1. Meidän kaikkien kunta turvaa palvelut

Tukiliitto vaatii kuntapäättäjiltä vammaisten ihmisten palveluiden turvaamista ihmisten yksilöllisten tarpeiden mukaisina.

Meidän kaikkien kunta turvaa jokaiselle lakisääteiset palvelut, jotka ovat oikea-aikaisia ja perustuvat ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin.  Tämä on yksi Tukiliiton tavoitteista kevään 2021 kuntavaaleissa.

Tavoitteen toteutuminen vaatii tekoja:

Ihmisiä on kuultava, ja päätöksenteon on oltava ymmärrettävää

Ihmisen toivomusten, edun ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen edellyttää, että häntä kuullaan. Oikeus tulla kuulluksi pohjautuu sekä kotimaiseen lainsäädäntöön että YK:n vammaissopimukseen. Jotta kaikki voivat ilmaista näkemyksensä, kunnan tulee edistää vaihtoehtoisten kommunikointitapojen huomioimista ja käyttämistä palveluissa. Kaikki eivät ilmaise tahtoaan ja mieltymyksiään sanoilla. 

Palveluita koskevan päätöksenteon pitää olla kunnassa ymmärrettävää niin, että myös kehitysvammaiset ja vastaavaa tukea tarvitsevat ihmiset voivat olla aktiivisia toimijoita omissa asioissaan. Sosiaali- ja terveyshuollon asiakaslakien mukaan ihmisellä on oikeus saada tietoa eri vaihtoehdoista siten, että hän ymmärtää asian sisällön ja merkityksen. Jotta tämä velvoite toteutuu, kaikille sopiva kunta hyödyntää selkokieltä ja vaihtoehtoisia kommunikaation muotoja kehitysvammaisten ihmisten palveluita koskevassa päätöksenteossa.

Ihmisten kokemukset otettava käyttöön palvelujen kehittämisessä

Kunnan pitää kuulla kehitysvammaisia ja vastaavaa tukea tarvitsevia ihmisiä perheineen myös silloin, kun palvelujärjestelmää kehitetään. Kaikkien kuntalaisten osallistamiseen on paljon keinoja, joista yksi on osallistuvan budjetoinnin toteuttaminen vammaispalveluissa. 

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa kunnan asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallistuvaa budjetointia voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi kunnan investoinneista tai palveluista.

Palvelutarpeen arvioinnista tehtävä osallistavaa ja ennakoivaa

Vammaisia ihmisiä on osallistettava palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmien tekoon. Palvelusuunnittelun on oltava kunnassa laadukasta ja pitkäjänteistä.  Tämän avulla osataan varautua ihmiselle sopivien palveluiden järjestämiseen myös tulevaisuudessa. Laadukas palvelusuunnittelu etsii ja löytää vaihtoehtoja, joista ihminen voi tosiasiassa valita.

YK:n vammaissopimus otettava mukaan kunnan päätöksentekoon

Kunnan palveluissa voidaan tehdä yksilöllisiä ihmisoikeuksien edistämistekoja. Suomea lain tasoisena sitovan YK:n vammaissopimuksen periaatteet ja sisältöartiklat on otettava mukaan, kun päätetään esimerkiksi sosiaalipalveluista.

Vammaissopimuksen ihmisoikeuslähtöinen ajattelu tulee sisällyttää myös kunnassa hyödynnettäviin soveltamisohjeisiin sekä esimerkiksi työntekijöiden ja viranhaltijoiden koulutukseen. Ihmisoikeuksien edistäminen kunnan palveluissa edellyttää riittävää budjetointia, mikä tarkoittaa, että kuntalaisten palveluntarvetta ei saa arvioida alakanttiin. Myös nuorimpien kuntalaisten tarpeet pitää huomioida: lapsilla ja nuorilla on aina oikeus saada tarvittava tuki koulunkäyntiin. 

Palvelut järjestettävä ensisijaisesti kotiin

Kunta huomioi kotiin järjestettävien palveluiden ensisijaisen aseman, joka perustuu Suomen sosiaalilainsäädäntöön. Kotiin järjestettävien palveluiden ensisijaisuudesta on pidettävä kiinni silloin, kun se on asiakkaan edun ja tahdon mukaista.