Erityinen tuki

Kehitysvammaiset lapset ovat yleensä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja saavat oppimiseensa erityistä tukea.

Pidennetty oppivelvollisuus

Kehitysvammainen lapsi on yleensä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Hänen oppivelvollisuutensa alkaa jo sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta, ja kestää 11 vuotta. Huoltajia kuullaan aina päätettäessä lapsen ottamisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin.

Esiopetukseen osallistuminen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tuli velvoittavaksi 1.8.2015. Lapsella, jolla on pidennetty oppivelvollisuus, on muista lapsista poiketen oikeus esiopetukseen:

  1. sinä vuonna, jolloin hän täyttää 5 vuotta, jolloin esiopetus on kuitenkin oppilaalle vielä vapaaehtoista, tai
  2. sinä vuonna, jolloin hän täyttää 6 vuotta ja oppivelvollisuus alkaa esiopetukseen osallistumisen ollessa tällöin pakollista, tai
  3. sinä vuonna, kun oppilas täyttää 7 vuotta, jos oppilaan perusopetuksen aloittamista on myöhennetty.

Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestämisestä löytyy tarkempaa tietoa Opetushallituksen verkkosivuilta.

Erityisen tuen päätös

Perusopetuslaissa on kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tukijärjestelmä. Tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.

Erityisen tuen päätös tehdään oppilaille, jotka tarvitsevat pitkäkestoista ja laajaa tukea. Erityinen tuki muodostuu oppilaalle annettavasta erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta tuesta. Erityisopetus on pedagogista tukea ja muu koulunkäynnin tuki esimerkiksi tulkitsemis- tai avustajapalveluita.

Kun lapsella on todettu kehitysviivästymä tai kehitysvamma, tehdään kuntoutustyöryhmän tuella myös koulumuodonselvitys ja mahdollinen päätös erityisestä tuesta. Päätös voidaan tehdä jo ennen esi- ja perusopetusta sinä vuonna, kun lapsi täyttää 5 vuotta. Jos vanhemmat haluavat, lapsi voi aloittaa esiopetuksen 5-vuotiaana.

Päätöksen tueksi tehdään pedagoginen selvitys

Erityisen tuen antamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Aloite erityisen tuen päätöksen tekemisestä voi tulla myös oppilaan huoltajalta. Päätöksen tueksi tehdään pedagoginen selvitys. Tätä varten tulee hankkia oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja lisäksi moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta.

Pedagoginen selvitys muodostuu näistä kahdesta selvityksestä sekä niiden pohjalta laaditusta arviosta, ja sitä voidaan tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määriteltävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja muut palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen, kuten jonkun oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen.

Päätöstä ei saa tehdä neuvottelematta oppilaan huoltajan kanssa. Myös oppilasta itseään on kuultava. Erityisen tuen päätös annetaan kirjallisena hallintopäätöksenä ja siihen voi hakea muutosta valittamalla aluehallintovirastoon. Jokaiselle erityistä tukea saavalle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS.

Erityisen tuen päätöstä tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tuen tarpeellisuus tulee kuitenkin aina tarkastaa lapsen tuen tarpeen muuttuessa.

Miten erityinen tuki järjestetään?

Erityisopetus voidaan järjestää oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioiden joko muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa tai jos lapsen etu vaatii, sellaisessa koulussa, jossa tuki voidaan antaa. Oppilaan on siis mahdollista opiskella osa tai kaikki tunneista integroituna perusopetuksen luokkaan, erityisluokalla tai erityiskoulussa.

Lisätietoa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentti n:o 4: Article 24: Right to inclusive education

Lainsäädäntöä

Perusopetuslaki 21.8.1998/628

YK:n vammaissopimus SopS 27/2016, mm. 7 artikla vammaisista lapsista ja 24 artikla koulutuksesta