Auton hankinnan ja käyttämisen tuki

Auton hankintaa ja käyttöä tuetaan hankinta-avustuksella ja verohelpotuksilla. Vammaisen pysäköintilupa helpottaa pysäköintiä.

Avustus auton hankintaan

Vammainen henkilö voi hakea kunnalta avustusta auton hankkimiseen. Avustusta voi hakea myös vammaisen lapsen kuljettamiseen tarvittavan auton ostamiseen. Auto voi olla joko uusi tai käytetty.

Korvauksen määrä on lähtökohtaisesti puolet uuden tai käytetyn auton todellisista hankintakustannuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta voi vähentää korvauksesta vanhan auton myynnistä saadun tai todennäköisesti saatavan hinnan tai muun mahdollisen korvauksen sekä autoveron palautuksen määrän. Vakiomalliseen autoon tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan määrärahojen sallimissa rajoissa.

Avustus on määrärahasidonnainen, joka tarkoittaa sitä, että avustuspäätökseen vaikuttaa kunnan talousarvio. Kunnan on katsottu voivan kohdentaa määrärahoja siten, että korvauksen suuruus jää alle puoleen auton hankintakustannuksista. Kunnan tulee kuitenkin varata talousarviossaan autoavustuksia varten kunnassa esiintyvään tarpeeseen nähden riittävät määrärahat, eli se ei saa tarkoituksella budjetoida tähän tarkoitukseen vähemmän määrärahoja kuin mitä esimerkiksi tehdyistä palvelusuunnitelmista ilmenevä tarve edellyttää. Korvauksen myöntämisen tulee aina perustua vammaisen henkilön yksilölliseen tarpeeseen ja päätös siitä tulee tehdä yksilöllisen harkinnan perusteella.

Kunta myöntää auton hankinta-avustuksen vammaispalvelulain 9 pykälän ja sitä tarkentavan vammaispalveluasetuksen 17 pykälän perusteella. Autoa ei ole erikseen mainittu pykälässä, vaan se on pykälässä tarkoitettu päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittava väline, kone tai laite, jonka hankintaan voidaan myöntää taloudellista tukea.

Avustuksen saaminen ei edellytä vaikeavammaisuutta

Edellytyksenä avustuksen saamiselle on, että vammainen henkilö tarvitsee autoa vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa. Edellytyksenä auton hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi vammaispalvelulain 9 §:n perusteella on, että vammasta tai sairaudesta aiheutuu liikkumisvälineen tarve päivittäisissä toimissa ja että tämä tarve liikkumiseen on jatkuvaa (päivittäistä) tai usein toistuvaa.

Vaikeavammaisuus ei ole avustuksen saamisen edellytys. Auton tarve voi johtua kehitysvammasta silloinkin, kun henkilöllä ei ole liikuntavammaa. Esimerkiksi vamman vuoksi ylivilkkaan lapsen kanssa liikkuminen voi olla hankalaa tai mahdotonta. Moni vammainen henkilö ei kykene liikkumaan itsenäisesti sen vuoksi, että hän ei hahmota ympäristöään ja osaa sen vuoksi liikkua paikasta toiseen. Auton tarve voi johtua myös siitä, että vammaisella lapsella tai aikuisella on sellaisia apuvälineitä käytössä, joiden kanssa liikkuminen tai joiden kuljettaminen esimerkiksi bussilla on vaikeaa.

Avustushakemus kannattaa tehdä ennen auton ostamista

Kunnan tulee ottaa aina vammaispalveluita koskevia päätöksiä tehdessään huomioon lain tarkoitus. Tätä on erityisesti korostettu taloudellista tukea koskevassa pykälässä. Lain tarkoitus kertoo, miksi laki on kirjoitettu. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Erityisen tärkeää on ottaa huomioon vammaisen henkilön toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Velvoite perustuu sekä vammaispalvelulakiin että sosiaalihuollon asiakaslakiin. Asiakkaan edun sisältöä on avattu tarkemmin sosiaalihuoltolain 4 pykälässä.

Avustushakemus kannattaa tehdä ennen auton ostamista, mutta sen voi tehdä myös jälkikäteen. Ehdoton takaraja on kuusi kuukautta auton hankinnasta.

Auton muutostyöt

Kunta korvaa vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon. Esimerkkinä muutostöistä ovat pyörätuolin nostolaitteet, ajohallintalaitteet ja ohjaustehostin. Välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan määrärahojen puitteissa.

Lisäksi kunta voi korvata puolet niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista valmistajan tehtaalla asentamista lisälaitteista. Tällainen lisälaite voi olla esimerkiksi lisälämmityslaite.

Korvaus perustuu vammaispalvelulakiin (9 §) ja vammaispalveluasetukseen (17 §).

Ajoneuvovero

Ajoneuvoveron perusverosta voi saada vapautuksen vammaisuuden perusteella. Vapautus ei koske dieselveroa eli käyttövoimaveroa.

Vapautus voidaan myöntää vain yhdestä ajoneuvosta kerrallaan henkilölle,

  1. jolle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa
  2. joka kuljettaa sellaista vammaista henkilöä, jolle on myönnetty pysäköintilupa tai
  3. jolle on myönnetty autoveron palautus autoverolain 50 §:n tai 51 §:n perusteella.

Hakemuksen voi tehdä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivuilla. Sieltä löytyy paljon lisätietoa asiasta.

Vapautusta ajoneuvoverosta voi myös hakea samalla, kun hakee vammaisen pysäköintilupaa.

Vapautus perustuu ajoneuvoverolain 35-37 §:iin.

Vammaisen pysäköintilupa

Vammaiselle henkilölle myönnettävällä pysäköintiluvalla saa pysäköidä ajoneuvon:

  • vammaisille henkilöille erikseen merkitylle pysäköintipaikalle
  • maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta
  • alueelle, missä pysäköinti on kielletty liikennemerkein
  • pysäköintipaikalle merkittyä enimmäisaikaa pidemmäksi ajaksi
  • pihakadulle, jos pysäköinti ei haittaa kohtuuttomasti pihakadulla liikkumista.

Pysäköintilupa myönnetään vammaiselle henkilölle itselleen, vaikka autoa kuljettaisi joku muu. Joissain tapauksissa lupa voidaan myöntää myös työntekijälle, joka kuljettaa työssään vammaisia henkilöitä.

Pysäköintilupaa voi hakea Trafin sähköisen Oma asiointi -palvelun kautta tai jättää hakemuksen Ajovarman palvelupisteeseen. Samalla voit hakea vapautusta ajoneuvoveron perusverosta. Sivuilta löytyy lisätietoa esimerkiksi luvan myöntämisedellytyksistä.

Vammaisen pysäköintiluvasta säädetään tieliikennelain 28 b ja 28 c §:issä.

Autoveronpalautus ja -huojennus

Autoveronpalautusta voi saada autoverosta annetun lain 51 ja 50 §:ien perusteella uutena ostettuun tai ulkomailta käytettynä ostettuun ja Suomessa ensi kertaa rekisteröitävään autoon. Päätöksen voi hakea ennakkoon tai viimeistään 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on merkitty auton omistajaksi.

Autoveronpalautus autoverolain 51 §:n nojalla

Auton hintaan sisältyvä autovero voidaan palauttaa kokonaan tai osittain silloin, kun vammainen henkilö invaliditeetin asteen ja auton käyttötarkoituksen osalta täyttää laissa säädetyt edellytykset. Palautettavan autoveron enimmäismäärä on 3 770 euroa. Automaattivaihteista autoa välttämättä tarvitsevalle palautettava enimmäismäärä on 4 980 euroa. Auto tulee vammaisen henkilön omistukseen, ja rekisteriotteeseen tulee maininta autoveron alentamisesta. Tämän vuoksi auton käyttötarkoitukseen tulee kiinnittää huomiota, koska autoa on pääsääntöisesti käytettävä vammaisen henkilön kuljettamiseen.

Autoveron kohtuullistaminen (huojennus) autoverolain 50 §:n nojalla

Verohallinto voi määräämillään ehdoilla erityisistä syistä palauttaa autoveron tai siitä kohtuulliseksi katsottavan osan, mikäli hakija ei täytä autoverolain 51 §:ssä säädettyjä autoveronpalautuksen edellytyksiä. Huojennusmenettely voi soveltua esimerkiksi silloin, kun tarve perustuu perheen alaikäisen lapsen vammaisuudesta johtuvaan kuljetustarpeeseen, mutta autoa ei ole rekisteröity lapsen nimiin.

Verohallinnolle tehtävässä hakemuksessa tulee riittävän tarkasti selostaa vamman laatua ja haitta-astetta sekä auton käyttötarvetta. Hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus vamman aiheuttamasta haitasta. Verohallinto kiinnittää päätöksenteossa huomiota myös perheen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Hakemukseen onkin usein perusteltua liittää sosiaaliviranomaisen selvitys ja verotodistus. Verohallinnon päätöksestä ei ole valitusmahdollisuutta. Siksi hakemus on syytä tehdä erityisen huolellisesti.

Lisätietoja autoveron palautuksesta ja huojennuksesta löytyy  verottajan sivuilta.

Voit myös soittaa verottajan autoverotusneuvontaan p. 029 497 150.