Kelan tulkkauspalvelu

Myös puhevammaisilla henkilöillä on oikeus saada maksutonta Kelan tulkkauspalvelua.

Oikeus tulkkauspalveluun

Kuulonäkövammaisilla henkilöillä on oikeus saada maksutonta tulkkauspalvelua vähintään 360 tulkintatuntia ja kuulo- tai puhevammaisilla henkilöillä vähintään 180 tulkintatuntia kalenterivuoden aikana. Tulkkauspalvelun käyttö edellyttää myös, että tulkkauspalvelun käyttäjä pystyy ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla ja hän käyttää jotain toimivaa kommunikointimenetelmää. Palveluja voi saada työssä käymisen, perusopetuksen jälkeisen opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen sekä harrastamisen ja virkistyksen yhteydessä tapahtuvaan tulkkaukseen. Opiskeluun liittyviä tulkkauspalveluja tulee järjestää siinä laajuudessa kuin henkilö välttämättä tarvitsee niitä selviytyäkseen opinnoistaan.

Tulkkauspalvelun hakeminen

Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan Kelalta hakemuksella, jonka liitteeksi tulee täyttää erillinen asiakasprofiililomake sekä liittää sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan tai muun asiantuntijan lausunto vamman laadusta, käytössä olevista kommunikointikeinoista ja tulkkauspalvelun tarpeesta. Tulkkauspalvelupäätökset tehdään Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksessa (Vatu-keskus), jonne myös tulkkauspalvelujen välitys on keskitetty.

Tulkkauspalvelulaki

Tulkkauspalvelusta säädetään vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetussa laissa eli tulkkauspalvelulaissa (19.2.2010/133). Tässä ovat lain tärkeimmät pykälät lyhyesti esitettynä:

Lain tarkoitus (1 §)

Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.

Tulkkauspalvelun edellytykset (5 §)

Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöllä, jolla on
• kuulonäkövamma,
• kuulovamma tai
• puhevamma ja
• joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta

o työssä käymiseen,
o opiskeluun,
o asiointiin,
o yhteiskunnalliseen osallistumiseen,
o harrastamiseen tai
o virkistykseen.

Lisäksi edellytyksenä on, että
• henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja
• hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.

Tulkkauspalvelun määrä (6 §)

Tulkkauspalvelua on järjestettävä siten, että
• kuulonäkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 360 ja
• kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana.

Tulkkauspalvelua järjestetään enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua.

Opiskeluun liittyvänä tulkkauspalvelua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, jotka:
1) johtavat tutkintoon tai ammattiin;
2) edistävät ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä; taikka
3) tukevat työelämässä pysymistä tai etenemistä.

Tulkkaus ulkomaan matkoilla (6 §)

Se, jolle on myönnetty oikeus tulkkauspalveluun, voi käyttää palvelua myös ulkomaan matkoilla, jos matka liittyy henkilön tavanomaiseen elämään, opiskeluun tai työssä käymiseen.

Muuta kuin Suomesta etätulkkauksena annettavaa tulkkauspalvelua ulkomaan matkalle on haettava etukäteen. Palvelu voidaan järjestää osittain tai kokonaan etätulkkauksena, jos se on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua.

Palvelua järjestetään kahden viikon ylittävältä ajalta vain perustellusta syystä.

Kela voi perustellusta syystä korvata palvelunkäyttäjälle hänen ulkomaan matkalla itse hankkimansa tulkkauspalvelun kustannukset, jos muut pykälässä säädetyt tulkkauspalvelun saamisen edellytykset täyttyvät.

Etätulkkaus (8 §)

Tulkkauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkkauksena, jos se on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua.
Kela järjestää etätulkkausta käyttävälle henkilölle tulkkauksessa tarvittavat hinnaltaan kohtuulliset välineet ja laitteet sekä vastaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista.

Lisäksi etätulkkauksen järjestämiseen kuuluvat välineiden ja laitteiden:
1) määritteleminen saatujen asiantuntijaselvitysten perusteella;
2) kokeileminen;
3) käytön opetus ja seuranta sekä huollon järjestäminen.

Tulkkauspalvelun järjestäminen (10 §)

Kela voi järjestää tulkkauspalvelun joko tuottamalla palvelun itse tai hankkimalla sen muilta palveluntuottajilta. Kelan tulee järjestää tulkkauspalvelu kokonaistaloudellisesti edullisimmin huomioiden samalla asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Vaativissa tulkkaustilanteissa palvelu voidaan järjestää siten, että käytettävissä on kaksi tai useampia tulkkeja.

Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu kattaa myös palvelusta aiheutuvat välttämättömät oheiskustannukset sekä 8 §:ssä mainitut välineet ja laitteet.

Tulkkauspalvelu on palvelunkäyttäjälle maksutonta.

Tulkkauspalvelun hakeminen ja puhevallan käyttö (13 §)

Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan kirjallisesti Kelalta.

Jos joku ei pysty itse hakemaan tulkkauspalvelua tai muutoin huolehtimaan oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, Kelan hyväksymä henkilön lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, voi hänen puolestaan käyttää puhevaltaa tulkkauspalvelua koskevassa asiassa.

Alaikäisen henkilön puolesta puhevaltaa voi käyttää lapsen edunvalvoja, huoltaja, sosiaali- tai vastaava lautakunta tai se, jonka hoidossa lapsi tosiasiallisesti on. Lisäksi 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse käyttää puhevaltaa.

Tulkkauspalvelun edellytysten selvittäminen (14 §)

Tulkkauspalvelun hakijan on toimitettava Kelalle sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan tai muun asiantuntijan lausunto tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta sekä muut mahdolliset selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi.

Kela voi erityisestä syystä myös itse hankkia pykälän 1 momentissa tarkoitettuja lausuntoja ja selvityksiä, jos asiaa ei voida ratkaista asiakkaan toimittaman selvityksen perusteella.

Lisätietoa

Vammaisten tulkkauspalvelusta löytyy lisätietoa Kelan sivuilta sekä Papunetistä (esim. Opas puhevammaisten tulkkauspalvelusta sekä selkokielistä tietoa asiasta).