Kehitysvammaisten Tukiliiton sääntömuutokset liittokokouksessa 2021

Jäsenyhdistyksillä ja kokousedustajilla on liittokokouksessa mahdollisuus kehittää Tukiliittoa. Tietoa jäsenyhdistyksille.

Kehitysvammaisten Tukiliiton sääntömuutokset liittokokouksessa 2021

Lopullinen sääntömuutosesitys ja korjaus alustavaan ehdotukseen

Sääntömuutosesitys löytyy sivun oikeasta laidasta pdf-tiedostona. Sääntömuutosesitys on julkaistu myös Liittokokous-sivulla nimellä
LIITE 8 Sääntömuutosesitys

Liittohallitus korjasi huhtikuussa sääntömuutosehdotustaan liittokokousedustajia ja äänivaltaa koskevan määräyksen osalta (kohta 10). Liittohallituksen sääntöehdotus lähtee siitä, että myös jatkossa kullakin liittokokousedustajalla on yksi ääni, ja kukin edustaja saa edustaa vain yhtä yhdistystä. Yhdelle kokousedustajalle ei voi kohdistaa useita jäsenyhdistyksen ääniä, eikä sama kokousedustaja voi valtakirjalla edustaa useamman jäsenyhdistyksen ääniä. Sääntöehdotusta korjattiin rekisteriviranomaisen antaman ohjauksen seurauksena.

 

Mistä sääntömuutoksissa on kyse? Kuka sääntöjen muuttamisesta päättää?

Tukiliiton liittohallitus on päättänyt ehdottaa liiton sääntöihin muutoksia. Liittohallitus esittää muutoksia liittokokoukselle, joka kokoontuu 12.kesäkuuta 2021. Sääntömuutoksista päättävät jäsenyhdistysten valitsemat kokousedustajat liittokokouksessa.

Sääntömuutoksilla halutaan kehittää liiton hallintoa ja toimintatapoja sekä liittokokousta ja liittohallitusta. Sääntömuutoksilla halutaan myös uudistaa vanhentuneita sääntökohtia. Sääntömuutosehdotukset julkaistaan tällä verkkosivulla, jotta jäsenyhdistykset ja liittokokousedustajat voivat tutustua niihin hyvissä ajoin ennen liittokokousta, ja siten muodostaa oman mielipiteen ehdotuksista.

Jos sääntömuutosehdotukset hyväksytään, ne parantavat Tukiliiton hallintoa, toimintatapoja ja tapaa tehdä päätöksiä. Ehdotus sisältää useita erilaisia pieniä parannuksia. Jäsenyhdistysten osallistuminen päätöksentekoon liittokokouksissa helpottuu. Liittohallituksen kokouksissa keskustelun ja päätöksenteon edellytykset sekä hallituksen jäsenen vaikutusmahdollisuudet paranevat.

Liittohallitus on valmistellut sääntömuutokset huolellisesti. Valmisteluun on käytetty riittävästi aikaa. Liittohallitus on valmistelussaan huomioinut kaikki saadut jäsenyhdistysten palautteet ja mielipiteet. Siksi arviona on, että jäsenyhdistykset suhtautuvat sääntömuutosehdotuksiin myönteisesti. Jäsenyhdistysten kannattaakin lähettää edustajansa liittokokoukseen ja osallistua sääntömuutoksista päättämiseen.

Sääntömuutosten kohteeksi on otettu lähinnä vain sellaisia asioita, joita jäsenyhdistykset ovat laajasti kannattaneet. Tällaisia sääntömääräyksiä ovat liittokokouksen toteuttamista ja liittohallitusta koskevat määräykset. Lisäksi liitohallitus ehdottaa muutettavaksi vanhentuneita sääntöjen kohtia. Sääntömuutosten valmistelulla on siten ollut kolme lähtökohtaa: vanhaksi käyneiden sääntömääräysten muuttaminen ja selventäminen, liittokokouksen ja jäsendemokratian kehittäminen, sekä liittohallituksen kehittäminen. Monet ehdotetut muutokset ovat pieniä, mutta yhdessä ne uudistavat liiton toimintaa ja hallintoa tarpeellisella ja merkittävällä tavalla. Sääntömuutokset luovat nykyistä paremman pohjan menestyvälle järjestötoiminnalle 2020-luvulla.

Miten liittokokousta kehitetään ja miten jäsenyhdistysten osallistumista helpotetaan?

Tärkeimpiä liittokokousta koskevia muutoksia ovat seuraavat. Jäsenyhdistyksen ääniä voisi käyttää yksi tai useampi kokousedustaja, kun nyt jäsenyhdistys tarvitsee monta kokousedustajaa, jos sillä on monta ääntä. Lisäksi kokousedustaja voisi valtakirjalla edustaa useamman jäsenyhdistyksen ääniä. Kokousedustajalla voisi kuitenkin olla korkeintaan 10 ääntä, jotta äänet eivät keskity liian harvoille kokousedustajille.

Jos vaalissa valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaadittaisiin yli puolet annetuista äänistä. Tämä sääntö mahdollistaa esimerkiksi Tukiliiton puheenjohtajan vaalissa toisen äänestyskierroksen kahden eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden välillä. Jäsenyhdistykset saisivat tiedon hallitusvaaliin asetettavista ehdokkaista hyvissä ajoin ennen liittokokousta. Ehdokkaat voitaisiin valita vain 45 ja 60 vuorokautta ennen liittokokousta esitetyistä ehdokkaista. Säännöissä määrättäisiin, että ehdokkaita saavat asettaa vain liiton jäsenyhdistykset. Nyt näitä sääntömääräyksiä ei säännöissä ole.

Miten liittohallitusta kehitetään?

Liittohallituksen kokoa pienennettäisiin hieman siten, että liittohallituksessa olisi käytännössä 13 jäsentä, kun nyt liittohallituksessa on 17 jäsentä. Säännöt mahdollistaisivat sen, että liittokokous valitsee puheenjohtajan lisäksi hallitukseen 8 – 12 jäsentä. Arviona on, että ainakin alkuvuosina liittokokous päättäisi valita hallitukseen puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä, yhteensä siis 13 jäsentä.

Säännöissä määrättäisiin, että liittohallituksen jäseniä valittaessa on otettava huomioon alueellinen edustus. Lisäksi liittohallituksen jäsenen olisi oltava henkilöjäsenenä jossakin Tukiliiton jäsenyhdistyksessä. Nyt tällaisia ehtoja ei säännöissä ole.

Liittohallituksen kauden pituuteen ja alkamisajankohtaan ehdotetaan muutoksia. Uuden jäsenen kausi alkaisi jo elokuun alussa ja päättyisi heinäkuun lopussa. Näin uuden hallituksen jäsenet voisivat aloittaa luottamustehtävässään nopeammin kevään valintakokouksen jälkeen. Nyt odotus on pitkä – kausi alkaa tammikuussa. Liittohallituksen jäsenen kausi pidennettäisiin kolmeen vuoteen, jolloin hallituksen jäsen pystyy paremmin hyödyntämään saamiaan tietoja ja kokemusta.

Sääntömuutokset sisältävät siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat erityisesti liittohallituksen valintatapaa. Liittohallituksen jäsenten vaali toimitettaisiin uusien sääntöjen mukaan ensimmäisen kerran vasta vuoden 2022 liittokokouksessa, valittaessa liittohallituksen jäseniä kaudelle elokuu 2022 – heinäkuu 2025.

Hieman pienempi liittohallituksen koko toisi joitakin maltillisia muutoksia nykyiseen tapaan valita tukipiirien ehdokkaat liittohallitukseen, koska liittohallituksen jäsenten määrä saattaa olla pienempi kuin tukipiirien määrä. Liittohallituksen mielestä valinnoissa tulisi huomioida alueellisuus. Liittohallitus ei muutoin ota sääntöehdotuksessa kantaa siihen, miten hallituspaikat tulisi jakaa, tai miten liittokokouksen tulisi asiassa päättää. Ehdotus kuitenkin mahdollistaa liittohallituksen kokoamisen nykyiseen tapaan tukipiirien ehdokkaista. Liittohallitus luottaa ehdotuksessaan siihen, että jäsenyhdistykset ja tukipiirit pystyvät helposti sopimaan keskenään, miten hallituspaikat jaetaan. Sopimiselle on runsaasti aikaa liittokokouksen 2021 ja liittokokouksen 2022 välisenä aikana. Liitto voi myös tarvittaessa järjestää tätä varten keskustelutilaisuuden tai järjestöpäivän syksyllä 2021.

Sääntöehdotukset on laadittu vakuuttuneena siitä, että hallitusvalinnat voidaan tehdä sopuisasti. Luotetaan siihen, että löytyy tukipiirejä ja jäsenyhdistyksiä, jotka ajattelevat, että niiden ei välttämättä tarvitse ehdottaa juuri omalta alueelta tulevaa ehdokasta joka vuosi. Luotetaan siihen, että löytyy tarvittava määrä yhdistyksiä, joille riittää, että valittavat hallituksen jäsenet ovat muutoin sopivia luottamustehtävään, ajavat yhteistä hyvää, ja edistävät liiton tarkoitusta. Lähtökohtana sääntömuutoksessa on ollut mahdollistaa pitkälti nykyisen, tukipiireihin perustuvan toimintamallin jatkaminen hallitusvalinnoissa.

Mikä on sääntömuutosten tausta ja aiempi käsittely?

Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous muutti liiton sääntöjä viimeksi vuonna 2019. Silloin muutettiin sääntöjen kohtia 4, 5, 6, 9 ja 14. Liittokokous palautti valmisteltavaksi muut muutosehdotukset. Liittohallitus otti asian uudelleen valmisteluun tämän päätöksen mukaisesti. Moni kokousedustaja olisi ollut valmis hyväksymään säännöt pienillä muutoksilla jo 2019. Liittohallitus huomioikin valmistelussaan liittokokouksessa esitetyt puheenvuorot muun muassa siitä, että sopiva liitohallituksen jäsenten määrä voisi olla 11-12 jäsentä. Nyt tehty sääntömuutosehdotus on myös marraskuussa 2019 järjestetyn järjestöpäivän mielipiteen mukainen. Liittohallitus teki päätöksen sääntöehdotuksista yksimielisesti ja on tehnyt huolellisen arvion sääntömuutoksista. Jäsenyhdistysten toivotaan kiinnittävän tähän yksimielisyyteen huomiota, sillä liittohallitus edustaa liiton jäsenkenttää varsin laajasti.

Sääntömuutosehdotus olisi muutoin tuotu jo vuoden 2020 liittokokoukseen, mutta koronakriisi sotki suunnitelman. Liittohallitus ei halunnut ehdottaa sääntöjen muuttamista aikana, jolloin jäsenyhdistysten voi olla vaikea osallistua päätöksentekoon. Siksi muutosehdotukset tuodaan seuraavan, vuoden 2021 liittokokouksen hyväksyttäväksi.

Tämä on ensimmäinen osa kaksiosaista kirjoitussarjaa. Toinen osa (alla) käsittelee muita, merkitykseltään ehkä pienempiä muutoksia sääntöihin.

Muut sääntömuutokset? Kirjoitussarjan toinen osa

Tässä kirjoitussarjan toisessa osassa esitellään muita kuin yllä mainittuja sääntöehdotuksia.

Sääntömuutosesityksessä ehdotetaan, että jatkossa kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä ei olisi enää äänioikeutta liittokokouksessa (mutta heillä säilyisi edelleen puheoikeus 〈sääntöjen kohta 10〉). Tällä muutoksella halutaan korostaa jäsenyhdistysten päätösvaltaa liittokokouksessa. Näkemyksenä on, että jäsenyhdistyksellä, jolla on kymmeniä henkilöjäseniä ja jäsenmääränsä perusteella yksi ääni (alle 100 jäsentä), tulisi olla suurempi päätösvalta, kuin yksittäisellä henkilöllä, kunniajäsenellä. Nyt molemmilla, sekä yhdistyksellä, että yksittäisellä henkilöllä, on sama äänimäärä, yksi ääni.

Liittokokouksen ajankohtaan ehdotetaan pientä muutosta siten, että touko-kesäkuun sijaan liittokokous voitaisiin pitää kesäkuun loppuun mennessä. Tämä toisi lisää joustavuutta liittokokouksen ajankohdan suunnitteluun ja liittokokouksen pitämisen esimerkiksi huhtikuussa.

Jäsenyhdistyksen oikeuteen saada asiansa liittokokouksen käsiteltäväksi ehdotetaan uutta, selvempää muotoilua. Ehdotuksen ensisijaisena tarkoituksena on selventää ja korostaa yhdistyksen mahdollisuutta saada haluamansa asia käsiteltäväksi liittokokouksessa tai vaihtoehtoisesti liittohallituksessa. Samalla sääntöihin lisättäisiin selventävä määräys siitä, että liittohallituksen on valmisteltava yhdistyksen asia liittokokousta varten.  Myös liittohallitus voisi tietyissä tapauksissa käsitellä yhdistyksen esittämän asian.

Liittohallituksen tehtäviä (kohta 11) selvennettäisiin määräämällä, että liittohallituksen on käsiteltävä jäsenyhdistysten tekemät esitykset. Tällä korostettaisiin nimenomaan jäsenyhdistysten oikeutta tehdä esityksiä liittohallitukselle.

Muut muutokset ovat lähinnä teknisiä ja niiden tarkoitus on parantaa sääntöjen ja hallinnon sisäistä johdonmukaisuutta. Liittohallituksella ei ole enää käytössään johtosääntöä, joten siitä käsitteestä on syytä luopua, ja käyttää yleisempää määritelmää ”sisäiset säännöt”.  Liitto voi nykyisten sääntöjen perusteella valita vain yhden tilintarkastajan, joten monikkomuoto kohdasta 14 on syytä korjata vanhentuneena. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset koskevat enimmäkseen vain liittohallituksen valintaa ja tulevat tarpeeseen vain, jos liittokokous päättää muuttaa sääntöjen kohtaa 11 Liittohallitus.

Lisää tietoa

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n toiminnanjohtaja Risto Burman, yhteystiedot näet alla