Leijonahenkeä yhdistystoimintaan

Juhlimme äsken jääkiekon MM-kultaa, vaikka MM-kultaleijonien joukossa ei ollut tällä kertaa ennestään suurta mainetta niittäneitä huippuja tai nimekkäitä NHL-pelaajia ja odotukset joukkueen suhteen eivät etukäteen olleetkaan suuret. Kultajoukkueellamme oli kuitenkin yksi arvokas taito – yhteistyön taito. Pari taitavaa NHL-vahvistusta ei riitä, jos joukkueella ei ole yhteishenkeä. Yksin pelaamalla ja joukkuekavereiden kanssa kilpailemalla ei pärjätä. Ja vaikka joukkueesta muutama pelaaja nousikin matkan varrella vahvemmin esille, kukaan ei ruvennut sooloilemaan vaan joukkue teki koko ajan yhteistyötä ja pelaajat antoivat kiitosta toisilleen. Heillä oli positiivinen asenne ja kavereita tsempattiin. Toki oma osuutensa oli myös johtamisella, sillä hyvä johtaja tai valmentaja luo turvallista, tasa-arvoista ja tehokasta pohjaa yhteistyölle, nostattaa porukan ilmapiiriä ja vie kohti yhteistä tavoitetta.

Nanna Nieminen kirjoitti blogissaan yhteistyön merkityksestä yhdistysten vaikuttamistyössä. Yhteistyön vaikuttavuus ja tuloksellisuus näkyvät kaikessa. Sitä tarvitaan tukiyhdistysten ja niiden jäsenten kesken sekä toimiessa alueen muiden yhdistysten kanssa. Tukiyhdistysten, tukipiirien ja kattojärjestön eli liiton on tehtävä yhteistyötä. Yhteistyökumppaneitamme ovat myös kunnat tai kuntayhtymät, palveluntuottajat, vapaaehtoistoimijat, yritykset ja sponsorit, päiväkodit, koulut jne. Tietoa, taitoa, kokemuksia ja ideoita on jaettava eli on verkostoiduttava ja toimittava yhdessä. Koska yhdistykset toimivat pääasiassa vapaaehtoisvoimin, on jaksamisenkin kannalta järkevää tehdä yhteistyötä ja jakaa urakkaa sekä vastuita. Hyviä ja toimivia käytäntöjä sekä tietoa kannattaa levittää ja vaihtaa.

Aina yhteistyö tai sen aloittaminen ei ole helppoa. Meillä on erilaisia tapoja kommunikoida, erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia sekä syvälle juurtuneita toimintatapoja, joista ei ole helppo luopua ja joita ei voida hetkessä muuttaa vastaamaan uutta toimintakulttuuria tai enemmistön tahtotilaa. Esimerkiksi kun tällainen kärsimätön, puhelias ja liian utelias savolainen törmää hitaaseen ja harkitsevaan hämäläiseen tai jäyhään ja vähäpuheiseen pohjalaiseen, on ensin löydettävä se kuuluisa yhteinen sävel. Ehkä meillä onkin jo yhteinen tavoite, mutta olemmeko vain ymmärtäneet käsitteet eri tavalla? Tai olemmeko tulkinneet asian eri näkökulmista, joista molemmat ovat kuitenkin yhtä oikeita tulkintoja – katsomme vain maailmaa vähän eri kantilta?

Yhteistyö vaatii syntyäkseen aina toisten kuuntelemista, mielipiteiden vaihtoa, yhteisten tavoitteiden ja päämäärien asettamista, omien asenteiden ja ennakkoluulojen tutkailua, neuvottelua, demokratiaa, joustamista, yhteisen kielen löytämistä sekä pitkäjänteisyyttä. Välillä myös virheiden kautta oikean suunnan hakemista.

*

Tukiliiton järjestöpäivässä esittelimme kevään aikana kehittämäämme Yhteistyössä kohti ratkaisua − ratkaisukeskeistä toimintamallia paikallisen ja alueellisen vaikuttamisen tueksi. Toimintamallin tavoitteena on antaa yhdistyksille tukea ja neuvontaa keskustelutilaisuuden järjestämiseksi kunnan sekä tarvittaessa myös palveluntuottajien kanssa, jotta kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään koskettavissa asioissa ja palveluissa löydettäisiin se yhteinen sävel ja mahdollisimman hyvät ratkaisut. Kun kokoonnutaan ydinporukalla keskustelemaan saman pöydän äärelle ja tuodaan erilaiset näkökulmat esille, voidaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja pohtia yhteistyössä. Tällöin päätöksiä tehdessä osataan huomioida palvelun käyttäjien erilaiset tarpeet ja tilanteet tehokkaammin ja voidaan jopa välttyä sopimattomilta ratkaisuilta, jotka tulisivat kalliiksi myös yhteiskunnalle.

Blogi: Yhteistyötä tarvitaan yhdistystoiminnassa ja vaikuttamistyössä. Jaettu tieto, taito ja kokemukset moninkertaistuvat, samoin työn tuloksellisuus. #yhdistystoiminta #tukiliittovaikuttaa

Lainsäädäntö aiheuttaa omat velvoitteensa ja on välillä melkoisen monimutkaista, joten oleellista on käydä keskustelussa asioita läpi myös lainsäädännön ja YK:n vammaissopimuksen näkökulmasta. Joskus tarvitaan lakiasiantuntijan tai jonkun muun kehitysvamma-alan asiantuntijan pohjustusta aiheeseen ja Tukiliitto voi tarjota tässä oman asiantuntemuksensa käyttöönne.  Tärkeää on myös löytää yhdistysten ja kuntien välille yhteinen kieli ja käsitteet, koska ne voivat aiheuttaa joskus väärinkäsityksiä ja tavoite saattaakin olla itseasiassa molemmilla sama. Joskus yhteisen kielen ja suunnan löytäminen tarvitsee taustatukea ja tässä me Tukiliiton aluekoordinaattorit voimme olla apunanne.