Vapaaehtoistoiminnan ABC

Vapaaehtoistoiminta/Vapaaehtoistyö koostuu monista eri osatekijöistä.

(Lähde: Kansalaisareena ja Wikipedia)

 

Vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoistyö

on yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta eli palkkaa. Sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta, ilman pakkoa. Vapaaehtoistyöksi ei myöskään lasketa toimintaa, jota pidetään velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. Jotkut toimintaa organisoivat yhteisöt saattavat maksaa vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta kulukorvauksia (esimerkiksi matkakorvauksia.)

Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa iästä ja asuinpaikasta riippumatta kykyjensä, aikataulunsa ja voimavarojensa mukaan.

 

Vapaaehtoisen sitoutuminen

Henkilön, joka tulee mukaan ensimmäistä kertaa, ei kannata sitoutua heti pitkäksi aikaa. On syytä kokeilla ensin, miltä toiminta tuntuu ja jatkaa jos se tuntuu mielekkäältä. Alkuhaastattelussa on hyvä selvittää mistä toiminnasta hän on erityisen kiinnostunut, jotta toiminta olisi mahdollisimman mielekästä hänen kannaltaan.

 

Kaikkia huomioiva käyttäytyminen

Kaikki ryhmässä toimivat ovat samanarvoisia, joten kaikkia on huomioitava samanarvoisesti. Myös kaikki vapaaehtoiset sekä heidän tekemä vapaaehtoistyö on yhtä arvokasta. Jos vapaaehtoinen kokee, että ei ole onnistunut tehtävässään tai ei koe sitä omakseen, on mahdollista pyytää häntä toiseen tehtävään. Kenties kyse olikin vain vääränlaisesta tehtävästä.

 

Vapaaehtoistoiminnan suunnittelu

Toiminnan suunnitteluun kannattaa varata reilusti aikaa ja tehdä se yhteistyössä koko yhdistyksen voimin. Meillä kaikilla on ideoita, joita kannattaa hyödyntää. Koska me olemme erilaisia, osaamme ja olemme kiinnostuneita erilaisista asioista. Ryhmässä keskustellen ne muistuvat paremmin mieleen ja tulevat hyödynnetyiksi. Uudet jäsenet ja vapaaehtoiset ovat tässä suunnittelussa tärkeitä kumppaneita.

 

Vapaaehtoisten työnohjaus

Kun henkilöt ovat olleet pitkään mukana vapaaehtoistoiminnassa, on tärkeää, että he saavat puhua omista tuntemuksistaan ja läpikäydä kokemuksistaan. Tällaisia tilaisuuksia voidaan järjestää kahden kesken jonkun yhdistyksen edustajan kanssa tapahtuvaksi tai ryhmäkeskusteluina. Tällaiset keskustelut ovat täysin luottamuksellisia.

 

Vapaaehtoisten kiittäminen ja palkitseminen

On muistettava kiittää jokaista vapaaehtoista. Henkilökohtainen kiitos on kaikkein paras tunnustus. Tällöin henkilö kokee, että hänet on huomioitu ja hänen toimintaansa arvostetaan. Kenties hän haluaa tulla mukaan toisellakin keralla. Koska vapaaehtoisille ei makseta palkkaa, voidaan sen sijaan järjestää heille esim. yhteisiä juhlia ja retkiä kiitokseksi, tarjota kakkukahvit, lounas jne. Kun vapaaehtoinen on ”päässyt sisälle toimintaan”, otetaan hänet myös mukaan yhdessä suunnittelemaan. Vapaaehtoisen palkitsemisella ehkäistään myös hänen uupumustaan

 

Uupuminen vapaaehtoistyössä

Uupumista, loppuun palamista (burn out) tapahtuu myös vapaaehtoistoiminnassa. On paljon henkilöistä, jotka ovat innokkaita tulemaan mukaan kaikenlaiseen toimintaan, mutta huomaavat pian, että eivät jaksakaan. Väsyminen ja kyllästyminen ovat normaaleja reaktioita, jotka tulee myöntää itselleen. Tästä syystä kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lupautua aluksi mukaan vain satunnaisiin tehtäviin.

 

Palaute vapaaehtoisilta

Yhdistyksessä toimivien henkilöiden on syytä seurata vapaaehtoisten jaksamista ja olla tarkkana heiltä saatavasta palautteesta. On erittäin tärkeää saada vapaaehtoisilta palautetta, olipa toiminta ollut lyhytkestoista tai jatkuvaa. Varsinkinkin pitkäkestoisen jakson jälkeen on syytä istua pöydän ääreen keskustelemaan koetusta ja kehittämään toimintaa eteenpäin.

 

Mahdolliset kriisitilanteet

Mikäli ryhmässä esiintyy hankaluuksia, tulee niihin puuttua mahdollisimman nopeasti. Tällöin on keskusteltava molempien osapuolien kanssa ja pyrittävä löytämään tilanteeseen ratkaisu. Apua välien selvittelyyn saa paikallisyhdistykseltä.

 

Vapaaehtoistyön päättyminen

Yleensä toiminta loppuu itsestään tai se on alun perin sovittukin vain määräajaksi. Silloin ovat kiitokset paikallaan, samoin kutsu tulla myöhemmin mukaan. Joskus henkilö haluaa syystä tai toisesta lopettaa toiminnan sovittua aikaisemmin, jolloin se on hänen oma ratkaisunsa. Myös tällöin ovat kiitokset paikallaan.

 

Huomioi jokainen vapaaehtoinen

Jotta vapaaehtoinen tuntisi olevansa arvostettu, on se myös osoitettava hänelle. Jokainen ihminen on arvokas ja onneksi me olemme erilaisia. Kukin tuo yhteiseen toimintaan oman osaamisensa ja oman persoonansa. Myönteinen asenne ja kiitos auttavat jokaista jaksamaan tehtävässään. Jos sattuu virheitä ja/tai ylilyöntejä, keskustellaan niistä ensin kahden kesken vapaaehtoisen kanssa.