Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksella voi määrätä etukäteen, kuka saa hoitaa omia asioita, jos tulee itse kykenemättömäksi hoitamaan niitä.

Mikä edunvalvontavaltuutus on?

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen määrätä, kuka saa hoitaa hänen omia asioitaan siinä tapauksessa, että henkilö tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi.

Kuinka edunvalvontavaltuutus tehdään?

Edunvalvontavaltuutus pitää tehdä kirjallisesti, päivätä ja kahden todistajan tulee todistaa se oikeaksi. Muotomääräykset ovat vastaavat kuin testamentissa.

Valtuuttaja määrittelee itse, kuka toimii valtuutettuna, ja mitä asioita valtuutettu saa hoitaa.

Edunvalvontavaltakirjassa tulee olla vähintään seuraavat asiat:

  1. Valtuuttamistarkoitus
  2. Asiat, joissa valtuutetulla on oikeus edustajaa valtuuttajaa
  3. Valtuuttaja ja valtuutettu sekä
  4. Määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
  5. Todistajien todistuslausuma (kuten testamentissa)

On kuitenkin paljon asioita, joita tämän lisäksi edunvalvontavaltakirjassa kannattaa mainita. Niistä on hyvä keskustella asiantuntijan kanssa jokaisen yksilöllisen tilanteen mukaan.

Valtuutuksen vahvistaminen

Valtuutus tulee voimaan vasta, kun maistraatti on vahvistanut sen. Valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen, kun valtuuttaja ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan.

Maistraatille tulee esittää alkuperäinen valtakirja ja lääkärinlausunto tai muu selvitys valtuuttajan terveydentilasta.

Lisätietoja

Lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta voit hakea oikeusministeriön sivuilta, joilta löytyy muun muassa asiaa koskeva esite.