Vammaisen lapsen oikeudet

Vammaisille lapsille kuuluvat samat oikeudet kuin kaikille muillekin. Lapsen etu on aina huomioitava ensisijaisesti.

Yhteiskuntamme palveluineen on suunniteltu ja rakentunut pitkälti toimintakykyisten aikuisten henkilöiden näkökulmasta, ja vammaiset lapset jäävät helposti marginaaliin, joutuvat syrjityiksi, eikä heidän äänensä kuulu tai osallisuutensa yhteisössä toteudu. Siksi on erityisen tärkeää huomioida vammaisten lasten perus- ja ihmisoikeudet ja pyrkiä tarvittavin toimenpitein varmistamaan niiden täysimääräinen toteutuminen.

Vammaisten lasten ihmisoikeuksien perustana ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä YK:n vammaissopimus, jota käsitellään tarkemmin tällä sivulla. Suomi on ratifioinut  nämä molemmat sopimukset, ja ne ovat voimassa maassamme lain tasoisina. Ne täydentävät tosiaan ja luovat yhdessä vahvan ihmisoikeusperustan vammaisten lasten oikeuksien toteutumiselle.

Vammainen lapsi on aina ensisijaisesti lapsi, jolle kuuluvat samat oikeudet kuin kaikille muillekin lapsille. Hän on kuitenkin niin ikänsä kuin vammansa johdosta erityisen haavoittuvassa asemassa, jolloin hänen oikeuksiensa toteutuminen vaatii erityistä huomiota. Sekä vammaissopimuksessa että lapsen oikeuksien sopimuksessa on kummassakin oma artiklansa vammaisista lapsista (vammaissopimuksen 7 artikla ja lapsen oikeuksien sopimuksen 23 artikla).

YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja vammaiset lapset

Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen 2 artikla velvoittaa kunnioittamaan ja takaamaan tunnustetut oikeudet kaikille lapsille ilman minkäänlaista esimerkiksi lapsen vammaisuuteen perustuvaa erottelua. Sopimuksen 23 artiklan mukaan vammaisen lapsen tulisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. Artiklan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat lisäksi vammaisen lapsen oikeuden saada erikoishoitoa sekä rohkaisevat ja varmistavat avun ulottamisen käytettävissä olevien voimavarojensa mukaisesti siihen oikeutettuihin lapsiin sekä heidän hoidostaan vastaaviin henkilöihin. Apu on suunniteltava varmistamaan vammaisen lapsen mahdollisuus koulunkäyntiin, koulutukseen, terveydenhoito- ja kuntoutuspalveluihin, ammattikoulutukseen ja virkistystoimintaan siten, että lapsi sopeutuu mahdollisimman hyvin häntä ympäröivään yhteiskuntaan ja että hän saavuttaa mahdollisimman korkean yksilökohtaisen kehitystason, sivistyksellinen ja henkinen mukaan luettuina.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa jäsenvaltioissa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on hyväksynyt sopimuksen toimeenpanon tueksi yleiskommentteja, mm. yleiskommentin nro 9 vammaisten lasten oikeuksista.

Vammaiset lapset YK:n vammaissopimuksessa

Vammaissopimuksessa lapsiin kiinnitetään erityistä huomiota jo sopimuksen johdanto-osassa ja yleisissä periaatteissa. Sopimuksen johdanto-osan r-kohdassa todetaan vammaisten lasten oikeus nauttia täysimääräisesti kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa ja viitataan myös lapsen oikeuksien sopimukseen ja sen mukaisiin velvoitteisiin. Sopimuksen 3 artiklan perusteella yksi sen keskeisistä periaatteista on vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä.

Vammaissopimuksen 7 artikla koskee vammaisia lapsia. Artikla velvoittaa sopimukseen sitoutuneet valtiot toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotta vammaiset lapset voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Artiklassa korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa ja heidän oikeuttaan ilmaista näkemyksensä vapaasti kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa, saaden siihen vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua. Vammaisten lasten näkemyksille on myös annettava asianmukainen painoarvo.

Vammaissopimuksen mukaiset oikeudet kuuluvat vammaisille lapsille siinä kuin aikuisillekin, vaikkei kaikissa artikloissa mainita nimenomaisesti lapsia. Esimerkiksi sopimuksen yhdenvertaisuutta lain edessä koskeva 12 artikla edellyttää aikuisten lisäksi vammaisten lasten oman päätöksenteon tukemista. Myös elämistä itsenäisesti ja osallisuutta yhteisössä koskeva 19 artikla on erittäin tärkeä vammaisten lasten kannalta, koska se käsittelee muun muassa omassa kodissa ja oman perheen kanssa asumisen tueksi saatavia palveluita sekä henkilökohtaista apua. Vammaisten lasten laitosasuminen ei ole tämän artiklan mukaista.

Monissa vammaissopimuksen sisältöartikloissa mainitaan myös erikseen lapset. Vammaissopimuksen 6 artikla koskee vammaisten naisten ohella vammaisia tyttöjä. Myös lasten tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja niiden kunnioittamisesta tulee 8 artiklan perusteella lisätä. Vapautta hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä koskevassa 16 artiklassa nostetaan erityisesti esiin vammaiset lapset. Liikkumisen ja kansalaisuuden vapautta koskevan 18 artiklan mukaan vammaiset lapset rekisteröidään välittömästi syntymänsä jälkeen, ja heillä on syntymästään lähtien oikeus nimeen, oikeus saada kansalaisuus ja mahdollisuuksien mukaan oikeus tietää vanhempansa ja olla vanhempiensa huollettavana. Kodin ja perheen kunnioittamista koskevan 23 artiklan mukaan sopimusvaltioiden tulee varmistaa, että vammaisilla lapsilla on yhdenvertaiset oikeudet perhe-elämään, eikä heitä ilman perustetta eroteta vanhemmistaan. Vammaisten lasten maksuton koulutus yleisessä koulujärjestelmässä turvataan 24 artiklassa, ja 26 artikla velvoittaa yksilöllisten tarpeiden mukaisen kuntoutuksen aloittamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 30 artiklan perusteella sopimusvaltioiden tulee varmistaa, että vammaiset lapset voivat yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa osallistua leikki-, virkistys-, vapaa-ajan ja urheilutoimintaan.

Vammaissopimuksen toimeenpanoa jäsenvaltioissa valvova YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea ei ole hyväksynyt yleiskommenttia vammaisia lapsia koskevasta artiklasta 7, mutta useissa sen hyväksymissä yleiskommenteissa käsitellään myös keskeisesti vammaisia lapsia koskevia asioita. Vammaisten lasten ja heidän oikeuksiensa näkökulmasta tärkeä on esimerkiksi sivuiltamme suomeksi käännettynä löytyvä 19 artiklaa koskeva yleiskommentti nro 5, jossa muun muassa korostetaan vammaisen lapsen oikeutta kasvaa perheessä.

Lisätietoa

THL:n Päätösten tueksi -sarjasta löytyy vammaisten lasten oikeuksia käsittelevä julkaisu Lapsella on oikeus osallisuuteen – vammaisuudesta riippumatta. Vammaisten lasten oikeuksista löytyy lisätietoa myös THL:n ylläpitämästä Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Vammaisfoorumi teki YK vammaissopimuksen toteutumisesta raportoinnin tueksi kyselyn, jonka lapsia, nuoria ja perheitä koskevista vastauksista syyskuussa 2019 julkaistu raportti löytyy Vammaisfoorumin nettisivuilta.

Näiltä tuki ja neuvot -sivuiltamme löytyy paljon asiaa monista vammaisten lasten palveluista, mukaan lukien pikaopas lasten ja perheiden palveluihin sekä Tukiviesti-lehdessä julkaistuja lakimies vastaa -tekstejä, joista useampi käsittelee vammaisia lapsia ja heidän oikeuksiaan sekä palveluitaan (esimerkiksi vammaisen lapsen edun arviointia, vammaispalveluiden ja lastensuojelun rajapintoja sekä vammaisen lapsen oikeutta henkilökohtaiseen apuun).

Lapsen oikeuksista löytyy yleisempää tietoa esimerkiksi Lapsenoikeudet.fi -sivustolta.