Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on tiimityötä

Itsemääräämisoikeuden vahvistuminen vaatii luottamusta ja kaikkien osapuolten sitoutumista – niin henkilön itsensä kuin johdon ja lähityöntekijöidenkin. Johto luo oikean ilmapiirin ja näyttää esimerkkiä asenteillaan. Johto myös varmistaa toimintaedellytykset ja ulkoiset puitteet itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi.

Henkilön itsensä ja ympäristön vaikutus käyttäytymiseen

Tutkimusten mukaan ympäristön vaikutus henkilön haastavaan käyttäytymiseen on yli 70 %. Henkilön oma osuus on siis vain noin 30 %. Siitä noin puolet saattaa johtua esimerkiksi somaattisista sairauksista tai kivusta, joita me ympärillä olevat emme ymmärrä. Vain viimeinen 15 % johtuu esimerkiksi ihmisen psyykkisestä sairaudesta. Nämä luvut haastavat meidät ajattelemaan ja etsimään syitä haastavaan käyttäytymiseen ihmisen itsensä ulkopuolelta, ympäristöstä.

Totutut rutiinit ovat turvallisia ja ohjaavat käyttäytymistämme, mutta kaavamainen toiminta ja käyttäytyminen suhteessa vammaiseen henkilöön polkee usein ihmisen itsemääräämisoikeutta.

Onnistuminen ei ole osiensa summa, vaan tulo. Jokaisen henkilön merkitystä onnistumisen takeena voidaan kuvata yksinkertaisella laskuesimerkillä. Alla oleva esimerkki havainnollistaa, millaiseen lopputulokseen päästään kolmessa eri tilanteessa: ensimmäisessä kaikki tekevät vain pakollisen, vaaditun verran, toisessa kaikki tekevät hiukan alle vaaditun ja kolmannessa hiukan yli. Tulokset puhuvat puolestaan.

1 x 1 x 1 x 1 x 1 x 1 = 1

0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 = 0,26

1,2 x 1,2 x 1,2 x 1,2 x 1,2 x 1,2 = 2,98

Arvot

Yhteinen päämäärä ja yhteiset arvot ovat tärkeitä itsemääräämisoikeuden vahvistamisessa, koska arvot ohjaavat tekemistämme. Arvomme vaikuttavat ajatteluumme, joka ohjaa tunteita, mikä taas ohjaa tekemistä. Itsemääräämisoikeuden taustalla vaikuttaa käsitys siitä, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia, kaikilla on ihmisarvo.

Asenne

Me voimme nähdä kaikessa uhkia ja peikkoja – tai sitten mahdollisuuksia. Kun mietimme aina keinoja, joilla asiat voisi toteuttaa, ne alkavat toteutua. Näemme asioissa toisinaan turhaan riskeä, jotka estävät kehityksen. Pelkäämme myös omaa vastuutamme. Hallittuja riskejä pitää voida ottaa. Asukas voidaan päästää turvallisesti kokeilemaan uusia asioita, kunhan vain minimoimme mahdolliset riskit.

Muun muassa Ratti-hankkeessa on kehitetty hyviä riskien arvioinnin työvälineitä, jotka auttavat asettamaan uhat ja niiden toteutumisen mahdollisuudet oikeisiin mittasuhteisiin.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutuksen onnistuminen on avain itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Joku on sanonut, että jokainen haastavan käytöksen tilanne on merkki epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta. Meillä on paljon esimerkkejä siitä, että turhautuminen aiheuttaa levottomuutta. On tärkeätä arvostaa vuorovaikutuskumppania ja keskittyä juuri häneen. Työpsykologi Helena Åhman on todennut, että siirtämällä huomion itsestä läsnäoloon näkee ja huomaa asioita, jotka muuten jäisivät näkemättä.

Kehitysvammalain säännökset korostavat sitä, että henkilön palvelusuunnitelmaan tulee kirjata hänen käyttämänsä vuorovaikutuksen keinot ja menetelmät. Liian usein arjessa näkee tilanteita, joissa kommunikaatioväline on hukassa tai sitä ei ajan niukkuuden vuoksi käytetä. Toisaalta on olemassa myös loistavia esimerkkejä siitä, kuinka hyvällä vuorovaikutuksella on saatu aikaan lähes ihmeiltä tuntuvia asioita.

Papunetin sivuilta löytyy materiaalia ja vinkkejä toimivaan vuorovaikutukseen.

Savon Vammaisasuntosäätiön sivuilla on hyviä oppaita itsemääräämisoikeudesta ja vuorovaikutuksesta.

Hyvä itsetunto on avain itsemääräämisoikeuteen

Asioista päättäminen ja päätösten toteuttaminen vaatii taitoa, rohkeutta ja tukea – hyvää itsetuntoa. Läheisenä tai lähityöntekijän roolissa on helppo vahvistaa esimerkiksi kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta seuraavin yksinkertaisin keinoin:

1. Rakasta toista niinkuin itseäsi.
2. Kiinnitä huomiota.
3. Keskustele säännöistä.
4. Tue terveitä riskejä.
5. Anna epäonnistua.
6. Kehu.
7. Kuuntele tarkasti.
8. Vältä vertailua.
9. Ole empaattinen.
10. Kannusta yrittämään.

Tuettu päätöksenteko

Tuettu päätöksenteko on ehdoton edellytys itsemääräämisoikeuden toteutumiselle silloin, kun henkilöllä on vaikeuksia ymmärtää asioita, muodostaa mielipiteensä tai ilmaista sitä. Tuetusta päätöksenteosta on oma sivunsa.

Palvelut itsemääräämisoikeuden vahvistajana

On ehdottoman tärkeää, että vammainen henkilö pääsee itse arvioimaan omaa palveluntarvettaan, osallistumaan palvelusuunnitteluun ja palveluiden toteutuksen suunnitteluun sekä arviointiin, jos halutaan, että hänen omat voimavaransa saadaan käyttöön ja hänen itsemääräämisoikeuttaan vahvistettua.

Itsemääräämisoikeutta voi tukea kaikissa palveluissa. Parhaiten itsemääräämisoikeus toteutuu silloin, kun vammainen henkilö saa henkilökohtaista apua. Puhtaimmillaan toteutettuna henkilökohtaisessa avussa vammainen henkilö saa itse päättää, mitä ja milloin tekee ja kenen kanssa. Silloin, kun avustaja työskentelee kehitysvammaisen henkilön kanssa, hän voi käyttää päätöksenteossa tukemista apuna pohdittaessa, mitä henkilö itse haluaa tehdä ja missä hän haluaa avustajan auttavan.

Asumispalveluissa on mahdollista tukea itsemääräämisoikeutta todella paljon. Samalla on muistettava, että jos aikataulut, rutiinit, säännöt, kiire ja puolesta päättäminen ja tekeminen hallitsevat toimintaa, itsemäääräämisoikeuden toteutuminen jää haaveeksi.

Puheterapia ja tulkkauspalvelut sekä kommunikaatio-ohjaus ovat välttämätön edellytys toimivalle vuorovaikutukselle esimerkiksi puhevammaisen henkilön kanssa.

Irlannissa on tutkittu, että riittävä, yksilöllinen ja joustava oikeaan aikaan annettu apu toteutettuna henkilökohtaisella budjetilla voi vähentää merkittävästi tarvittavan avun määrää. Animaten tutkimuksessa havaittiin, että Inclusion Irelandin 12 asiakkaan avuntarve tunneissa mitattuna väheni viidessä vuodessa keskimäärin 44 prosenttia, kun heidän käytössään oli hyvin joustavat, yksilölliset palvelumuodot.

Lainsäädäntö

Kehitysvammalaki 23.6.1977/519