Mitä itsemääräämisoikeus on?

Itsemääräämisoikeuden perusta

Itsemääräämisoikeuden perusta on vahva. Perustuslaissa on säädetty oikeudesta elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Nämä kaikki ovat osa itsemääräämisoikeutta. Henkilökohtaiseen vapauteen kuuluu fyysinen ja tahdonvapaus sekä itsemääräämisoikeus. Hyvin kiinteästi itsemääräämisoikeuteen liittyy myös yksityiselämän suoja. Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu.

YK:n vammaissopimus

Itsemääräämisoikeus ja osallisuus muodostavat YK:n vammaissopimuksen perustan ja pohjan yhdenvertaisuudelle. Itsemääräämisoikeuden edellytyksenä on jokaisen ihmisen ihmisarvon tunnustaminen.

Julkisen vallan tulee turvata ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Se velvoittaa lainsäätäjää, päätöksentekijöitä ja arjen toimijoita.

Itsemääräämisoikeus kehitysvammalaissa

Kehitysvammalain itsemääräämisoikeutta koskevien säännösten tarkoituksena on edistää erityishuollon piirissä olevien henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Vaikka suurin osa säännöksistä koskee rajoitustoimenpiteitä, itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on pääasia. Perusoikeuksien rajoittamisesta tulee säätää lailla tarkkarajaisesti, minkä vuoksi rajoittamista koskevat säännökset ylikorostuvat laissa.

Itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja tukemisesta on kehitysvammalaissa kaksi erillistä pykälää (42 § ja 42 a §). Näihin kahteen pykälään sisältyy valtava määrä tärkeää asiaa itsemääräämisoikeuden sisällöstä, merkityksestä ja tukemisesta.

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen (42 §)

Erityishuollon palveluissa tulee kunnioittaa henkilön:

• ihmisarvoa
• vakaumusta ja
• yksityisyyttä.

Erityishuollon palveluita toteutettaessa on otettava huomioon:

• henkilön toivomukset
• mielipide
• etu ja
• yksilölliset tarpeet.

Erityishuollossa olevalle henkilölle on turvattava mahdollisuus:

• osallistumiseen ja
• vaikuttamiseen omissa asoissaan.

Lisäksi on edistettävä ja ylläpidettävä erityishuollossa olevan henkilön:

• hyvinvointia
• terveyttä ja
• turvallisuutta

Itsemääräämisoikeuden tukeminen (42 a §)

Kehitysvammalain 42 a §:n mukaan erityishuollossa olevan henkilön palvelu- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattavat toimenpiteet, jotka tukevat itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden tukemista:

1) toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi

2) kohtuulliset mukautukset henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi

3) henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät

4) keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä ja

5) rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään.

Palvelu- ja hoitosuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.

Erityishuollon toimintayksikössä on oltava sen toimintaan ja henkilöiden erityisiin tarpeisiin nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa.

Erityishuoltoa annettaessa on huolehdittava, että:

1) toimintayksikön henkilökunta perehdytetään ja ohjeistetaan työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan ja edistetään henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista

2) toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvat sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt koulutetaan rajoitustoimenpiteiden käyttöä edellyttävien tilanteiden ennalta ehkäisemiseen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaiseen käyttämiseen

3) erityishuollon toimintayksikössä edistetään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisten ja kuntouttavien toimintatapojen käyttöön ottamista

4) erityishuollossa olevien henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta tuetaan ja edistetään asianmukaisin kalustein, välinein ja tilaratkaisuin.

Ajatuksia itsemääräämisoikeudesta ja sen tukemisesta

Itsemääräämisoikeus on kaikkien oikeus

Itsemääräämisoikeus kuuluu meille jokaiselle. Se tarkoittaa eri asioita eri ikäkausina ja kuuluu myös lapsille. Itsemääräämisoikeus ei ole helppo asia, ja siksi sitä pitää opetella. Itsemääräämisoikeus toteutuu vasta, kun sitä on saanut omassa elämässään harjoitella.

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen vaatii lähes aina toisten ihmisten myötävaikutusta ja usein myös konkreettista tukea. Läheiset ihmiset ovat avainasemassa silloin, kun henkilö on täysin riippuvainen toisen ihmisen avusta ja kertoo arjessa tarpeistaan, haluistaan, mielipiteistään tai kiinnostuksen kohteistaan esimerkiksi elein, ilmein, ääntelyin tai kehonkielellä.

Kenellä on valta?

Itsemääräämisoikeudessa on kyse siitä, kuka käyttää valtaa. Ohjataanko toimintaa ylhäältä alaspäin, vai pääsevätkö kaikki osallistumaan päätöksentekoon niissä asioissa, joissa se on mahdollista. Perustuslakivaliokunta muistutti kehitysvammalain muutoksia käsitellessään, että laitosvalta kuuluu menneisyyteen. Se, että henkilö on palveluiden piirissä, ei oikeuta päättämään hänen puolestaan asioista.

Vastuu ja velvollisuudet kuuluvat itsemääräämisoikeuteen

Kaikilla, joilla on oikeuksia, on myös velvollisuuksia. On tärkeää opetella alusta lähtien kantamaan vastuu omista päätöksistä. Meillä kaikilla pitää olla oikeus myös erehtyä ja oppia omista virheistä. Itsemääräämisoikeus ei kuitenkaan tarkoita heitteillejättöä. Päätöksentekoa pitää voida harjoitella turvallisesti. Siihen pitää saada tukea. On läheisten ja palveluntarjoajien tehtävä olla tukena tarvittaessa ja seurata välillä hiljaa sivusta.

Itsemääräämisoikeus ei ole ehdoton oikeus. Itsemääräämisoikeuteen liittyy useita muita perusoikeuksia. Yhden perusoikeuden turvaaminen voi tarkoittaa sitä, että jotakin toista perusoikeutta joudutaan rajoittamaan.

Meidän kaikkien tulee noudattaa lakeja ja yleisiä sääntöjä sekä käyttäytymisnormeja. Itsemääräämisoikeus ei oikeuta rikkomaan järjestyssääntöjä, meluamaan kerrostalossa yökausia tai käyttäytymään aina huonosti. Itsemääräämisoikeudelle asettaa rajoja myös toisen henkilön itsemääräämisoikeus. Aina ei ole mahdollista päättää asioista niin kuin itse haluaa.

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen on prosessi

Itsemääräämisoikeuteen kuuluu oman tahdon ilmaiseminen ja sen tukeminen, että tahto toteutuu. Jos henkilö ilmaisee oman päämääränsä, me muut voimme auttaa matkan varrella sen toteutumisessa. Aivan kaikista yksityiskohdista ei aina ole tarpeen päättää itse, vaan päämäärä on tärkein. Tämäkin riippuu ihmisestä ja tilanteesta. Joillekin kaikki yksityiskohdat ovat tärkeitä, toiset vain hermostuvat niistä.

Asenne

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää oikeaa asennetta, hyvää vuorovaikutusta ja kunnioittavaa kohtaamista parhaimmillaan molemmilta osapuolilta.

Vuorovaikutus

Hyvän vuorovaikutuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun puhutaan itsemääräämisoikeudesta. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kunnioittava kohtaaminen, toisen arvostaminen yhdenvertaisena kommunikaatiokumppanina sekä yhteisen kielen etsiminen ja löytäminen. Aina ei tarvitse tuntea erilaisia kommunikaatiomenetelmiä – usein pelkkä kynä ja paperi riittää. Piirtäminen puheen tukena automaattisesti hidastaa puheen rytmiä ja auttaa puhumaan yksinkertaisemmin, kun joutuu samalla miettimään, kuinka asioita voi piirtää.

Luovuus on avain itsemääräämisoikeuteen

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen haastaa vanhat ajatus- ja toimintamallit. Tarvitaan uusia rohkeita ja luovia ratkaisuja. Howard Guilford on kuvannut luovuutta ihmisen kykynä tuottaa uutta. Luova ihminen kykenee tuottamaan paljon uusia ja omaperäisiä ideoita. Hän on joustava, eli pystyy muuttamaan helposti ajattelunsa ja toimintansa suuntaa eikä etene kaavamaisen jäykästi samaan suuntaan. Luova ihminen kehittelee vähäisestä aistiärsykkeestä monia mielekkäitä vaihtoehtoja.

Lainsäädäntö

YK:n vammaissopimus, SopS 27/2016

Kehitysvammalaki 23.6.1977/519