Muutoksenhaku
Viranomaisen kielteiseen päätökseen voi yleensä hakea muutosta. Viranomaisen toiminnasta voi myös tehdä muistutuksen tai kantelun.
Muutoksenhaku viranomaisen kielteiseen päätökseen
Kun saat viranomaiselta päätöksen, johon haluat hakea oikaisua, aloita lukemalla muutoksenhakuohjeet. Toimi niiden mukaisesti ja laadi kirjallinen oikaisuvaatimus tai valitus. Kirjoita hakemukseen seuraavat asiat:
- nimesi, osoitteesi, päätöksen tiedot (päiväys ja kuka päätöksen on antanut),
- selkeästi se, mitä vaadit (sosiaalilautakunnan päätös on kumottava ja sinulle on myönnettävä hakemasi palvelu/tukitoimi/avustus) sekä
- perustelut, joiden vuoksi juuri sinulle on myönnettävä hakemasi palvelu (olet vaikeavammainen henkilö; kerro tarkasti, miten vamma ilmenee, ja miten palvelu helpottaa tilannettasi jne.).
- Lisää liitteiksi mahdolliset lääkärintodistukset, fysio- tai toimintaterapeuttien lausunnot sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat ja
Muista lähettää valitus annetussa määräajassa tai muutoin sitä ei käsitellä.
Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten esim. kuntoutuspäätöksiin ei yleensä voi hakea muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen tai kantelun.
Terveydenhuollossa potilasasiamieheltä saa neuvoja ja apua liittyen potilaan asemaan tai oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa. Hallintolaki sääntelee tarkemmin hallintoasioiden käsittelyä.
Valitusaika ja jatkovalittaminen
Valitusaika alkaa kulua vasta, kun päätös on annettu tiedoksi, eli kun päätös on vastaanotettu.
- Tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä (hallintolaki 59 §).
- Jos päätös saadaan tiedoksi todisteellisesti, eli saantitodistuksella, lähtee valitusaika kulumaan siitä päivästä, kun saantitodistus on allekirjoitettu (hallintolaki 60 §).
Sosiaalihuollon viranhaltijan päätökseen voi yleensä vaatia oikaisua asianomaiselta toimielimeltä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Toimielimen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.
EHO-valitukset osoitetaan alueen aluehallintovirastolle, jonka päätöksestä voi samalla tavalla valittaa hallinto-oikeuteen, jos EHO:on hakee muutosta kehitysvammalain 81 a §:n perusteella. Jos EHO:on haettu muutosta aluehallintovirastosta kehitysvammalain 36 §:n nojalla, aluehallintoviraston muutoksenhaun johdosta antamasta päätöksestä ei ole valitusoikeutta esimerkiksi hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeuden päätöksestä ei 1.1.2020 alkaen voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuin valitusluvalla (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 12 luku). Valituslupahakemus ja valitus tulee toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Valitusluvan voi saada ennakkopäätösperusteella, ilmeisen virheen vuoksi tai muusta painavasta syystä johtuen. Muu painava syy voi olla esimerkiksi asian erittäin suuri merkitys valittajalle. Valituslupahakemuksessa tulee mainita, millä perusteella tai perusteilla valituslupaa haetaan, ja sitä on syytä perustella huolellisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen valitusluvan epäämisestä ei ole muutoksenhakuoikeutta, kuten ei myöskään KHO:n tutkimansa valituksen johdosta antamasta päätöksestä.
Oikeusapu
Yksityinen henkilö voi saada oikeudenkäyntiin liittyvissä asioissa ja muissa asioissa oikeusapua, mikä tarkoittaa sitä, että henkilön oikeudellista asiaa varten tarvitsema avustaja maksetaan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeudenkäyntiasioissa oikeusapua tarjoavat julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja muut lakimiehet ja muissa kuin oikeudenkäyntiasioissa julkiset oikeusavustajat.
Valtion oikeusaputoimistot antavat myös yleistä neuvontaa. Vähävaraisille oikeusapu on ilmaista. Muiden on maksettava se osittain itse. Henkilön käyttövarojen perusteella määräytyy, saako hän oikeusapua ilmaiseksi vai omavastuuta vastaan. Lisätietoa oikeusavusta löytyy kotisivujemme Maksuton oikeusapu -sivulta.
Muistutus
Muistutus on vapaamuotoinen keino reagoida sosiaalihuollon henkilöstön tosiasiallisiin toimenpiteisiin, eli esimerkiksi huonoon kohteluun. Sosiaaliasiamies voi auttaa muistutuksen tekemisessä. Muistutus osoitetaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle, ja siihen on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa (sosiaalihuollon asiakaslaki 23 §).Kohtuulliseksi ajaksi on yleensä katsottu noin kuukausi.
Myös terveydenhuollon puolella hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas voi vastaavasti tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle ja saada siihen apua potilasasiamieheltä (potilaslaki 10 ja 11 §). Toimintayksiköiden on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla ja järjestettävä muistutuksen tekeminen mahdollisen vaivattomaksi. Muistutuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti.
Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies
Jokaisen hyvinvointialueen on nimettävä sosiaaliasiamies. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana. Sosiaaliasiamies neuvoo ja auttaa sosiaalihuollon asiakkaita ja avustaa muistutuksen tekemisessä. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvityksen hyvinvointialueelle (sosiaalihuollon asiakaslaki 24 §).
Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on potilaslain mukaan oltava nimetty potilasasiamies, joka voi kuitenkin olla useamman yksikön yhteinen. Potilasasiamies neuvoo ja avustaa muistutusten teossa, tiedottaa ja neuvoo potilaan oikeuksista ja asemasta sekä edistää muilla tavoin potilaan oikeuksien toteutumista.
Sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen palvelut ovat maksuttomia.
Lainsäädäntö
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 5.7.2019/808