Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on tiimityötä.

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on tiimityötä

Itsemääräämisoikeuden vahvistuminen vaatii luottamusta ja kaikkien osapuolten sitoutumista – niin henkilön itsensä kuin johdon ja lähityöntekijöidenkin. Johto luo oikean ilmapiirin ja näyttää esimerkkiä asenteillaan. Johto myös varmistaa toimintaedellytykset ja ulkoiset puitteet.

Henkilön itsensä ja ympäristön vaikutus käyttäytymiseen

Tutkimusten (lisää lähde) mukaan ympäristön vaikutus henkilön haastavaan käyttäytymiseen on yli 70 %. Henkilön oma osuus vain noin 30 %. Siitä ehkä noin puolet saattaa johtua esimerkiksi somaattisista sairauksista tai kivusta, jota me ympärillä olevat emme ymmärrä. Vain viimeinen 15 %   johtuu oikesti esimerkiki henkilön psyykkisestä sairaudesta. Tuo haastaa meitä ajattelemaan ja tosissaan etsimään syitä pääasiassa ihmisen itsensä ulkopuolelta¨.

Totutut rutiinit ovat turvallisia ja ohjaajat usein käyttäytymistämme. Kaavamainen käyttäytyminen polkee usein ihmisen itsemääräämisoikeutta.

Onnistuminen ei ole osiensa summa, vaan tulo. Jokaisen henkilön merkitystä onnistumisen takeena kuvaa seuraava laskuesimerkki, jossa jokainen joko tekee juuri pakollisen vaadittavan tai hiukan alle taikka viimeisessä laskuesimerkissä hiukan yli.

1 x 1 x 1 x 1 x 1 x 1 = 1

0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 = 0,26

1,2 x 1,2 x 1,2 x 1,2 x 1,2 x 1,2 = 2,98

Arvot

Yhteinen päämäärä ja yhteiset arvot ovat tärkeitä itsemääräämisoikeuden vahvistamisessa, koska arvot ohjaavat tekemistämme. Arvomme vaikuttavat ajatteluumme, joka ohjaa tunteita, joka taas ohjaa tekemistä.

Asenne

Me voimme nähdä kaikessa uhkia ja peikkoja tai sitten mahdollisuuksia. Miettimällä aina keinoja, kuinka toteuttaa asiat, ne oikeasti lähtevät toteutumaan. Näemme asioissa usein turhia riskeä, jotka estävät kehityksen. Pelkäämme myös omaa vastuutamme. Hallittuja riskejä pitää voida ottaa. Asukas voidaan päästää turvallisesti kokeilemaan uusia asioita, kunhan vain minimoimme mahdolliset riskit.

Muun muassa Ratti-hankkeessa on kehitetty hyviä riskien arvioinnin työvälineitä, jotka auttavat asettamaan uhat ja niiden toteutumisen mahdollisuudet oikeisiin mittasuhteisiin.

Noora Västinen on todennut asenteesta:

“Este on vain pieni lukko ja luovuus on sen avain”

“Kaikki on mahdollista, kun annat mahdollisuuksille luvan.”

“Älä valita, ala valita. Ellet voi muuttaa tilannetta, muuta asennetta. Se on minusta ihan mieletön viisaus.”

Vuorovaikutus

Vuorovaikutuksen onnistuminen on avain itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Joku on sanonut, että jokainen haastavan käytöksen tilanne on merkki epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta. Kuinka paljon esimerkkejä meillä on siitä, kuinka turhautuminen aiheuttaa levottomuutta. On tärkeätä arvostaa vuorovaikutuskumppania ja keskittyä juuri häneen. Työpsykologi Helena Åhman on todennut, että siirtämällä huomion itsestä läsnäoloon, näkee ja huomaa asioita, jotka muuten jäisi näkemättä.

Kehitysvammalain säännökset korostavat sitä, että henkilön palvelusuunnitelmana tulee kirjata hänen käyttämänsä vuorovaikutuksen keinot ja menetelmät. Liian usein arjessa näkee tilanteita, jossa kommunikaatioväline on hukassa tai sitä ei ajan niukkuuden vuoksi käytetä. Toisaalta on olemassa myös loistavia esimerkkejä siitä, kuinka hyvällä vuorovaikutuksella on saatu lähes ihmeiltä tuntuvia asioita aikaan.

Papunetin sivuilta löytyy materiaalia ja vinkkejä toimivaan vuorovaikutukseen.

Savon Vammaisasuntosäätiön sivuilla on hyviä oppaita itsemääräämisoikeudestaja vuorovaikutuksesta.

Hyvä itsetunto on avain itsemääräämisoikeuteen

Asioista päättäminen ja päätösten toteuttaminen vaatii taitoa, rohkeutta ja tukea – hyvää itsetuntoa. Läheisenä tai lähityöntekijän roolissa on helppo vahistaa esimerkiksi kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta seuraavin yksinkertaisin keinoin:

  1. Rakasta toista niinkuin itseäsi.
  2. Kiinnitä huomiota
  3. Keskustele säännöistä
  4. Tue terveitä riskejä
  5. Anna epäonnistua
  6. Kehu
  7. Kunntele tarkasti
  8. Vältä vertailua
  9. Ole empaattinen
  10. Kannusta yrittämään.

Tuettu päätöksenteko

Tuettu päätöksenteko on ehdoton edellytys itsemääräämisoikeuden toteutumiselle silloin, kun henkilöllä on vaikeuksia ymmärtää asioita, muodostaa mielipiteensä tai ilmaista sitä. Tuetusta päätöksenteosta on oma sivunsa. (linkki)

Palvelut itsemääräämisoikeuden vahvistajana

On ehdottoman tärkeää, että vammainen henkilö pääsee itse arvioimaan omaa palveluntarvettaan, osallistumaan palvelusuunnitteluun ja palveluiden toteutuksen suunnitteluun sekä arviointiin, jos halutaan, että hänen omat voimavaransa saadaan käyttöön ja itsemääräämisoikeutta vahvistettua.

Itsemääräämisoikeutta voi tukea kaikissa palveluissa. Puhtaimmillaan itsemääärämisoikeus toteutuu silloin, kun vammainen henkilö saa henkilökohtaista apua. Puhtaimmillaan toteutettuna henkilökohtaisessa avussa vammainen henkilö saa itse päättä mitä ja koska tekee ja kenen kanssa. Silloin, kun avustaja työskentelee kehitysvammaisen henkilön kanssa hän voi hyvin käyttää tuettua päätöksentekoa apuna pohdittaessa, mitä henkilö itse haluaa tehdä ja missä hän haluaa, että avustaja auttaa.

Asumispalveluissa on mahdollista tukea itsemääräämisoikeutta todella paljon. Toisaalta, jos aikataulut, rutiinit, säännöt, kiire, puolesta päättäminen ja tekeminen hallitseva toimintaa, itsemääärämisoikeuden toteutuminen jää haaveeksi.

Puheterapia ja tulkkauspalvelut sekä kommunikaatio-ohjaus ovat välttämätön edellytys toimivalle vuorovaikutukselle esimerkiksi puhevammaisen henkilön kanssa.

Irlannissa on tutkittu, että riittävä, yksilöllinen ja joustava oikeaan aikaan annettu apu toteutettuna henkilökohtaisella budjetilla voi vähentää merkittävästi tarvittavan avun määrää. Animaten tutkimuksessa Inclusion Irelandin 12 asiakkaalla väheni viidessä vuodessa avun määrä tunneissa mitattuna keskimäärin 44 prosenttia, kun käytössä on hyvin joustavat yksilölliset palvelumuodot.

Lainsäädäntö

Kehitysvammalaki 23.6.1977/519