3. Toimeentulo on turvattava

Jokaisella on oikeus riittävään toimeentuloon. Köyhyys ei saa estää yhdenvertaisen osallisuuden toteutumista.

28 artiklan toteutuminen vaatii tekoja:

  • Lakiin on saatava kirjaus siitä, että täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä on vammaisjärjestöjen ehdottama lineaarinen malli ansaintarajassa.
  • Vammasta johtuvien välttämättömien palvelujen tulee olla maksuttomia.
  • Vammaisen lapsen kodin ulkopuolinen asuminen ei saa rasittaa liikaa perheen taloutta.
  • Perusturvajärjestelmää tulee uudistaa niin, että se turvaa riittävän toimeentulon koko elämän ajaksi, asettaa ihmiset yhdenvertaiseen asemaan ja huomioi muuttuvat elämäntilanteet.

YK:n vammaissopimuksen 28 artikla koskee vammaisten henkilöiden oikeutta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Sopimukseen sitoutuneiden valtioiden on varmistettava esimerkiksi valtion tuki vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin ja yhdenvertainen pääsy eläke-etuuksien ja -ohjelmien piiriin.

Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista ihmistä, joista vain 400–500 on palkkatöissä tai tuetusti työllistynyt. Kehitysvammaisista ihmisistä suurin osa joutuu selviämään pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Asumiseen voi saada asumistukea, mutta yleensä se ei kata kaikkia asumiseen liittyviä kuluja. Eläke ja asumistuki eivät ole seuranneet yleistä hintakehitystä, ja monet kehitysvammaiset ihmiset ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen. Se ei ole kuitenkaan pysyvä ratkaisu, koska se on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi.

Työkyvyttömyyseläke muodostaa kannustinloukun, vaikka se ei takaa riittävää toimeentuloa. Tällä hetkellä eläkkeellä olevan eläkkeen maksaminen keskeytetään kokonaan, jos kuukausitulot ylittävät ansiorajan (737,45 e/kk).

Vammaisjärjestöt ovat esittäneet, että Kelan täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen on otettava käyttöön lineaarinen malli. Mallissa säilytetään voimassa oleva ansaintaraja, ja sen ylittävät ansiot alentavat eläkettä niin, että jokainen ansaintarajan ylittävä euro alentaa eläkettä 50 sentillä.

Kohtuulliset sosiaali- ja terveydenhuollon maksut

Kaikkien vammasta johtuvien välttämättömien palveluiden tulee vammaislainsäädännön yleisen periaatteen mukaisesti olla vammaiselle henkilölle maksutonta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta perittävien maksujen on oltava kohtuullisia, jotta ne eivät tule palveluiden käytön esteeksi. Kehitysvammaisten ihmisten tulee saada sosiaali- ja terveyspalveluissa vamman aiheuttaman lisäpalvelun osuus maksutta normaalisuusperiaatteen mukaisesti.

Pienituloiset henkilöt käyttävät suhteellisesti suuremman osuuden tuloistaan asiakasmaksuihin kuin suurituloiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen merkittävä vaikutus syvään köyhyyteen on huomioitava ja asiakasmaksut on pidettävä kohtuullisella tasolla. Lainsäädännöllä on säädettävä vähimmäiskäyttövaroista, mitä asiakkaalle tulee jäädä maksujen jälkeen. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin arvon osalta on varmistettava, ettei palvelun tarvitsija joudu laittamaan lisärahoitusta saadakseen laadultaan tai määrältään riittäviä palveluja.

Vammaisen lapsen asuminen muualla kuin kotona voi romahduttaa perheen talouden. Vanhemmilta perittävien asiakasmaksujen rinnastaminen elatusmaksuihin ja niiden määräytymisen perusteisiin on kohtuutonta. Lapsen omien etuuksien periminen näiden asumiskustannusten kattamiseksi on sen sijaan perusteltua. Tukiliiton mielestä pääsääntönä tulee jatkossakin olla vain lapsen omien tulojen periminen palveluiden kustannusten kattamiseksi.

Riittävä perusturva

Perusturvajärjestelmän uudistaminen on aloitettava ja toteutettava huolellisen ja laaja-alaisen arvioinnin pohjalta vaiheittain 2020-luvun aikana.

Perusturvaetuuden tason tulee olla riittävä turvaamaan toimeentulo koko elämän ajaksi. Kehitysvammaiset ihmiset muodostavat merkittävän joukon ihmisistä, joiden tulot ovat alle minimibudjettiköyhyysrajan. Perusturvan tasoa tulee nostaa ja tavoitteena tulee olla eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen.

Työkyvyttömyyseläke/takuueläke on tärkeä perusturvaetuus kehitysvammaisille ihmisille. Perusturvamallin kokonaisuudistuksen vaihtoehtona myös pienillä muutoksilla voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia järjestelmään.

Nykyinen toimeentulo- ja palvelujärjestelmä ei tue vammaisten lasten perheitä riittävästi. Perusturvaetuuksien tulee reagoida perheiden muuttuviin elämäntilanteisiin. Joustavan perusturvan tulee mahdollistaa vammaisen lapsen vanhemmille ja perheille joustavia siirtymisiä eri tilanteiden välillä esimerkiksi lapsen hoidontarpeen muuttuessa, palveluiden saatavuuden ongelmissa, työstä omaishoitajaksi siirryttäessä, omaishoidontuen päättyessä tai työelämään palattaessa pitkän omaishoitojakson jälkeen.