyttä oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Hoito on yksilöllistä. Fysio-, puhe- ja toimintaterapia tukevat kehitystä. Oppimisen tukeminen on tärkeää. ADHD:n ja autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja kuntoutus tukee ja ylläpitää henkilön toimintakykyä. Arjen toistuva rakenne voi lieventää käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia. Mahdollisten rakennepoikkeavuuksien kirurgisen korjaamisen tarve arvioidaan yksilöllisesti. Perheen kokonaisvaltainen tuki ja mahdollisten sisarusten huomioiminen on perheen arjen sujuvuuden kannalta tärkeää.

Ennuste

NFIB-kytkeytynyt oireyhtymä on erittäin harvinainen, eikä luotettavia tietoja eliniän ennusteesta ole saatavilla.

Historia

NFIB-kytkeytynyt oireyhtymä kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2018.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy ”NFIB Related Disorder Support”-niminen englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Harvinaiskeskus Norion Vertaistukiryhmiä-sivuillemme on koottu tiedossamme olevia suomenkielisiä FB- ja What’s App-ryhmiä. Listaa päivitetään säännöllisesti.

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Macrocephaly, acquired, with impaired intellectual development; MACID

Marinella, G., Conti, E., Buchignani, B., Sgherri, G., Pasquariello, R., Giordano, F., … & Battaglia, A. (2023). Further characterization of NFIB‐associated phenotypes: Report of two new individuals. American Journal of Medical Genetics Part A, 191(2), 540-545. https://doi.org/10.1002/ajmg.a.63018

Gana, S., Serpieri, V., Giorgio, E., Iorio, M., Rognone, E., Pichiecchio, A., … & Valente, E. M. (2023). Marked intrafamilial variability of clinical and neuroimaging manifestations in NFIB‐related developmental disorder. American Journal of Medical Genetics Part A, 191(5), 1395-1400. https://doi.org/10.1002/ajmg.a.63138

Schanze, I., Bunt, J., Lim, J. W., Schanze, D., Dean, R. J., Alders, M., … & Richards, L. J. (2018). NFIB haploinsufficiency is associated with intellectual disability and macrocephaly. The American Journal of Human Genetics, 103(5), 752-768. DOI: 10.1016/j.ajhg.2018.10.006

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 11.8.2025