Muu lainsäädäntö

Perus- ja ihmisoikeuksia toteuttavia tavallisia lakeja ovat esimerkiksi kehitysvammalaki, vammaispalvelulaki ja sosiaalihuoltolaki.

Tavalliset lait toteuttavat perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia ja Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten mukaisia ihmisoikeuksia. Tavallisia lakeja tulee tulkita perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti eli siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin sopusoinnussa perus- ja ihmisoikeussäännösten kanssa. Perus- ja ihmisoikeussäännösten kanssa ristiriidassa olevia tavallisia lakeja tai niiden säännöksiä ei saa soveltaa.

Suurin osa kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemista palveluista ja tukitoimista myönnetään erityislakien perusteella. Tällaisia erityislakeja ovat etenkin vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Kansaneläkelaitoksen myöntämät etuudet ja tukitoimet perustuvat lisäksi omiiin erityislakeihinsa. Näiden lisäksi palveluita voidaan myöntää kaikkia palvelunkäyttäjiä koskevien yleislakien perusteella. Tällaisia yleislakeja ovat esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, varhaiskasvatuslaki tai perusopetuslaki.

Yleislain mukaiset palvelut ovat lähtökohtaisesti ensisijaisia suhteessa erityislain nojalla myönnettäviin palveluihin. Oikeus erityislain mukaisiin palveluihin syntyy, mikäli henkilö ei saa tarvitsemiaan palveluita yleislain perusteella. Päätöstä tehtäessä tulee soveltaa asiakkaalle edullisempaa lakia. Koska kehitysvammalaissa tarkoitetun erityishuollon palvelut ovat yleensä asiakkaalle maksuttomia, tulee kehitysvammalaki sovellettavaksi useimmissa  tapauksissa. Kunnalla ei esimerkiksi ole oikeutta järjestää asumispalveluita sosiaalihuoltolain nojalla, koska se on asiakkaalle epäedullisempi vaihtoehto. Hallinto-oikeudet ovat lukuisissa päätöksissään todenneet, että koska henkilö ei saa riittäviä palveluja yleislain nojalla, hänelle on järjestettävä palvelut kehitysvammalain nojalla erityishuoltona. Nämä päätökset ovat koskeneet mm. asumispalveluita, aamu- ja iltapäivätoimintaa ja tilapäishoitoa.

Yleis- ja erityislain väliseen suhteeseen liittyy normaalisuuden periaate, joka on eräs  keskeinen lähtökohta palveluita järjestettäessä. Normaalisuuden periaate tarkoittaa oikeutta elää kuten valtaosa ihmisistä elää. Normaalisuutta ja vammaispalveluiden toissijaisuutta ei ole perusteltua  tulkita niin, että yleislain mukaiset palvelut katsottaisiin kategorisesti riittäviksi myös vammaisten ihmisten tarpeisiin.   Normaalisuuden periaatteen ytimenä  voidaan sen sijaan pitää ajatusta siitä, että vammaiselle henkilölle tulee pyrkiä palvelujen ja tukitoimien kautta turvaamaan mahdollisuus päästä samaan asemaan muiden kanssa sekä toimia ikänsä,  kehitystasonsa ja yksilöllisten kykyjensä mukaisesti yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Mikäli yleislakien mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät riitä tähän tavoitteeseen pääsemiseen, on turvauduttava erityislakeihin. Niiden tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Vammaispalvelulaki on kehitysvammalakiin nähden ensisijainen, mikäli palvelu tai tukitoimi voidaan myöntää  molempien lakien perusteella. Kehitysvammaisilla henkilöillä on kuitenkin oikeus saada kehitysvammalain mukaisia palveluita silloin, jos vammaispalvelulain  mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia.

Palveluista ja tukitoimista säätelevien lakien lisäksi kaikkea sosiaalihuollon päätöksentekoa, menettelyä ja esimerkiksi asiakasmaksuja säädellään yleislaein. Hallintolaki säätelee hallintoasioissa noudatettavasta menettelysta ja hyvän hallinnon perusteista. Sosiaalihuollon asiakaslaki säätelee muun muassa asiakkaan oikeuksista nimenomaisesti sosiaalihuollossa ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki nimensä mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista.

Kehitysvammaisten henkilöiden palveluita ja oikeuksia koskevasta lainsäädännöstä ja lakien soveltamiskäytännöistä löytyy lisätietoa näiltä kotisivuiltamme. Voit myös olla sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä lakineuvontapalveluumme.

Lainsäädäntö

Alla on listattu keskeisimpiä monia kehitysvammaisia henkilöitä koskevia lakeja. Toki tilanteesta ja henkilöstä riippuen kehitysvammaisiin henkilöihin sovelletaan lukuisia muitakin lakeja. Jos jossain laissa ei toisin sanota, sitä sovelletaan yleensä kehitysvammaisiin henkilöihin samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin ihmisiin.

Vammaispalvelulaki 3.4.1987/380

Vammaispalveluasetus

Kehitysvammalaki

Kehitysvamma-asetus

Sosiaalihuoltolaki

Sosiaalihuollon asiakaslaki

Potilaslaki

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki

Hallintolaki

Yhdenvertaisuuslaki

Laki omaishoidon tuesta

Perusopetuslaki

Varhaiskasvatuslaki

Tulkkauspalvelulaki

Vammaisetuuslaki