Vanhemmuuden taitoja voi oppia ja tukea

Tukiliiton Vahvistu vanhempana -hankkeessa on tehty töitä nyt jo vuodenpäivät. Hankkeen kohderyhmää ovat ne perheet, joissa vanhemmalla, isällä tai äidillä, on tuentarvetta oppimisessa ja ymmärryksessä. Tukiliitossa on samanlaisten perheiden parissa tehty töitä jo kolmessa aikaisemmassa hankkeessa (Äiti ei pysy kärryillä 2010–2014, Enemmän otetta ja osallisuutta vuosina 2006–2009, ja Enemmän otetta omaan elämään 2003–2005). Aikaisemmista hankkeista poiketen Vahvistu vanhempana -hankkeen keskiöön on nostettu nimenomaan vanhemmuus. Sanomamme on, että vanhemmuus on tunteita ja taitoja, mutta mitä se tarkoittaa?

Vanhemmuuden taitojahan joutuu opettelemaan ihan jokainen vanhempi. Jokainen voi niitä myös oppia, kehittyä ja kasvaa vanhempana lapsensa kanssa. Kukapa äiti tai isä ei joutuisi opettelemaan uusia tapoja toimia vaikka vastasyntyneen vauvan, tahtoa puhisevan uhmaikäisen tai kännykkä kädessä alkulimaksi taantuvan teinin kanssa.

Enemmän tukea tarvitseva vanhempi saattaa tarvita näiden taitojen opetteluun enemmän toistoja ja enemmän aikaa kuin joku toinen. Taitojen lisäksi vanhemmat tarvitsevat myös tietoa. Jos neuvolasta saatu tieto on mennyt ”yli hilseen”, eikä arjessa ole tilaisuutta vaihtaa kokemuksia toisten pikkulasten vanhempien kanssa, voi esimerkiksi uhmaikä tulla yllätyksenä. Silloin kaupan kassalle kirkuvaksi ja potkivaksi kasaksi vajonneen lapsen kanssa vanhempi saattaa kokea epäonnistuneensa totaalisesti. On valtava helpotus kuulla, ettei sellaista vanhempaa olekaan, jonka lapselle ei uhmaikää tulisi, tai jolla ei vastaavassa tilanteessa joskus usko meinaisi loppua.

*

Vanhemmuus on myös tunnetta. Iloa, rakkautta, ylpeyttä, syyllisyyttä, huolta… Vanhemmuutta on tunne siitä, että minä olen vanhempi, vaikka vasta toivon omaa lasta.

Tämän tunteen kanssa moni kehitysvammainen henkilö saattaa tulla sivuutetuksi ja vaiennetuksi. Lapsihaavetta pitäisi aina päästä käsittelemään. Sen pohdinnan tueksi tarvitaan usein toinen ihminen ja realistista tietoa siitä, mitä kaikkea vanhemmaksi tuleminen oikeastaan tarkoittakaan. Joskus pohdinnan lopputulos voi olla, ettei oman lapsen saaminen ehkä onnistukaan. On silti tärkeää, että päätös ja pohdinta ovat henkilön omia.

Huolestunut lähipiiri voi haluta kieltää lapsihaaveilun kokonaan. Silloin hyvää tarkoittava läheinen tulee rikkoneeksi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artiklaa 16. Perheen perustaminen on ihmisoikeus, mutta perheet voivat olla monenlaisia. Perheen voivat muodostaa puolisot ja kissa, hyvien ystävien porukka tai vanhempi ja lapsi.

*

Myös lapsella on oikeuksia. Lapsella on esimerkiksi oikeus riittävään huolenpitoon. Vanhemmat voivat tarvita paljon tukea lapsesta huolehtimiseen. Tuki voidaan järjestää monella tapaa esimerkiksi hyödyntämällä vanhemman omia tukiverkostoja. Riittävät tukiverkostot ovat kaikille vanhemmille tuiki tärkeitä.

Joskus tilanne on sellainen, että lapset eivät voi asua omien vanhempiensa kanssa. Vanhemmuus ei kuitenkaan pääty siihen, että lapsi asuu muualla. Silloinkin vanhempi tarvitsee tukea omaan vanhemmuuteensa ja saavutettavaa tietoa lastaan koskevissa asioissa. Vaikka omaa lasta tapaisi vain silloin tällöin, voi vanhempi kasvaa, kehittyä, oppia uutta ja kokea onnistumisia vanhemmuudessa.

Taitojen vahvistamisen tavoitteen ei tarvitse olla yhteen muuttaminen lasten kanssa. Tärkeintä voi olla se, että suhde omaan lapseen vahvistuu, ja että vanhempi luottaa itseensä.

Lapsen näkökulmasta on tärkeää, että hänelle yhteys omiin juuriinsa ja ehyt elämäntarina. Ne toimivat hyvän mielenterveyden perustana vielä aikuisuudessakin.

*

Myös isovanhemmaksi tuloon liittyy paljon tunteita. Ylpeyttä, onnea ja iloa, mutta myös huolta. Ehkä aivan erityisesti silloin, kun vanhemmaksi tulevalla aikuisella lapsella on tavallista enemmän tuentarvetta, herää isovanhemman huoli tuoreen vanhemman taidoista, jaksamisesta, taloudesta ja vaikka mistä. Vahvistu vanhempana -hankkeen toiminta onkin tarkoitettu myös lähi-ihmisille, eli niille perheiden läheisille, jotka myös tarvitsevat tukea, rohkaisua ja tietoa. Monelle läheiselle tulee valtavana helpotuksena tieto, että he eivät ole tilanteen kanssa yksi.

Tule chattiin keskustelemaan ja jakamaan

Vahvistu vanhempana -hanke järjestää tämän syksyn aikana viisi chattia. Tiistaina 21.8. on chatti vauvahaaveista aikuisille kehitysvammaisille ja lähi-ihmisille, 18.9. chatti lähi-ihmisille kuten isovanhemmille ja muille perheiden arjessa mukaan oleville ja 23.10. chatti vanhemmille, joiden lapsi on sijoitettu asumaan muualle.

Chatteihin voi tulla keskustelemaan, hakemaan tietoa ja vertaisuutta. Chatit ovat kirjoittamalla netissä käytyjä keskusteluja. Vahvistu vanhempana -chatit järjestetään Tukinet.net -alustalla, jonne pitää luoda oma käyttäjä tunnus. Ryhmään osallistutaan nimimerkillä, eli niihin voi osallistua täysin nimettömänä. Tukinetin löydät osoitteesta www.tukinet.net.

Vahvistu vanhempana -toiminta tarjoaa tukea, tieto ja valmennusta perheille, joissa vanhemmalla tuentarvetta oppimisessa ja ymmärryksessä, ilman diagnoosirajoja. Lisätietoa valmennuksesta, tukitapaamisista ja chateista löydät nettisivuiltamme www.tukiliitto.fi/toiminta/vahvistu-vanhempana.

* Vahvistu vanhempana -hanke kuuluu STEA:n rahoittamaan Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaan.