Osallisuus

Osallisuuden toteutuessa ihmisellä on valtaa sekä omissa että kaikille yhteisissä asioissa.

Osallisuus on merkittävä osa Kehitysvammaisten Tukiliiton strategiaa Yhdessä yhdenvertaisuutta. Strategiassa on neljä painopistettä, ja niistä ensimmäinen ja tärkein on määritelty näin:

1) Vammaisten henkilöiden osallisuus ja täysivaltainen kansalaisuus. Tavoitteenamme on, että vammaiset henkilöt voivat päättää omasta elämästään ja saavat siihen tarvitsemansa tuen. Tämä on tärkeää sekä lapsille että aikuisille.

Osallisuuden toteutumisesta voidaan puhua silloin kun ihminen siirtyy kohderyhmässä olijasta tekoja tekeväksi toimijaksi.

Ihminen on toimija, kun hän:

  • Tekee tekoja itse.
  • Toimii itsenäisesti.
  • Toimii mahdollisimman omatoimisesti.
  • Tietää useista toimintavaihtoehdoista ja niiden seurauksista.
  • Päättää itse toimintaan ryhtymisestä.
  • Saa tietoa erilaisista toimintavaihtoehdoista.
  • Voi toimia myös toisella tavalla ja toiminnan seurauksena tapahtuu jotain, joka jäisi tapahtumatta ilman tekoa.
  • Joku saattaa tarvita tukea toimijuutensa toteuttamiseen.

Valtaa omissa ja yhteisissä asioissa

Osallisuuden toteutuessa ihminen on mahdollisimman omatoiminen toimija, jolla on vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia ja valinnanvaraa. Hänellä on valtaa omissa ja yhteisissä asioissa. Osallisuuden toteutuessa hän toimii yhdenvertaisena yhdessä erilaisten, samasta asiasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

Esimerkiksi kehitysvammaisten ihmisten osallisuus Tukiliiton toimintaan toteutuu silloin, kun he eivät ole vain pelkästään toiminnan kohteita, vaan heillä on mahdollisuus toimia ja tehdä tekoja tukiyhdistyksen jäsenenä, jäsenten joukossa. Tämä on eri asia kuin olla kehitysvammaisena mukana muiden järjestämässä toiminnassa.

Osallisuus on syrjäytymisen tai syrjäyttämisen vastakohta. Usein osallisuudella tarkoitetaan ihmisen kokemusta ja tunnetta osallisuudestaan. Kehitysvammaisten ihmisten kohdalla oma kokemus ja tunne eivät kuitenkaan aina ole riittävä peruste todeta osallisuuden toteutuvan. Usein kehitysvammaiset ihmiset tyytyvät osaansa oman toimijuuden, vaihtoehtojen, kokemusten ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuessa.

Osallisuuden kolme edellytystä

Osallisuutta on tutkittu jonkin verran ja siitä on olemassa erilaisia teorioita. Tukiliitossa lähestymme osallisuutta samalla tavalla kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sokra-hankkeessa.

Osallisuus koostuu kolmesta kokonaisuudesta: autonomiasta, demokratiasta ja yhteisöllisyydestä. Näiden kaikkien kolmen tulee toteutua, jotta voidaan puhua osallisuuden toteutumisesta.

Autonomia on mahdollisimman suurta itsenäisyyttä. Autonomia pitää sisällään esimerkiksi sen, että ihmisellä on mahdollisuuksia ja taitoja tehdä valintoja. Tärkeää on, että henkilön omilla valinnoilla on myös vaikutuksia. Autonomiaa toteuttaa ja parantaa aito valinnanvara, joka tarkoittaa esimerkiksi palvelunkäyttäjän varaa valita itselleen sopivia palveluita ja vaikuttaa käyttämänsä palvelun sisältöön. Autonomialla tarkoitetaan mahdollisimman suurta omatoimisuutta

Demokratia tarkoittaa yhteisiin asioihin vaikuttamista sekä tekoja ja toimijuutta yhteisissä asioissa. Äänestäminen, kyvyt ja taidot neuvotella, toimijuus erilaisissa kansalaisraadeissa tai vaikka nuorisovaltuustoissa ovat demokratiaa. Autonomisen toimijuuden turvaaminen ja demokratia edellyttävät myös poliittista toimijuutta.

Yhteisöllisyys tarkoittaa lähiyhteisöihin liittymistä ja yleisten palveluiden käyttämistä erityispalveluiden sijaan. Lähiyhteisöillä tarkoitetaan kaikille mahdollisia yhteisöjä kuten lähikouluja ja kaikille mahdollisia, yhteisiä harrastusvuoroja.

YK:n vammaissopimus

Sopimus astui voimaan Suomessa 10.6.2016. Kehitysvammaiset ihmiset odottavat sopimuksesta muutoksen työkalua. Jokainen unelma löytyy jostain sopimuksen artiklasta. (Video 7:37 min.)