Kehitysvammaisten Tukiliiton sääntömuutokset liittokokouksessa 2022

Kehitysvammaisten Tukiliiton sääntömuutosehdotukset liittokokouksessa 2022 

Yleisön pyynnöstä julkaisemme tässä uuden esittelytekstin sääntöehdotuksista ja erityisesti rinnakkaisjäsenyydestä. (Vanha, 31.3.2022 julkaistu ja 19.5.2022 poistettu teksti on pdf-muodossa sivun lopussa).

Liittokokouksessa 2022 päätetään kolmesta erilaisesta sääntömuutosehdotuksesta. Nämä kolme ehdotusta eivät liity toisiinsa, ne ovat erillisiä asioita.

 

Ensimmäinen sääntöehdotus: henkilöjäsenten rinnakkaisjäsenyyden mahdollistaminen yhdistyksille

Liittohallitus esittää liittokokoukselle, että liittokokous päättäisi tarjota jäsenyhdistyksille uutta henkilöjäsenten rinnakkaisjäsenyyden mahdollisuutta. Rinnakkaisjäsenyyden mahdollisuus tarkoittaa sitä, että henkilö, joka on jo toisessa Tukiliiton jäsenyhdistyksessä varsinaisena henkilöjäsenenä, voisi liittyä johonkin toiseen Tukiliiton jäsenyhdistykseen joko rinnakkaisjäsenenä tai varsinaisena jäsenenä. Jos henkilö liittyy rinnakkaisjäseneksi johonkin toiseenkin yhdistykseen, liitto ei silloin perisi hänen jäsenyydestään liiton jäsenmaksuosuutta enää toiseen kertaan.

Liittokokous päättää, otetaanko henkilöjäsenten rinnakkaisjäsenyyden mahdollisuus käyttöön järjestössämme. Liittokokous myös päättää liiton sääntöihin tehtävistä tarpeellisista lisäyksistä, joilla mahdollistetaan rinnakkaisjäsenyyden käyttöönotto. Rinnakkaisjäsenyyden käyttöönotto on jäsenyhdistykselle vapaaehtoista.

Miksi henkilöjäsenten rinnakkaisjäsenyyden mahdollisuus olisi hyvä asia? Rinnakkaisjäsenyyden mallin käyttöönotto voi tarjota yhdistykselle mahdollisuuden saada lisää jäseniä. Malli voi madaltaa jäsenmaksun muodostamaa kynnystä niille yhdistyksille, jotka haluavat hakea liiton jäseneksi. Siten rikkaisjäsenyyden mallin käyttö voi vahvistaa koko järjestöä, jos liittoon liittyy uusia jäsenyhdistyksiä. Rinnakkaisjäsenyysmallin tavoitteena on pienentää liiton nykyisen, aikanaan paikallisyhdistyksiä varten luodun jäsenmaksumallin aiheuttamaa ongelmaa sellaisille suurehkoille jäsenyhdistyksille, joilla on paljon henkilöjäseniä, ja joiden henkilöjäsenet ovat tyypillisesti jäseniä myös muissa liiton jäsenyhdistyksissä. Tällaisista jäsenyhdistyksistä esimerkki on Me Itse ry.

Rinnakkaisjäsenyyden mallin käyttöönotolla on joitakin käytännön seurauksia ja vaikutuksia. Rinnakkaisjäsen ei saa jäsenlehteä, eli Tukiviestiä tai Leijaa, tämän jäsenyyden kautta. Rinnakkaisjäsenyys edellyttää muutoksia liiton jäsenrekisterin toimintatapoihin: jatkossa ainoastaan liitolla on oikeus tehdä muutoksia jäsenrekisteriin, yhdistyksille jää vain katseluoikeus. Tämä muutos on käytännössä välttämätön jäsenrekisteritietojen oikeellisuuden varmistamiseksi.  Liittokokouksen päätöksen lisäksi rinnakkaisjäsenyyden käyttöönotto jäsenyhdistyksessä edellyttää myös yhdistyksen omaa päätöstä, eli sääntömuutosta. Jäsenyhdistys voi valita, ottaako se käyttöön rinnakkaisjäsenyyden mahdollisuuden, vai ei. Liiton julkaisemat jäsenyhdistyksen mallisäännöt tulee päivittää ja julkaista uudet mallisäännöt.  Liiton jäsenmaksutuottojen ennakoidaan laskevan, ainakin lyhyellä aikavälillä.

Liiton sääntöihin ehdotetaan nyt tehtäväksi seuraavat lisäykset:

Lisätään sääntöihin virkkeet: “Jäsenmäärään lasketaan vain yhdistyksen varsinaiset jäsenet.” ja “Rinnakkaisjäsenillä ei ole äänioikeutta.” Lisäksi tarkennukset sääntöjen kolmeen kohtaan niin, että äänivalta liittokokouksissa lasketaan vain varsinaisten jäsenten perusteella.

 

 Toinen sääntöehdotus: liiton talousarviosta päättäminen

Sääntötekstiin ehdotetaan selvennystä. Ehdotuksen mukaan liiton talousarviosta päättäisi liittohallitus, kuten käytännössä aiemminkin, ei liittokokous. Liiton hallitus on liittokokouksen antamin valtuuksin päättänyt talousarviosta vuosittain jo usean vuosikymmenen ajan. Tämä käytäntö olisi hyvä kirjata sääntöihin selvyyden vuoksi.

Liittohallitus kykenee päättämään talousarviosta talousarviovuotta edeltävän vuoden syyskuussa ja muutetusta talousarviosta talousarviovuoden tammikuussa. Tämä hallituksen talousarvioaikataulu on tarpeellinen myös valtionavustusten haun ja käytön kannalta. Mikäli talousarviopäätös siirrettäisiin liittokokoukselle, vaikeuttaisi se liiton toimintaa, taloussuunnittelua ja rahoituksen hakua. Liittohallituksen päättäessä talousarviosta voidaan aikataulu pitää sellaisena, että se edistää liiton kykyä toimia ja hankkia rahoitusta toiminnalle.

Ehdotuksen mukaan liittokokous päättäisi jatkossakin toimintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelmaa koskeva päätös on tärkeämpi, sillä talousarvio laaditaan toteuttamaan toimintasuunnitelmaa. Myös jatkossa toimintasuunnitelmaan sisällytetään liiton talousarviokehys. Siten olemassa olevaa käytäntöä halutaan jatkaa. Olemassa olevaan käytäntöön ei ehdoteta muutoksia.

Liiton sääntöihin ehdotetaan seuraavia muutoksia: poistetaan sanat “ja talousarvio” liittokokouksen tehtävistä, ja lisätään liittohallituksen tehtäviin “päättää talousarviosta”.

 

Kolmas sääntöehdotus: liittokokoukseen osallistuminen tietoliikenneyhteyden avulla

Liittohallitus ehdottaa liiton sääntöihin muutosta niin, että liittokokoukseen olisi mahdollista osallistua myös tietoliikenneyhteyden avulla.  Nyt säännöt eivät anna tällaista mahdollisuutta liittokokousedustajille.

Viime vuosina on saatu hyviä kokemuksia osallistumisesta tietoliikenneyhteyden avulla. Muutoksella halutaan tarjota jäsenyhdistyksille ja kokousedustajille vaihtoehtoinen tapa osallistua päätöksentekoon liittokokouksessa.

Liiton sääntöihin ehdotetaan lisättäväksi virke: “Liittokokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.”

 

 

Tämä uusi esittelyteksti on julkaistu 19.5.2022.
Voit lukea lukea vanhan, korvatun esittelytekstin tästä (pdf).