Ohjaajan opas

1. Kurssityöntekijöiden nimikkeet ja lyhyet kuvaukset

Vastuuhenkilö

Kurssin vastuuhenkilönä toimii Kehitysvammaisten Tukiliiton vakituinen työntekijä. Vastuuhenkilö kantaa vastuun kurssista ja huolehtii kurssityöntekijöiden työnjaosta sekä ohjeistuksesta.

Vetäjä

Kurssin vetäjänä voi toimia Tukiliiton vakituinen työntekijä tai tehtävään erikseen palkattu tilapäistyöntekijä. Hän toimii ohjaajien lähimpänä esimiehenä kurssin aikana, ellei ole toisin sovittu. Vetäjä suunnittelee ja organisoi kurssia, vastaa kurssin toteutuksesta sekä tekee kurssiin liittyvät jälkityöt (yhteistyössä vastaavan ohjaajan kanssa).

Vastaava ohjaaja

Vastaava ohjaaja suunnittelee ja organisoi perhekurssien lasten, nuorten tai aikuisten ohjelmaa yhteistyössä kurssin vetäjän kanssa. Hän myös vastaa lasten, nuorten tai aikuisten kurssien ohjelman toteutumisesta yhdessä ohjaajien ja muiden kurssityöntekijöiden kanssa. Vastaava ohjaaja toimii tarvittaessa vetäjän sijaisena tämän ollessa poissa tai estynyt.

Ohjaaja

Ohjaajat työskentelevät kursseilla tiiminä erilaisten ihmisten kanssa. Ohjaajan työnkuva vaihtelee kurssista ja sen tarkoituksesta ja tavoitteista riippuen. Aikuisten kehitysvammaisten kursseilla ohjaajat tukevat kurssilaisia itsenäiseen ja omaehtoiseen toimintaan, jokaisen itsemääräämisoikeus ja kunnioittava työote huomioiden. Perhekursseilla ohjaajat työskentelevät pääsääntöisesti perheiden kehitysvammaisten lasten tai nuorten sekä heidän sisarustensa kanssa. Ohjaaja tukee kurssilaisia kurssin ja kurssilaisen omien tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjaaja toteuttaa kurssia yhdessä kurssin vetäjän, vastaavan ohjaajan, muiden ohjaajien sekä kurssityöntekijöiden kanssa. Tarkemmat ohjaajan tehtävät ovat kappaleessa kolme.

Sisarusohjaaja (perhekurssit)

Sisarusohjaajan toimenkuvaan kuuluu huolehtia sisarusohjelman toteuttamisesta yhdessä vastaavan ohjaajan kanssa sekä soveltuvin osin ohjaajan tehtävät. Sisarusohjaaja toimii apukäsinä perheiden omille ohjaajille.

Harjoittelija/ opiskelija

Harjoittelijat tekevät saamaa työtä kuin ohjaajat, ja heillä on samat oikeudet. Kurssin vetäjä ja/tai vastaava ohjaaja arvioi harjoittelijan vastuut ja vastuualueet kurssilla ottaen huomioon harjoittelijan oppimistavoitteet. Harjoittelija työskentelee usein työparina ohjaajan kanssa, eikä voi olla yksin vastuussa kurssilaisista. Kaikki työtekijät ovat velvoitettuja neuvomaan ja tukemaan harjoittelijoita työssään.

2. Ohjaajan työnkuva ja tehtävät

Työtä tehdään ryhmässä

Tukiliiton tapahtumissa työskentelee eri työtehtävissä olevia ihmisiä. Paikalla on usein vetäjä, vastaava ohjaaja ja ohjaajia. Mukana voi myös olla asiantuntijoita tai eri palveluntuottajia. Tapahtuman aikana kaikki tekevät yhteistyötä, ja kaikkien tavoitteina on kurssille tai tapahtumaan osallistuvien hyvinvointi ja viihtyvyys sekä kurssin yleisten tavoitteiden toteutuminen. Ohjaajat ovat tärkeässä roolissa, koska ohjaajat mahdollistavat kurssien onnistumisen.

Ohjaajan vastuulle määritellään tapahtumissa usein oma tuettava tai oma perhe, joita ohjaaja ohjaa, tukee ja avustaa tapahtuma ajan. Kaikki osallistujat ovat kuitenkin jokaisen ohjaajan vastuulla. Työtä tehdään porukalla ja apua kannattaa aina pyytää. Apua voi myös tarjota, jos näyttää siltä, että toinen ohjaaja sitä kaipaa. Tuettavat ja työtehtävät voivat vaihtua tapahtuman kuluessa. Työssä tarvitaan joustavuutta, sekä toisten työn ja tuentarpeen huomioimista.

Henkilösuhteiden toimivuus on kaiken toiminnan perusta. Kursseilla on erilaisen elämänkatsomuksen omaavia ohjaajia, joiden mielipiteet ja arvot voivat olla hyvinkin erilaisia. Tästä erilaisuudesta syntyy kiinnostava kokonaisuus, joka yleensä on huomattu ja huomioitu kurssilaisten antamana positiivisena palautteena. Jokaisen vastuulla on henkilöstösuhteiden toimivuus ja joustava tiimityö.

Yhteisiä kurssikäytäntöjä

Tässä tekstissä kurssilaisesta puhuttaessa tarkoitetaan heitä, keiden kanssa ohjaajat pääsääntöisesti työskentelevät. Eli perhekursseilla ja -tapaamisissa perheiden lapsia, vanhempia, nuoria ja aikuisia, ja aikuisten kursseilla kehitysvammaisia nuoria ja aikuisia. Vanhemmilla on kursseilla oma tavoitteellinen ohjelmansa, kuten myös lapsilla, nuorilla ja sisaruksilla. Vanhemmilla ja lapsilla on myös koko perheen yhteistä ohjelmaa.

Kurssiohjelma on tavoitteellista toimintaa, mutta kurssiohjelmaan kuuluu myös lepoa ja vapaa-aikaa. Tarkoituksena on, että kurssilaiset saavuttavat kurssille asetettuja tavoitteita, jotka vaihtelevat kurssista riippuen. Yleisenä tavoitteena on antoisa ja mukava kurssi tai tapahtuma. Ohjaajan toimenkuvaan kuuluu kurssilaisten ohjauksen, avustamisen, tukemisen ja perushoidon lisäksi kurssin tavoitteiden mukaisen ohjelman toteuttaminen kurssin aikana.

Yleensä vetäjä ja/tai vastaava ohjaaja on ennen kurssia suunnitellut kurssiohjelman. Ohjaajan tehtäviin voi kuulua eritysvastuualueita, joista sovitaan vetäjän tai vastaavan ohjaajan kanssa. Erityistehtäviä ovat esimerkiksi ohjelmatuokioiden suunnittelu ja niiden vetäminen.

Vastuu kurssilaisista on ohjaajilla. On aina tiedettävä, kenen vastuulla kukin kurssilainen on, varsinkin perhekursseilla. Ilmoita selkeästi vastuunsiirrosta muille ohjaajille, kun poistut paikalta. Aikuisten kursseilla tuetaan aikuisten omatoimisuutta, itsenäistä toimintaa ja päätöksen tekoa.

Kurssilaiset seuraavat tarkasti ohjaajiaan ja heidän tekemisiään ja sanomisiaan. He samaistuvat ja ottavat malleja omaan toimintaansa. Ohjaaja näyttää esimerkkiä omalla käytöksellään.

Yleistä

Kurssin ohjaajien tehtävänä on tarvittaessa huolehtia siitä, että kurssitilat, majoitustilat ja ryhmätyötilat vastaavat kurssilaisten tarpeita ja kurssin tavoitteita. Kysy mahdollisia tarvittavia asioita kurssipaikan vakituiselta henkilökunnalta.

Ohjaajat vastaavat myös yleisestä hygienian hoidosta ja hyvinvoinnista kurssin aikana, niin omasta kuin kurssilaistenkin. Käsien pesusta ennen ruokailua on hyvä huolehtia. Ohjaajien on myös huolehdittava, että kaikki saavat riittävästi nestettä, varsinkin helteisinä päivinä.

Muista myös työergonomia, arvioi huolella esimerkiksi nostotilanteet ja vältä yksin tehtäviä nostoja.

Kurssilaisten kurssin aikana tekemistä ostoksista kannattaa huolehtia kuitit talteen. On hyvä olla tositteet siitä, mihin kurssilainen on rahansa käyttänyt kurssin aikana. Tarvittaessa kurssilaista voi muistuttaa tästä.

Ohjaajan tehtäviin kuuluu perustehtävien lisäksi mm. yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen. Tämä on tärkeää turvallisuuden ja yleisen viihtyvyyden kannalta. Huolehdi aina tavarat takaisin omille paikoilleen! Kurssilaisten vaatteita pestään kurssin aikana vain tarvittaessa. Pyykkiä pestessäsi tarkista vaatteiden ulkonäkö tai nimikointi, jotta ne löytävät takaisin omistajalleen.

Palaverit

Ennen kurssia tai tapaamista pyritään pitämään yhteinen alkupalaveri, missä perehdytään ja orientoidutaan kyseiselle kurssille. Siellä käydään tarkemmin läpi kyseisen kurssin tavoitteita ja käytäntöjä sekä perehdytään kyseisen tapahtuman turvallisuussuunnitelmaan.

Kurssin aikana kokoonnutaan tarvittaessa palaveriin, jossa käsitellään ja ratkaistaan kurssin kulkuun ja toteuttamiseen liittyviä asioita sekä vaihdetaan kurssilaisten hyvinvointiin ja osallistumiseen liittyvää informaatiota. Tapahtuman jälkeen kokoonnutaan yhteiseen palaveriin, jossa arvioidaan kurssia. Palavereiden tarkoitus on olla rakentavia, niiden avulla pyritään kehittämään tulevia kurssikokonaisuuksia. Tarkoituksena on myös se, että ohjaajat voisivat purkaa mieltään painavat asiat palavereissa. Palautteen antaminen kurssin toimivuudesta ym.  järjestelyistä on aina tärkeää.

Toivomme, että ohjaajat voivat kursseilla hyvin. Jos tunnet tarvitsevasi apua, kerro siitä, älä murehdi yksin. Mikäli kurssin jälkeen jokin asia jää vaivaamaan, käy juttelemassa. Asioita on aina syytä selvittää omankin jaksamisen kannalta.

Perheiden kursseilla ja tapaamisissa

Kehitysvammaisten Tukiliiton kursseille osallistuu erilaisia perheitä. Huomioi aina mille kurssille olet tulossa töihin, ja minkä ikäisiä ovat perheen erityislapset. Tässä kappaleessa olevia asioita voi sitten soveltaa ikätason ja toimintakyvyn mukaan.

Kurssien ja tapaamisten päämääränä on perheen tukeminen eri elämäntilanteissa. Perhekursseilla kehitysvammaisen lapsen tai nuoren vanhemmat, sisarukset ja läheiset jakavat kokemuksia sekä saavat ajankohtaista tietoa palveluista ja kehitysvammaisuuteen liittyvistä asioista. Kurssit toimivat apuna eri elämäntilanteissa, jotka vaativat perheeltä ja kehitysvammaiselta lapselta tai nuorelta uusia valmiuksia. Perheet saavat toisiltaan vertaistukea.

Työskentely Kehitysvammaisten Tukiliiton perhekursseilla ja -tapaamisissa/tapahtumissa perustuvat perhelähtöiseen työotteeseen. Perheet otetaan vastaan avoimesti ja perheen arvoja tukien. Jokaisella perheellä on omat tapansa ja kulttuurinsa, jonka mukaan he elävät. Työntekijöiden tehtävänä on tukea kunkin perheen omaa elämäntapaa, vaikka se poikkeaisi paljonkin työntekijän omasta arvomaailmasta ja elämäntavasta. Esimerkkinä tästä voisi olla eri kulttuurista tuleva perhe tai uskonnollisen elämänkatsomuksen omaava perhe. Eri kursseilla on kuitenkin myös omat tavoitteet, esimerkiksi Itsenäistyvien nuorten perhekurssi, jossa mm. tuetaan perheen kehitysvammaisen nuoren itsenäistymistä. Tällöin vaikutetaan myös perheen tapoihin ja kulttuuriin.

Ensimmäisenä päivänä perheet otetaan vastaan ja tutustutaan perheeseen. Työntekijöiden on hyvä ottaa huomioon, että perheet tulevat ehkä ensimmäistä kertaa kurssille. Usein pienten lasten kursseilla perheen erityislapsi ei välttämättä ole ollut vielä kenenkään muun hoidossa ja vanhemmat saattavat tuntea epävarmuutta jättää lapsensa toisten hoitoon. Ensimmäisenä päivänä käytetäänkin paljon aikaa tutustumiseen ja luottamuksellisen suhteen luomiseen, että perheenjäsenet voivat turvallisin mielin osallistua kurssin tai tapaamisen ohjelmaan.

Kurssin alussa on tärkeää varata aikaa vanhempien kanssa keskusteluun perustietojen saamiseksi. On hyvä varmistua perheen kaikkien lasten ja nuorten ruokavalioista, allergioista, kommunikaatiotavoista, päivärytmistä sekä mahdollisesta lääkityksestä. Tietoa omalle ohjaajalle -lomake on apuna keskusteluissa.

Vanhemmilla on kursseilla oma ohjelma. Lapsilla, nuorilla ja sisaruksilla on kurssilla oma tavoitteellinen ohjelma. Vanhemmilla ja lapsilla on myös koko perheen yhteistä ohjelmaa.

Tarkoituksena on, että lapsilla, nuorilla tai aikuisilla on oman ikätasonsa ja toimintakykynsä mukaista toimintaa liittyen kurssin aiheeseen, ja että heillä on antoisa ja mukava kurssi. Ohjaajat toimivat turvallisina aikuisina lapsille ja nuorille kurssin ajan. Vanhemmat pystyvät keskittymään omaan ohjelmaansa paremmin, jos he tietävät, että heidän lapsensa ja nuorensa ovat turvallisessa hoidossa ja ohjauksessa.

Aikuisten kursseilla ja tapaamisissa

Nuorten ja aikuisten kurssien tavoitteina on antaa valmiuksia muun muassa itsenäisempään elämään, arjessa selviytymiseen sekä mahdollisuuksia oppia uutta ja löytää mielekästä tekemistä. Lisäksi kurssit ja tapaamiset tarjoavat nuorille ja aikuisille vertaistukea sekä vaihtelua arjen rutiineihin.

Ohjaajan tehtävänä on ohjata kurssilaisia mahdollisimman itsenäiseen ja omaehtoiseen toimintaan sekä päätöksentekoon. Kunnioita ja tue kurssilaisten itsemääräämisoikeutta. Kehitysvammaisten valmiudet ovat hyvin erilaisia eri alueilla, joten jokainen on huomioitava yksilönä. Ohjauksessa on hyvä edetä kiireettömästi ja esittää asiat mahdollisimman selkeästi. Aikataulussa pysyminen ja ohjelmaan mukaan ehtiminen tulee kuitenkin huomioida ohjauksessa. Ohjaukseen tulee varata täten yksilöllisesti sopiva määrä aikaa.

Kurssin alussa on tärkeää varata aikaa kurssilaisen, vanhempien tai saattajan kanssa keskusteluun tutustumiseksi ja perustietojen saamiseksi. On hyvä keskustella kurssilaisen kommunikaatiotavoista, mahdollisesta lääkityksestä, erityistarpeista, allergioista, harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista sekä yhteyshenkilöstä kurssin aikana. Tietoa omalle ohjaajalle -lomake sovellettuna on apuna keskusteluissa.

Kurssin vetäjä/vastaava-ohjaaja (tai kurssipaikan henkilökunta) huolehtii usein kurssilaisten lääkkeet ja rahat asianmukaiseen säilytykseen kurssin ajaksi, turvallisuuden vuoksi. Tässä kuitenkin tuetaan kurssilaisen omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Kurssipaikkojen kanssa toteutettavissa yhteistyökursseissa henkilökunta saattaa joskus vastata perushoidosta sekä lääkityksistä.

Ohjaaja tukee kurssilaista saavuttamaan kullekin kurssille asetetut yleiset sekä kurssilaisen omat tavoitteet. Kursseilla toimitaan aikuisina aikuisten kanssa. Kehitysvammaisten oman yhdistyksen Me Itse ry:n kannanoton aikuisuuden edistämisestä (1999) sanoin, ”Ohjatkaa, tukekaa, luokaa haasteita, antakaa meidän ottaa sopivasti riskejä, älkää holhotko meitä ikuisiksi lapsiksi. Kohdelkaa meitä, kuten kohtelisitte ketä tahansa vastaavan ikäistä ihmistä.”

3. Työsuhteen ehdot

Vaitiolovelvollisuus

Kaikissa työsuhteissamme on ehdoton salassapitovelvollisuus.
Salassapitovelvollisuus tarkoittaa vaitiolovelvollisuutta kaikissa kurssilaisia koskevissa asioissa. Työntekijä ei saa luvatta ilmaista, mitä hän on työnsä vuoksi saanut tietää toisesta henkilöstä tai työnantajaa koskevista luottamuksellisista seikoista. Vaitiolovelvollisuuden kohteena oleva tieto voi olla suullinen, nähty tai asiakirjasta ilmenevä. Vaitiolovelvollisuus säilyy työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Asiakirjoja kuljetettaessa niiden joutuminen sivullisten saataville on estettävä, ja ne on palautettava vetäjälle/kurssin vastuuhenkilölle joka huolehtii niiden asianmukaisesta hävittämisestä. Vaitiolovelvollisuus perustuu mm. sosiaalihuolto- ja rikoslakiin, ja sen rikkomisesta voi seurata sakko- tai vankeusrangaistus.

Rikostaustaotteen tarkistus

Tukiliiton johtoryhmän päätöksellä 13.9.2005 kaikkien työntekijöiden rikostaustaote tarkistetaan. Ote toimitetaan Tukiliiton kansalaistoiminnan päällikkö Lea Vaitille etukäteen, joka merkitsee otteen nähdyksi. Lähetysosoite Lea Vaitti, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Pinninkatu 51, 33100 Tampere. Rikostaustaote palautetaan lähettäjälle. Rikostaustaote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi, kun se esitetään työnantajalle.

Työsopimus ja -todistukset

Työntekijän kanssa tehdään ennen työsuhteen alkamista työsopimus. Suullinen sopimus pätee siihen asti, kunnes kirjallinen saadaan tehtyä. Ohjaajien työsopimus/palkkalomake lähetään joko esitäytettynä työntekijälle postitse kahtena kappaleena, tai sitten se annetaan kurssin aloituspalaverissa ennen kurssin alkua. Työntekijä täydentää ja allekirjoittaa sopimukset sekä palauttaa toisen kappaleen kurssista vastaavalle henkilölle. Työsopimus on työntekijää sitova.

Työtodistukset toimitetaan kootusti ohjaajille kerran vuodessa. Tarvittaessa voit pyytää työtodistusta aikaisemmin Kansalaistoiminnan päällikkö Lea Vaitilta
lea.vaitti@tukiliitto.fi.
Palkkatodistukset saat tarvittaessa palkkasihteeriltä:
palkat@kvps.fi.

Ohjeistus työpäiviin, ruokailuihin ja majoitukseen

Suositus työpäivän kestoksi on enintään 10 tuntia. Poikkeustapauksissa ja tilapäisesti voidaan sopia toisin. Työntekijä voi tehdä yhtäjaksoisesti 6 päivää töitä, jonka jälkeen on vapaapäivä. Kurssin vetäjä tekee kurssitöistä tuntisuunnitelman ennen kurssia.

Ohjaajilta edellytetään, että he ovat työaikana työkykyisinä tekemässä sitä työtä, johon heidät on palkattu. Päihteiden käyttö työaikana on kielletty. Tupakointi on sallittu vain sille tarkoitetuissa paikoissa, ja yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan.

Työntekijän sairastuttua työsuhteen alettua hän voi olla esimiehen luvalla pois 3 päivää, ja tarvittaessa on esitettävä lääkärintodistus. (Työskentelyn on täytynyt alkaa, jotta voi jäädä sairaslomalle.) Sairasajalta maksetaan 50 % perustuntipalkasta ilman lisiä (sairastumispäivä + 7 päivää tai vähemmän aikaa, jos työsopimus lyhyempi).

Jos työpäivän aikana tarjotaan aterioita, veloitetaan niitä esimerkkiruokailun hinta 3,90€/kpl (2018). Maksu huomioidaan palkanmaksun yhteydessä, ellei muuta sovita. Esimerkkiruokailuiksi luetaan lounas ja päivällinen, jotka tapahtuvat kurssilaisten seurassa ja työn ohessa. Mikäli muita ruokailuja tarjotaan, näistä ei peritä esimerkkiruokailun veloitusta. Mikäli noudatat ruokavaliota, muista ilmoittaa siitä kurssin yhteyshenkilöllesi, jotta se voidaan huomioida!

Kurssin pituudesta riippuen, ohjaajille tarjotaan majoitus. Useamman päivät tapahtumiin sisältyy yleensä aina majoitus. Yhden päivän tapahtumiin ei yleensä kuulu majoitusta, mutta ohjaajille, jotka tulevat kurssille pitkän matkan päästä, ja joilla ei ole mahdollisuutta yöpyä kurssipaikkakunnalla tai lähiseudulla, pyritään tarvittaessa tarjoamaan yöpyminen kurssipaikassa.

Palkat ja matkat

Kehitysvammaisten Tukiliitossa noudatetaan Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta

Palkat 1.5.2018 alkaen

Ohjaajien palkkaus:

Kuukausipalkka                                      Tuntipalkka
1711,88 €                                               10,50 €

Lisäksi tulevat ilta-, yö-, viikonloppu- ja pyhälisät.

Iltalisä klo 18  – 21 on 15 %
yölisä klo 21 – 6 on 30 %
la-lisä 25 %
su-lisä ja la klo 20 jälkeen 100 %

Vastaavien ohjaajien palkkaus:

Kuukausipalkka                                        Tuntipalkka
1865,40 €                                                 11,44 €

Tukiliitossa on käytössä verkkopalkka, joten erillistä palkkalaskelmaa ei lähetetä, vaan se löytyy sähköisesti verkkopankista. Palkkalaskelma löytyy aina ilmoittamasi palkkatilin yhteydestä, josta voit sen joko tulostaa tai tallentaa tiedostona myöhempää tarvetta varten. Palkka maksetaan ohjaajille kaksi kertaa kuukaudessa. Kuun alkupuoliskolla tehdyt tunnit maksetaan kuun viimeisenä päivänä ja kuun loppupuoliskolla tehdyt tunnit aina kuun 15:sta. Palkkojen maksatuksen tuottaa Tukiliitolle palveluna Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.

Verokortti on toimitettava mahdollisimman nopeasti kurssin vetäjälle/vastaavalle ohjaajalle tai tukipalveluihin osoitteeseen palkat@kvps.fi. Jos verokorttia ei ole toimitettu, palkasta verotetaan 60 %. Tarkista, että verokortti on oikea. Veroselvitys ei ole verokortti. Uusissa verokorteissa ohjaajia suositellaan epäsäännöllisessä työssä valitsemaan B vaihtoehto, ja säännöllisessä kuukausityössä valitsemaan A vaihtoehto. Jos työntekijä ei ole itse rastittanut verokorttia, niin hallintosihteeri on pakotettu valitsemaan A vaihtoehdon. Freelancer- ja sivutuloverokortista voi olla kopio, päätuloverokortin tulee olla alkuperäinen. Muutosverokorttien kohdalla toimitaan verokortin alareunassa olevien ohjeiden mukaan.

Päivärahoja ei makseta vaan työntekijät palkataan suoraan kurssipaikalle.

Matka toteutetaan työkohteeseen yleisillä kulkuneuvoilla tai yhteiskuljetuksella. Työntekijöille korvataan yksi edestakainen matka verollisena matkakorvauksena asumispaikkakunnan ja työkohteen välillä julkisten kulkuneuvojen mukaan, mikäli matka tapahtuu kurssia varten.

Näin ei tehdä silloin, jos Tukiliitto vastaa matkan kustannuksista (yhteiskuljetus tai muu vastaava).

Kilometrikorvauksia maksetaan vain tapauksissa, jotka ovat erikseen sovittu kurssin vastuuhenkilön kanssa (suunnittelija, vetäjä, vastaava ohjaaja), esim. organisoitu yhteiskuljetus. Kotoa tapahtuva työssäkäynti päivittäin huomioidaan verotuksessa, jolloin matkakorvauksia työnantajan puolelta ei makseta.

Epäselvissä asioissa ota yhteys Kehitysvammaisten Tukiliiton vakituiseen henkilökuntaan.

4. Tapaturman sattuessa

Kaikki kurssilaiset ja ohjaajat ovat vakuutettuja työnantajan puolesta työmatkan ja työn keston ajaksi. Vuokra-auton ollessa kurssin käytössä, siinä on kaikenvaravakuutus aina vuokrausyhtiön puolesta. Pyrimme käyttämään aina kuljetuspalveluita kurssilaisten ollessa mukana.

Tapaturman sattuessa mennään lääkäriin, jos tilanne sitä vaatii.

Työntekijät

Tapaturman sattuessa työntekijälle haetaan kurssikansiosta tai vetäjältä vakuutustodistus, jonka kanssa mennään lääkäriin. Pääsääntöisesti käytetään julkisia terveydenhoitopalveluja.

Aina lääkäriin, jos vähänkin arveluttaa.

Kurssilaiset

Tapaturman sattuessa kurssilaisen kanssa lähdetään lääkäriin. On hyvä mennä taksilla, mikäli ambulanssia ei tarvita. Oman auton käyttöä ei suosita. Rauhoittele kurssilaista ja ole hänelle tukena koko lääkärireissun ajan. Ilmoita tapaturmasta aina vetäjälle ja mahdollisesti yhteyshenkilölle. Muista ottaa kuitit mukaan ja antaa ne kurssin vetäjälle/ vastaavalle ohjaajalle.

Molemmissa tapauksissa

Tee tapaturmasta tai vahingonteosta raportti tai selonteko mahdollisimman pian tapaturman jälkeen. (Vahingonteko on esim. työntekijän silmälasien tai vaatteiden rikkoutuminen kurssitilanteessa.) Raportissa täytyy käydä ilmi mitä tapahtui, missä tapahtui, miten tapaturma tapahtui, ja keitä oli paikalla. Selitä tapaturma mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Raportti menee vakuutusyhtiölle tai työnantajalle.

Vakuutusasioissa kannattaa olla yhteydessä kurssin organisoinnista vastaavaan henkilöön, ja epäselvissä tilanteissa vakuutuksista vastaavaan henkilöön (Tukiliiton keskuksen puhelinnumero 0207 718 200).

Perehdy aina kurssin ja kurssipaikan turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan.

Väkivaltatilanteet

Väkivalta Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n kurssitoiminnassa voi tarkoittaa asiakkaiden, heidän omaistensa, muiden läheisten tai tukihenkilöiden harjoittamaa väkivaltaa ja sillä uhkailua. Se voi myös tarkoittaa asiakkaiden välisiä tilanteita, joissa kaksi asiakasta uhkailee tai harjoittavat väkivaltaa toisiaan tai toistaan kohtaan. Tärkeää Kehitysvammaisten Tukiliiton kurssityössä on väkivaltatilanteiden ennaltaehkäiseminen.

Jos on tiedossa, että asiakkaalla on taipumusta käyttäytyä aggressiivisesti, niin mahdolliset vaaratilanteet pyritään ennakoimaan: vältetään tilanteita, joissa ennakkotietojen mukaan saattaa syntyä aggressiivisuutta ja vaaratilanteita. Jos kurssilaisella on psyykelääkitys, lääkityksestä huolehtimiseen käytetään erityistä huomiota.

Fyysinen väkivaltatilanne on aina tapauskohtainen. Tärkeintä on säilyttää rauhallisuus ja pyrkiä saamaan tilanne hallintaan. Tilanteen selvittelyssä tulisi olla myös toinen henkilö mukana.

Jos väkivaltaa ennaltaehkäisystä huolimatta tapahtuu, kurssin vetäjä soittaa hälytyskeskukseen ja huolehtii, että uhri ei lähde ennen asian läpikäyntiä esimerkiksi kotiin. Vetäjä huolehtii myös siitä, että uhri saa tarvitsemaansa apua esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä (puh. 020 316 116).

Jos vetäjä on uhri, asioiden eteenpäin viennistä vastaa vastaava ohjaaja.

Yleiset toimintaohjeet kurssin henkilökunnalle:

  • tee tilannearvio
  • tilanteeseen on aina puututtava, mutta uhkaaviin tilanteisiin ei kannata mennä yksin
  • mikäli tilanne jatkuu uhkaavana, on syytä kutsua viranomaiset paikalle
  • poliisin saa paikalle hätänumerosta 112

Tilanteen jälkeen:

  • fyysinen ensiapu tarvittaessa
  • jos on kyse perhekurssista ja kyseessä on lapsi tai nuori, kutsutaan huoltaja paikalle
  • yhteys tarvittaessa yhteyshenkilöön tai huoltajaan, jos kuntoutujan omaiset eivät ole paikalle
  • tarvittaessa saattaja mukaan, jos väkivallan uhri joutuu lähtemään terveyskeskukseen tai sairaalaan
  • kaikkia tapahtumaan osallisina olleita henkilöitä tulisi kuulla
  • mikäli tilanne vaatii jatkoselvittelyä, kutsutaan koolle kriisiryhmä tai tapauskohtainen ryhmä

Väkivaltaisesti toimineen asiakkaan kurssi katkaistaan tarpeen vaatiessa.