Valmistaudu sote-uudistukseen

Tietoa sote-uudistuksesta yhdistysten näkökulmasta sekä vinkkejä maakunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin.

Mitä sote- ja maakuntauudistuksella tarkoitetaan?

Sosiaali- ja terveysdenhuollon palvelurakenteen (= sote) uudistuksen tavoitteena on

  • kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja
  • parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta sekä
  • hillitä kustannuksia

Maakuntauudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä luoda työnjako näiden ja kuntien välille. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja maakunnallinen rakenneuudistus toteutetaan samanaikaisesti vuoden 2020 alusta alkaen.

Mitä on sote-uudistus? -videolla kerrotaan lyhyesti se, mitä sote-uudistuksella tarkoitetaan ja miten uudistus vaikuttaa yksittäisten kansalaisten elämään.

Tulevaisuuden kunta ja maakunta – uudistukseen vaikuttaminen

Kunnan perustehtävä on hyvinvoinnin tuottaminen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kunta on sote-uudistuksen jälkeenkin vahva toimija ja peruspalveluiden tarjoaja. Maakunta ja kunta tekevät tiivistä yhteistyötä. Tulevasta tehtäväjaosta kunnan ja maakunnan välillä voit lukea tarkemmin alueuudistuksen sivuilta.

Tulevaisuuden palveluita ja rakenteita kehitetään nyt jokaisessa maakunnassa.
Näihin suunnitelmiin kannattaa olla vaikuttamassa osallistumalla kehittämistyöhön yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Monissa maakunnissa järjestetään työpajoja tai avoimia tilaisuuksia eri aihealueista.

Videolla Tuulikki Parikka kertoo esimerkin, kuinka Pirkanmaan sote-uudistuksessa vammaispalveluiden kehittämiseen voi vaikuttaa.

Miten uudistus vaikuttaa tukiyhdistyksen toimintaan?

Yhdistysten vaikuttamistoiminta on muutoksessa. Yhdistysten vaikuttamistyö jakaantuu jatkossa kuntaan ja maakuntaan, riippuen asiasta. Tämä johtuu kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisestä maakuntien vastuulle. Esimerkiksi asumispalveluiden, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen tai liikuntapalveluiden asioissa vaikuttamisen yhteistyö jatkuu kunnan kanssa.

Yhdistysten vaikuttamistyö hajaantuu tulevaisuudessa kuntaan ja maakuntaan.

 

Samanaikaisesti myös vammaislainsäädäntö uudistuu ja jatkossa meillä on yksi yhteinen vammaislaki. Siksi myös paikallista vammaisjärjestöjen yhteistyötä kannattaa kehittää vaikuttamistyössä. Järjestöjen verkostotyöstä voit lukea enemmän maakunnallinen järjestöyhteistyö -sivulta.

Kiril Häyrinen (SOSTE) avaa luennollaan “Järjestöjen toimintaympäristö on historiallisessa muutoksessa” toimintaympäristön muutoksia ja yhdistysten vaikuttamisen kumppanuuksia (esim. kumppanuuksista kohdasta 16 min. eteenpäin).

Vammaisneuvostot

Vammaisneuvostot jatkavat kunnissa kuten ennenkin. Kunnalliset vammaisneuvostot käsittelevät edelleen muun muassa estettömyyskysymyksiä. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, myös jokaiseen maakuntaan tulee maakunnallinen vammaisneuvosto. Jokainen maakunta päättää, kuinka maakunnalliset vammaisneuvostot muodostetaan ja kuinka ne voivat vaikuttaa.

Nyt on tukiyhdistysten vaikuttamisen aika.
Monia avoimia kysymyksiä on ilmassa:
Miten taataan, että tarvittaessa eri vammaryhmät tulevat kuulluiksi?
Miten vammaisneuvostoista saadaan alueellisesti ja eri vammaryhmien kannalta edustavat?