Minäkö vanha?

24.09.2021

Anne Vuorenpää.
Anne Vuorenpää.

Missä vaiheessa ihminen alkaa pohtia vanhenemistaan? Vai tarvitseeko sitä miettiä ja suunnitella? Ikääntyminenhän on meille kaikille väistämätöntä. Siitä mistä vanhuus alkaa on hyvin eriäviä mielipiteitä. Ihmisten elinajan odote nousee koko ajan. Vuonna 2016 syntyneen suomalaisen tytön ennuste on elää 83,9-vuotiaaksi, kun pojan 78-vuotiaaksi. Kehitysvammaisten ihmisten elinajan odote arvioidaan olevan noin 10 vuotta alhaisempi. Ikääntyvien kehitysvammaisten määrä kasvaa ja valmiuksia vastata palvelutarpeen mahdolliseen muuttumiseen tulee olla olemassa.

Ikääntymisen verkosto kehitysvammatyössä toteutti vuonna 2021 kevättalvella kyselyn, johon vastasi 59 työntekijää. Vastauksissa kävi ilmi, että vain pieni osa tukea tarvitsevista aikuisista (6 %) ymmärtää, mitä vanheneminen tarkoittaa omalla kohdalla. Eniten hyvään ikääntymiseen vaikuttaa ihmisen oma elinympäristö, olosuhteet sekä oma motivaatio, jotka tulisi vahvasti huomioida palvelusuunnittelussa. Tavallisen ikääntymisen vaiheita tulisi käsitellä kehitysvammaisten henkilöiden ja lähiyhteisön kanssa, jotta toimintakyvyn muutokset ikääntyessä voitaisiin paremmin tunnistaa. Lisäksi tarvitaan kokemuksellista tietoa henkilöiltä itseltään, minkälaista vanhuutta he haluavat viettää ja elää. Kyselyssä positiivinen huomio oli, että palvelusuunnitelmia tarkistettiin kohtuu hyvin.

Ikääntymisen tuomien muutosten kanssa selviäminen on parasta tutussa ympäristössä. Ikääntyvän kehitysvammaisen henkilön palvelutarpeessa ei ehkä ole niin suurta muutosta kuin muulla väestöllä. Ikääntymisen myötä palveluiden lisääntynyt tarve ei ole itsestäänselvyys, koska henkilöt ovat tarvinneet usein palveluja läpi elämän. Selkeimmin muutos palveluntarpeessa näkyy heillä, jotka ovat asuneet ikääntyvien vanhempiensa kanssa pitkään.

Kehitysvammaisten ihmisten ikääntymisen haasteena on oireiden ja muutosten tunnistaminen iän tuomiksi, ei vammasta johtuviksi.

Keskusteluja ikääntymisestä

Vanheneminen ei ehkä tunnu ajankohtaiselta tukea tarvitsevien ryhmässä, mutta siitä voi puhua yhdessä. Tämä oli kahdeksan osallistujan kokemus kokoontuessamme miettimään omaa vanhenemistamme. Ryhmä oli osa opinnäytetyötäni ja sen ryhmämenetelmänä oli Photovoice eli puhuva kuva. Osallistujat kuvasivat omaa elämäänsä ja jakoivat sitä kuvien kautta ryhmässä muille. Kuvista muodostettiin mielenmaisema vanhenemisesta. Kokosimme kuvat kolmen ison kokonaisuuden alle:

  • Itsemääräminen näkyi vahvana oman huoneen ja merkityksellisten esineiden kuvaamisena.
  • Osallisuuteen liittyi liikkuminen lähiympäristössä sekä ihmissuhteet kavereihin, ohjaajiin ja sukulaisiin.
  • Ympäristö, jossa halusi elää, piti sisällään luonnon ja sen kasvit ja eläimet.

Asiat, jotka ovat merkityksellisiä meille monille. Se, että pysähdymme kuulemaan merkityksellisiä asioita, on tärkeää, tällöin voimme korostaa hyvää ja mielekästä omassa arjessa.

”Ympäristössäni asun keltaisessa talossa, jonka ikkunoista näkee eläimiä. Katolla istuu lintu ja pihassa on keltainen auto, jolla pääsen liikkumaan.” Näin osallistuja kuvaa omaa kuvaa, jossa oli vanhenemisen haaveympäristö.

Miksi ikääntymisestä sitten kannattaa puhua?

Ikääntymisen merkit tulee huomata ja kohdentaa tuki oikein mielekkään elämän turvaamiseksi. Emme edelleenkään välttämättä huomaa muutoksia läheisissämme iän tuomiksi muutoksiksi. Milloin esimerkiksi pitää tarttua muistin heikkenemiseen ja sosiaalisen aktiivisuuden vähenemiseen?

Maanantaina 27.9.2021 alkavalla viikolla Tukiliitto nostaa ikääntymisen aihetta esille henkilöiden kokemuksina ja ammattilaisten pohdintoina. Kerromme esimerkiksi liikkumisen merkityksestä, lähiympäristön ja mielekkään tekemisen tärkeydestä. Seuraa siis meitä ja tule mukaan keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

Lisää luettavaa ikääntymisestä

Ikääntymisen verkosto
Hyvä ikääntyminen -verkosto on järjestöjen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää ikääntyneiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä asemaa Suomessa. Lue lisää (siirry sivulle)
Hyvä ikääntyminen

Puhuva kuva ryhmätoiminnassa (Photovoice)
Menetelmässä käytetään osallistujien itsensä ottamia valokuvia ja niiden analysointia. Menetelmä auttaa osallistujaa määrittelemään ja sanallistamaan omaan elämäänsä liittyviä tärkeitä asioita. Lue lisää sivulta
Photovoice-menetelmä

”Minä en ole vanha, minä olen nuori”
Kehitysvammaisten aikuisten ajatuksia ikääntymisestä Photovoice-menetelmän avulla
Anne Vuorenpään opinnäytetyö 2017 . Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kehitysvammaisten aikuisten omia ajatuksia ikääntymisestä sekä pohtia laajemmin kehitysvammaisten ikääntymistä tämän päivän Suomessa. Tarkoitus oli myös kokeilla Photovoice-menetelmää erityisryhmässä. Lue lisää
”Minä en ole vanha, minä olen nuori”

Ikääntyminen Vernerin sivulla
Ikääntyvät muodostavat kasvavan osan kehitysvammapalveluiden käyttäjistä. Lue lisää verkkopalvelu Vernerin sivulta
Ikääntyminen

Kun minä ikäännyn 
Teimme ylöjärveläisten tukea tarvitsevien aikuisten kanssa pienen tutkimuksen, miltä he itse ajattelevat oman vanhenemisestaan. Lue lisää
Ikääntyminen

Kirjoittaja on Kehitysvammaisten Tukiliiton suunnittelija Anne Vuorenpää.