Muutoksenhaku ja kantelut

Viranomaisen kielteiseen päätökseen voi yleensä hakea muutosta. Viranomaisen toiminnasta voi myös tehdä muistutuksen tai kantelun.

Muutoksenhaku viranomaisen kielteiseen päätökseen

Kun saat viranomaiselta päätöksen, johon haluat hakea oikaisua, aloita lukemalla muutoksenhakuohjeet. Toimi niiden mukaisesti ja laadi kirjallinen oikaisuvaatimus tai valitus. Kirjoita hakemukseen nimesi, osoitteesi, päätöksen tiedot (päiväys ja kuka päätöksen on antanut), selkeästi mitä vaadit (sosiaalilautakunnan päätös on kumottava ja sinulle on myönnettävä hakemasi palvelu/tukitoimi/avustus) sekä perustelut minkä vuoksi juuri sinulle on myönnettävä hakemasi palvelu (olet vaikeavammainen henkilö, kerro tarkasti miten vamma ilmenee ja miten palvelu asiaa helpottaa jne).

Muista lähettää valitus annetussa määräajassa tai muutoin sitä ei käsitellä. Laita liitteeksi mahdolliset lääkärintodistukset, fysio- tai toimintaterapeuttien lausunnot ja muut asiaan liittyvät asiakirjat.

Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten esim. kuntoutuspäätöksiin ei yleensä voi hakea muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen tai kantelun. Terveydenhuollossa potilasasiamieheltä saa neuvoja ja apua liittyen potilaan asemaan tai oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa. Hallintolaki sääntelee tarkemmin hallintoasioiden käsittelyä.

Valitusaika

Valitusaika alkaa kulua vasta, kun päätös on annettu tiedoksi eli kun päätös on vastaanotettu. Tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä (hallintolaki 59 §). Jos päätös saadaan tiedoksi todisteellisesti eli saantitodistuksella, lähtee valitusaika kulumaan siitä päivästä, kun saantitodistus on allekirjoitettu (hallintolaki 60 §). Sosiaalihuollon viranhaltijan päätökseen voi yleensä vaatia oikaisua lautakunnalta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Esimerkiksi EHO-valitukset menevät lautakunnan sijasta aluehallintovirastoon, jonka päätöksestä voi samalla tavalla valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa tietyin rajoituksin korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (hallintolainkäyttölaki 22 §).

Oikeusapu

Yksityinen henkilö voi saada oikeudenkäyntiin liittyvissä asioissa ja muissa asioissa oikeusapua, mikä tarkoittaa sitä, että henkilön oikeudellista asiaa varten tarvitsema avustaja maksetaan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeudenkäyntiasioissa oikeusapua tarjoavat julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja muut lakimiehet ja muissa kuin oikeudenkäyntiasioissa julkiset oikeusavustajat. Valtion oikeusaputoimistot antavat myös yleistä neuvontaa. Vähävaraisille oikeusapu on ilmaista. Muiden on maksettava se osittain itse. Henkilön käyttövarojen perusteella määräytyy, saako hän oikeusapua ilmaiseksi vai omavastuuta vastaan. Lisätietoa oikeusavusta löytyy kotisivujemme Maksuton oikeusapu -sivulta.

Muistutus

Muistutus on vapaamuotoinen keino reagoida sosiaalihuollon henkilöstön tosiasiallisiin toimenpiteisiin eli esimerkiksi huonoon kohteluun. Sosiaaliasiamies auttaa muistutuksen tekemisessä. Muistutus osoitetaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle, ja siihen on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa (sosiaalihuollon asiakaslaki 23 §). Kohtuulliseksi ajaksi on yleensä katsottu noin kuukausi. Myös terveydenhuollon puolella hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas voi vastaavasti tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle ja saada siihen apua potilasasiamieheltä (potilaslaki 10 ja 11 §:t). Toimintayksiköiden on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla ja järjestettävä muistutuksen tekeminen mahdollisen vaivattomaksi. Muistutuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti.

Hallintokantelu

Hallintokantelun keinoin ei voi hakea muutosta yksittäiseen päätökseen. Kantelulla tarkokitetaan sen sijaan valvovalle tai kantelun kohdetta ylemmälle viranomaiselle tehtävää ilmoitusta siitä, että kantelijapitää kantelun kohteena olevaa menettelyä tai toimintaa lainvastaisena, virheellisenä tai epäasianmukaisena. Myös toimimattomuudesta tai tehtävien laiminlyönnistä voi kannella.

Kantelu voi koskea kaikenlaista toimintaa, kuten vaikkapa palvelujen laadun puutteita, asiakkaan saamaa huonoa kohtelua tai tehtyjen päätösten sisältöä. Kantelun voi tehdä periaatteessa kuka tahansa, eikä se vaadi asianosaisasemaa. Kehitysvammaisen henkilön asioissa kantelu osoitetaan yleisimmin aluehallintovirastolle. Terveydenhuoltoa koskeva kantelu tehdään sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan silloin, kun kantelija epäilee hoitovirhettä menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoidossa. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamiehelle voi tämän laillisuusvalvontaan kuuluvassa asiassa kannella jokainen, joka katsoo valvottavan tehtäväänsä hoitaessaan menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen täyttämättä velvollisuutensa.

Vuoden 2015 alusta alkaen aluehallintovirasto tai Valvira voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei jatkossa ilman erityistä syytä tutkita.

Aluehallintovirasto

Aluehallintovirasto (AVI) ohjaa ja valvoo alueellaan mm. kunnallisen sosiaalihuollon toimintaa. AVI valvoo lisäksi vastaavia yksityisiä palveluja, kuten yksityisiä sosiaalipalveluja ja yksityistä terveydenhuoltoa. AVI ohjaa ja valvoo niin ikään alueellaan toimivia terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Valvontaviranomaisena toimivalle aluehallintovirastolle voidaan tehdä valvonnanalaista toimintaa koskeva kantelu (hallintokantelu). Kantelu voidaan tehdä kaikenlaisesta toiminnasta, kuten hallintopäätöksistä, tosiasiallisesta toiminnasta tai asiakkaan kohtelusta. Kanteluasia pannaan vireille kirjallisesti. Kantelun voi lähettää myös faksilla tai sähköpostilla.

Kantelusta tulee käydä ilmi
– kantelijan nimi ja yhteystiedot,
– kantelun kohteena oleva asia sekä
– perustelut, miksi toiminta on kantelijan mielestä ollut virheellistä.

Kantelu toimitetaan aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle siihen yksikköön, jonka alueella kantelun kohteena oleva toiminta on tapahtunut. Kantelu on vapaamuotoinen, mutta sen voi tehdä myös aluehallintoviraston internet-sivuilta löytyvää lomaketta apuna käyttäen. Kantelun liitteenä tulee toimittaa jäljennökset asiaa mahdollisesti valaisevista asiakirjoista.

Eduskunnan oikeusasiamies

Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Viranomaisten ja virkamiesten lisäksi oikeusasiamiehen valvontaan kuuluvat myös muut tahot silloin, kun ne hoitavat julkista tehtävää.

Oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta pääasiassa tutkimalla hänelle tulevia kanteluita. Kanteluiden lisäksi oikeusasiamiehen kansliassa voidaan neuvoa ja vastata tiedusteluihin, jotka eivät ole luonteeltaan kanteluita. Tällaisissa asioissa palvelevat kanslian neuvontalakimiehet.

Kantelun voi tehdä viranomaisista ja virkamiehistä sekä muistakin, jotka hoitavat julkista tehtävää. Viranomaisia ovat esimerkiksi tuomioistuimet, valtion virastot ja laitokset sekä kuntien toimielimet, kuten kunnanhallitukset ja lautakunnat. Virkamiehiä puolestaan ovat esimerkiksi tuomarit, poliisit, ulosottomiehet, kunnanjohtajat, kunnanvaltuutetut, rakennustarkastajat, sosiaalityöntekijät, peruskoulunopettajat ja terveyskeskuslääkärit. Kantelun voi kirjoittaa itse vapaamuotoisesti tai käyttämällä kantelulomaketta, joka löytyy eduskunnan oikeusasiamiehen internet-sivuilta. Lakimiehen apua ei tarvitse käyttää.

Oikeusasiamies ei ilman erityistä syytä tutki kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa. Oikeusasiamies ei myöskään yleensä tutki kanteluita, jotka koskevat tuomioistuimessa vielä vireillä olevia asioita.

Mitä kantelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle voi seurata?

Eduskunnan oikeusasiamies ei ole muutoksenhakuelin, joka voisi muuttaa tai kumota viranomaisten tai tuomioistuinten ratkaisuja taikka määrätä vanhingonkorvauksia maksettavaksi. Oikeusasiamiehen ei myöskään ole mahdollista puuttua siihen, miten viranomainen on käyttänyt sille lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jos harkintavaltaa ei ole ylitetty tai käytetty väärin. Tilanteessa, jossa oikeusasiamies on pitänyt kantelun kohteena ollutta menettelyä lainvastaisena voi oikeusasiamiehen ratkaisu kuitenkin vaikuttaa samankaltaisten asioiden ratkaisuun ja lain tulkintaan jatkossa. Jos kysymys on siten esimerkiksi ollut jonkin palvelun epäämisestä, voi oikeusasiamiehen suotuisan ratkaisun jälkeen olla perusteltua tehdä palvelusta uusi hakemus.

Jos oikeusasiamies kantelun tutkiessaan huomaa lainvastaisuuksia tai puutteita säännöksissä tai määräyksissä, hän voi toimia erilaisilla tavoin.

Ankarimpana toimenpiteenä, johon oikeusasiamies voi kantelun johdosta ryhtyä voidaan pitää syytteen nostamista. Oikeusasiamies voi nostaa syytteen, jos kyse on vakavasta lainvastaisuudesta. Tapauksessa, jossa syytteen nostaminen ei ole tarpeen, mutta kysymys on lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden laiminlyönnistä, voi oikeusasiamies antaa huomautuksen. Lisäksi oikeusasiamies voi saattaa viranomaisen tietoon käsityksensä lainmukaisesta menettelystä, kiinnittää viranomaisen huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tai näkökohtiin, jotka edistävät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä tehdä viranomaiselle esityksen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi. Oikeusasiamies voi myös kiinnittää valtioneuvoston huomiota puutteisiin, joita on havainnut säännöksissä tai määräyksissä, ja tehdä esityksiä puutteiden poistamiseksi.

Kantelun tutkittuaan oikeusasiamies lähettää ratkaisunsa sekä kantelijalle että kantelun kohteelle.

Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies

Jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies voi olla useamman kunnan yhteinen. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana. Sosiaaliasiamies neuvoo ja auttaa sosiaalihuollon asiakkaita ja avustaa muistutuksen tekemisessä. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle (sosiaalihuollon asiakaslaki 24 §).

Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on potilaslain mukaan oltava nimetty potilasasiamies, joka voi kuitenkin olla useamman yksikön yhteinen. Potilasasiamies neuvoo ja avustaa muistutusten teossa, tiedottaa ja neuvoo potilaan oikeuksista ja asemasta sekä edistää muilla tavoin potilaan oikeuksien toteutumista.

Sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen palvelut ovat maksuttomia.

Lainsäädäntö

Hallintolaki 6.6.2003/434

Hallintolainkäyttölaki 26.7.1996/586

Sosiaalihuollon asiakaslaki 22.9.2000/812

Potilaslaki 17.8.1992/785