Valmistaudu sote-uudistukseen

Mitä tarkoitetaan sote-uudistuksella ja mihin yhdistysten tulee erityisesti kiinnittää huomiota? Lisätietoa sote-uudistuksesta yhdistysten näkökulmasta sekä vinkkejä maakunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin.

Mitä sote- ja maakuntauudistuksella tarkoitetaan?

Sosiaali- ja terveysdenhuollon palvelurakenteen (= sote) uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta sekä hillitä kustannuksia. Uudistusta tehdään meille, kansalaisille.

Maakuntauudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä luoda työjako näiden ja kuntien välille. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja maakunnallinen rakenneuudistus toteutetaan samanaikaisesti vuoden 2020 alussa.

Mitä on sote-uudistus? -videolla kerrotaan lyhyesti se, mitä kaikella tällä tarkoitetaan ja miten se vaikuttaa yksittäisten kansalaisten elämään.

Tulevaisuuden kunta ja maakunta – uudistukseen vaikuttaminen

Kunnan perustehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen, sen tukeminen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntalaisille. Kunta on edelleen sote-uudistuksen jälkeenkin vahva toimija ja peruspalveluiden tarjoaja. Maakunta ja kunta tekevät tiivistä yhteistyötä. Tulevasta tehtäväjaosta kunnan ja maakunnan välillä voit lukea tarkemmin alueuudistuksen sivuilta.

Tulevaisuuden palveluita ja rakenteita kehitetään nyt jokaisessa maakunnassa. Näihin kehittämistyöryhmiin ja suunnitelmiin kannattaa olla  vaikuttamassa osallistumalla kehittämistyöhön ja yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Monissa maakunnissa järjestetään erilaisia työpajoja tai avoimia tilaisuuksia eri aihealueista.

Videossa Tuulikki Parikka avaa käytäntöjä siitä, miten esimerkiksi Pirkanmaan sote-uudistuksessa  vammaispalveluiden kehittämiseen voi vaikuttaa.

Miten uudistus vaikuttaa tukiyhdistyksen toimintaan?

Yhdistysten vaikuttamistoiminta on muutoksessa. Yhdistysten vaikuttamistyö jakaantuu jatkossa kuntaan ja maakuntaan, riippuen asiasta. Tämä johtuu kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisestä maakuntaan.

Yhdistysten vaikuttamistyö hajaantuu tulevaisuudessa kuntaan ja maakuntaan.

 

Tukiyhdistysten vaikuttamistyön kohde riippuu siitä asiasta, mihin halutaan vaikuttaa. Erityisesti maakunnallisessa vaikuttamistyössä (mm. sosiaali- ja terveysasiat) on tärkeä tehdä yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa, joiden jäsenistöä asia myöskin koskettaa. Samanaikaisesti sote-uudistuksen myötä myös vammaislainsäädäntö uudistuu ja jatkossa on yksi yhteinen vammaislaki. Näin ollen myös paikallista vammaisjärjestöjen yhteistyötä kannattaa kehittää vaikuttamistyössä. Esimerkiksi asumispalveluiden, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen tai liikuntapalveluiden asioissa kuntavaikuttamisen yhteistyö jatkuu peruskunnan kanssa. Järjestöjen verkostotyöstä lue enemmän maakunnallinen järjestöyhteistyö -sivulta.

Kiril Häyrinen (SOSTE) avaa luennollaan “Järjestöjen toimintaympäristö on historiallisessa muutoksessa” toimintaympäristön muutoksia ja yhdistysten vaikuttamisen kumppanuuksia (esim. kumppanuuksista kohdasta 16 min. eteenpäin).

Vammaisneuvostot

Vammaisneuvostot jatkavat kunnissa niinkuin ennenkin. Kunnallisten vammaisneuvostojen tehtävänä on edelleen muun muassa estettömyyskysymykset, jotka kuuluvat kuntien tehtäviin jatkossakin. Maakuntiin tulee maakunnalliset vammaisneuvostot, koska sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat maakuntien vastuulle. Se, miten nämä maakunnalliset vammaisneuvostot muodostetaan ja millaiset työohjeistukset niille tulee, on jokaisen maakunnan päätettävissä.

Nyt on tukiyhdistysten vaikuttamisen aika, jotta maakunnallisisten vammaisneuvostojen toimintaohjeet ja rakenteet tulevat myös erilaista apua ja tukea tarvitsevien henkilöiden palveluiden vaikuttamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisiksi. Monia avoimia kysymyksiä on ilmassa: miten taataan se, että tarvittaessa kukin vammaryhmä tulee kuulluksi ja miten vammaisneuvostoista saadaan alueellisuuden ja eri vammaryhmien kannalta edustavat.