Muutoksenhaku

Viranomaisen kielteiseen päätökseen voi yleensä hakea muutosta. Viranomaisen toiminnasta voi myös tehdä muistutuksen tai kantelun.

Muutoksenhaku viranomaisen kielteiseen päätökseen

Kun saat viranomaiselta päätöksen, johon haluat hakea oikaisua, aloita lukemalla muutoksenhakuohjeet. Toimi niiden mukaisesti ja laadi kirjallinen oikaisuvaatimus tai valitus. Kirjoita hakemukseen seuraavat asiat:

  • nimesi, osoitteesi, päätöksen tiedot (päiväys ja kuka päätöksen on antanut),
  • selkeästi se, mitä vaadit (sosiaalilautakunnan päätös on kumottava ja sinulle on myönnettävä hakemasi palvelu/tukitoimi/avustus) sekä
  • perustelut, joiden vuoksi juuri sinulle on myönnettävä hakemasi palvelu (olet vaikeavammainen henkilö; kerro tarkasti, miten vamma ilmenee, ja miten palvelu helpottaa tilannettasi jne.).
  • Lisää liitteiksi mahdolliset lääkärintodistukset, fysio- tai toimintaterapeuttien lausunnot sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat ja

Muista lähettää valitus annetussa määräajassa tai muutoin sitä ei käsitellä.

Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten esim. kuntoutuspäätöksiin ei yleensä voi hakea muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen tai kantelun.

Terveydenhuollossa potilasasiamieheltä saa neuvoja ja apua liittyen potilaan asemaan tai oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa. Hallintolaki sääntelee tarkemmin hallintoasioiden käsittelyä.

Valitusaika

Valitusaika alkaa kulua vasta, kun päätös on annettu tiedoksi, eli kun päätös on vastaanotettu.

  • Tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä (hallintolaki 59 §).
  • Jos päätös saadaan tiedoksi todisteellisesti, eli saantitodistuksella, lähtee valitusaika kulumaan siitä päivästä, kun saantitodistus on allekirjoitettu (hallintolaki 60 §).

Sosiaalihuollon viranhaltijan päätökseen voi yleensä vaatia oikaisua lautakunnalta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

Muun muassa EHO-valitukset menevät lautakunnan sijasta aluehallintovirastoon, jonka päätöksestä voi samalla tavalla valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa tietyin rajoituksin korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (hallintolainkäyttölaki 22 §).

Oikeusapu

Yksityinen henkilö voi saada oikeudenkäyntiin liittyvissä asioissa ja muissa asioissa oikeusapua, mikä tarkoittaa sitä, että henkilön oikeudellista asiaa varten tarvitsema avustaja maksetaan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeudenkäyntiasioissa oikeusapua tarjoavat julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja muut lakimiehet ja muissa kuin oikeudenkäyntiasioissa julkiset oikeusavustajat.

Valtion oikeusaputoimistot antavat myös yleistä neuvontaa. Vähävaraisille oikeusapu on ilmaista. Muiden on maksettava se osittain itse. Henkilön käyttövarojen perusteella määräytyy, saako hän oikeusapua ilmaiseksi vai omavastuuta vastaan. Lisätietoa oikeusavusta löytyy kotisivujemme Maksuton oikeusapu -sivulta.

Muistutus

Muistutus on vapaamuotoinen keino reagoida sosiaalihuollon henkilöstön tosiasiallisiin toimenpiteisiin, eli esimerkiksi huonoon kohteluun. Sosiaaliasiamies auttaa muistutuksen tekemisessä. Muistutus osoitetaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle, ja siihen on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa (sosiaalihuollon asiakaslaki 23 §).Kohtuulliseksi ajaksi on yleensä katsottu noin kuukausi.

Myös terveydenhuollon puolella hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas voi vastaavasti tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle ja saada siihen apua potilasasiamieheltä (potilaslaki 10 ja 11 §). Toimintayksiköiden on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla ja järjestettävä muistutuksen tekeminen mahdollisen vaivattomaksi. Muistutuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti.

Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies

Jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies voi olla useamman kunnan yhteinen. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana. Sosiaaliasiamies neuvoo ja auttaa sosiaalihuollon asiakkaita ja avustaa muistutuksen tekemisessä. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle (sosiaalihuollon asiakaslaki 24 §).

Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on potilaslain mukaan oltava nimetty potilasasiamies, joka voi kuitenkin olla useamman yksikön yhteinen. Potilasasiamies neuvoo ja avustaa muistutusten teossa, tiedottaa ja neuvoo potilaan oikeuksista ja asemasta sekä edistää muilla tavoin potilaan oikeuksien toteutumista.

Sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen palvelut ovat maksuttomia.

Lainsäädäntö

Hallintolaki 6.6.2003/434

Hallintolainkäyttölaki 26.7.1996/586

Sosiaalihuollon asiakaslaki 22.9.2000/812

Potilaslaki 17.8.1992/785