Hae Kelan tulkkauspalvelua

Täältä löydät ohjeet tulkkauspalvelun hakemiseen

Puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada maksutonta Kelan tulkkauspalvelua. Sen tarkoituksena on edistää puhevammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa ja varmistaa, että hän tulee kuulluksi.

Palveluun oikeutettu henkilö saa tulkin mukaansa tarvitsemiinsa tilanteisiin. Tulkin avulla hän pystyy hoitamaan itsenäisemmin omia asioitaan, kuten kertomaan lääkärille terveydentilastaan tai käymään keskustelun kaupan kassan kanssa. Tulkki mahdollistaa myös osallistumisen erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa ymmärretyksi tuleminen voisi muutoin olla este. Tulkkauksen avulla puhevammainen henkilö voi kommunikoida sellaisten ihmisten kanssa, joille henkilön kommunikointitapa ei ole entuudestaan tuttu. Tulkkauspalvelu turvaa jokaiselle ihmiselle kuuluvaa oikeutta kommunikointiin ja vuorovaikutukseen.

 

Tulkkauspalvelu on tarkoitettu

  • työssä käymiseen,
  • peruskoulun jälkeiseen opiskeluun,
  • asioimiseen,
  • yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai
  • harrastuksiin ja virkistykseen.

 

Tulkkia voi siis käyttää esimerkiksi lääkärissä, kansalaisopiston kurssilla, kaupassa tai sukujuhlissa.

Puhevammainen henkilö voi saada tulkkauspalvelua, jos

  • hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino,
  • hän pystyy ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla
  • ja hänen kotikuntansa on Suomessa.

Puhevammaisen henkilön kommunikointikeinoja voivat olla esimerkiksi tukiviittomien tai kuvien käyttö, piirtäminen, blisskieli, yksittäiset äänteet ja sanat tai eleet ja ilmeet.

Tulkkauspalvelu on tarkoitettu kaikenikäisille ihmisille. Myös lapselle voi hakea tulkkauspalvelua peruskoulun ulkopuoliseen toimintaan, esimerkiksi harrastuksiin. Peruskouluun tarvittavasta tulkkauksesta vastaa oma kotikunta.

Tulkki välittää puhevammaisen henkilön viestit keskustelukumppanille puhekielellä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi epäselvän puheen tai tukiviittomien selventämistä. Tulkki tukee puhevammaisen henkilön kommunikaatiota rohkaisemalla häntä vuorovaikutukseen ja kannustamalla häntä ilmaisemaan oman mielipiteensä.

Tulkki auttaa puhevammaista henkilöä ymmärtämään muiden ihmisten viestejä. Ymmärtämisen tukena hän voi käyttää esimerkiksi piirtämistä, kuvia tai viittomia. Hän voi mukauttaa keskustelukumppanin puheen selkokieleksi ja toistaa asioita tarvittaessa.

Tulkin työnkuvaan kuuluu myös tekstien sisällön selventämistä ja lomakkeiden täyttämistä yhdessä puhevammaisen henkilön kanssa. Puhevammainen henkilö voi pyytää tulkkia lukemaan hänelle saapuneen postin tai täyttää tämän kanssa hakemuksen esimerkiksi jotakin tukea varten.

Tulkki on tulkkauksessaan puolueeton ja hänellä on vaitiolovelvollisuus. Hän ei saa ottaa kantaa puhevammaisen henkilön mielipiteisiin tai ohjata hänen toimintaansa. Tulkin tehtäviin ei myöskään kuulu toimia henkilökohtaisena avustajana. Kannattaa kuitenkin huomioida, että puhevammaisella henkilöllä voi tarvittaessa olla yhtä aikaa käytössään sekä tulkki että avustaja.  Tällöin tulkin ja avustajan tehtävät jakautuvat ammattitaidon mukaan ja molemmat pystyvät keskittymään omiin tehtäviinsä.

Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan Kelalta. Puhevammaisen henkilön lähi-ihminen voi auttaa hakemuksen täyttämisessä.

Hakemista varten tarvitaan

  1. Vammaisen henkilön tulkkauspalveluhakemus (TU1).
  2. Asiakastietolomake puhevammaiselle henkilölle  (TU11)
  3.  Asiantuntijan lausunto

Tulkkauspalvelua haetaan täyttämällä tulkkauspalveluhakemus ja asiakastietolomake. Nämä lomakkeet löytyvät Kelan nettisivuilta. Tulkkauspalveluhakemuksella haetaan oikeutta tulkkauspalveluun ja sen liitteeksi täytetään asiakastietolomake. Asiakastietolomakkeessa kysytään tietoja puhevammaisen henkilön kommunikaatiosta ja hänen käytössään olevista puhetta tukevista kommunikointimenetelmistä.

Hakemuksen toiseksi liitteeksi tarvitaan asiantuntijan lausunto tulkkauspalvelun tarpeesta. Asiantuntija voi olla esimerkiksi lääkäri, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, puheterapeutti tai vammaispalvelun työntekijä. Lausunnossa asiantuntija kertoo, millainen vamma henkilöllä on, miksi henkilö tarvitsee tulkkauspalvelua ja miten hän siitä hyötyisi.

Oikeutta tulkkauspalveluun tarvitsee hakea vain kerran, jonka jälkeen hyväksytty hakemus on aina voimassa. Tulkkauspalvelua myönnetään 180 tuntia vuodessa. Jos nämä myönnetyt tunnit eivät riitä, voi Kelalta hakea lisätunteja

Tulkkauspalvelun käyttöön saa perehdytyksen Kelalta.
Perehdytyksessä käydään läpi

  • mitä tulkkauspalvelu on,
  • millainen on tulkin rooli ja vastuu,
  • kuinka tulkki tilataan ja
  • kuinka tulkin kanssa toimitaan

Perehdytyksen avulla tulkkauspalvelun käytön aloittaminen on mahdollisimman helppoa.

Tulkkauspalvelun käyttöönoton yhteydessä puhevammaiselle henkilölle luodaan tulkkilista. Tulkkilista tarkoittaa listaa tulkeista, jotka ovat perehtyneet henkilön kommunikointitapaan ja joille tilaus pyritään välittämään. Listan avulla varmistetaan, että tulkit ovat puhevammaiselle henkilölle entuudestaan tuttuja.

Tulkkilista laaditaan yhteistyössä Kelan kanssa. Puhevammainen henkilö voi itse ehdottaa haluamiaan tulkkeja listalle. Lisäksi henkilö voi halutessaan nimetä listan tulkkeja eri tulkkaustilanteisiin, kuten harrastuksiin tai kaupassa asiointiin.

Kun puhevammainen henkilö tekee tilauksen tulkista, se pyritään aina välittämään jollekin henkilökohtaisen tulkkilistan tulkeista.  Listan ulkopuolisen tulkin käyttö varmistetaan aina puhevammaiselta henkilöltä. Näin vältytään yllätyksiltä ja varmistetaan, että tulkkaustilanne on mahdollisimman onnistunut.