Lähipiirin IT-tuki ja pistämätön hakukone

Teksti: Wilma Karikko / Kuva: Janne Ruotsalainen

Oven tulee avaamaan pitkänhuiskea nuorimies, joka esittäytyy hieman ujosti hymyillen. Haastattelua varten Atte Suurkari, 16, valitsee lempipaikkansa, sohvan divaaniosan. Mukaan sohvannurkkaan tulevat myös tabletti-tietokone ja älypuhelin, jotka ovat lähes erottamaton osa Aten elämää.

Teinien kiintymys mobiililaitteisiinsa on harvalle vanhemmalle tuntematon ilmiö. Facebookissa, Snapchatissa, WhatsAppissa ja Messengerissä nuoret sopivat tapaamisia ja vaihtavat kuulumisia. Lisäksi siellä jaetaan kuvia ja muuta nuorille merkityksellistä sisältöä. Atella on Instagram-palvelussa toistatuhatta kuvaa noin viidenkymmenen seuraajan ihasteltavana.

Itseoppinut osaaja

Tietokoneet ja myöhemmin mobiililaitteet ovat kiinnostaneet Attea noin kahdeksan vuotta. Eri toimintoja mielikuvituksellisesti kokeilemalla Atte on yrityksen ja erehdyksen kautta saavuttanut taitotason, jota voi vain kadehtia. Häneltä käy käden käänteessä asennus, jonka vuoksi moni keski-ikäinen huokailisi pitkään ohjeita selaillen. Hän osaa myös näppärästi luoda toimivan verkoston perheen puhelimista, tableteista ja televisiosta.

”Kun haluan katsoa jonkin ohjelman Yle Areenasta, huikkaan Aten avuksi”, kertoo Aten äiti Marianne Suurkari.

Atte ei ole saanut laitteiden käyttöön erityistä opetusta kotona tai koulussa. Päinvastoin Atte toimii opettajankin IT-tukihenkilönä niin mallikkaasti, että koulu muisti häntä kevätlukukauden päätteeksi mojovalla stipendillä.

”Jos ihmettelen jotain asiaa ääneen, Atte on ehtinyt selvittää asian, ennen kuin ehdin itse edes kaivaa puhelimen nettiä esille”, Marianne-äiti kiittelee poikansa avuliaisuutta.

Rapatessa roiskuu

Monille vanhemmille lasten pelaaminen tuottaa päänvaivaa, mutta Atte ei ole ollut juurikaan kiinnostunut pelien pelaamisesta. Nuorukaista on alusta alkaen kiinnostanut yhteydenpito muihin, sekä tietokoneiden asetusten ja käyttöjärjestelmien tarjoamat erilaiset mahdollisuudet.

Toisinaan mielikuvitukselliset temput aiheuttavat harmia.

”Yhteen aikaan tuntui, että asentelin päivittäin koneelle uusia Windowseja, kun Aten laatimia asetuksia ei osannut kukaan purkaa tai kone oli täysin jumissa”, kertoo Olli Suurkari Aten harrastuksen alkutaipaleesta.

Silloin Atte myös osallistui netissä erilaisiin arvontoihin ja tilasi lehtiä. Niitä kannettiin Suurkareille valtavat määrät Annasta Maaseudun tulevaisuuteen. Vanhemmista sukeutui lehtitilausten perumisen ammattilaisia ja taloudelliset tappiot jäivät yleensä pieniksi. Muistoksi jäi jos jonkinlaisia tilaajalahjoja, mutta arvontavoittoja ei ole toistaiseksi osunut kohdalle.

”Kun täyttää niin paljon arvontalomakkeita kuin Atte, on suoranainen ihme, ettei me olla vielä mitään voitettu”, naurahtaa Marianne.

Kahdeksaan vuoteen mahtuu myös ikäviä kokemuksia, jotka eivät naurata edes jälkeenpäin. Vaikka varsinainen nettipelien pelaaminen ei ole Atesta kovin kiinnostavaa, hän osti isän luottokortilla suurella summalla maksullisia pelimerkkejä pelitililleen. Ihan vain kokeillakseen, miten se onnistuu. Luvaton luottokortin käyttö johti Olli-isän kortin sulkemiseen juuri, kun sitä olisi tarvittu lentolippujen ostoon.

Olli ja Marianne Suurkari olivat visusti varoneet, ettei Atte vanhempien toimia seuraamalla oppisi käyttämään luottokorttia nettiostoihin tai saisi kortin tietoja käsiinsä.

”Olimme aina tehneet nettiostot niin, ettei Atte ole lähimaillakaan. Jostain hän kuitenkin tämäkin taidon kekkasi”, isä kertoo.

Kortin palauttaminen käyttöön kesti useita päiviä, laskutusasioiden selvittely yli kuukauden. Lopulta nettipeliin tehtyjä ostoja ei tarvinnut maksaa. Asian selvittely edellytti paitsi vanhempien ripeää omaa aktiivisuutta, myös asiointia englanniksi.

Taloudelliset tappiot ja ylimääräinen selvittelytyö ovat kuitenkin pieniä murheita sen rinnalla, että Atte on kohdannut netissä myös niitä aikuisia, jotka käyttäytyvät lapsia kohtaan rikollisesti. Vanhemmat ovat havainneet nämä yhteydenotot ja tehneet aikuisten toimista asiaankuuluvat rikosilmoitukset.

Nykyisin vanhemmat tarkastavat kaikki Aten kavereiksi netissä pyrkivät henkilöt ja valvovat myös Aten Facebook-tilien toimintaa. Suurkarien neuvo tämän pahimman vaaran torjuntaan on, että vanhemman tulisi itse olla perillä siitä, mitä netissä on tekeillä. Harkinnan mukaan nuoren toimintaa kannattaa seurata aktiivisesti.

Kokemusten vuoksi Atte on itsekin nykyään varovaisempi toimissaan.

Pappa ilmaantui WhatsAppiin

Aten huvia on luoda uusia tilejä mm. Facebookiin ja Instagramiin. Atella on omissa nimissään useampia Facebook-tilejä, mutta onpa Facebookiin ilmaantunut perheenisä Ollin tahdosta riippumatta myös Isi Suurkari sekä liuta täysin mielikuvituksellisia henkilöitä.

Aluksi salasanojen ja käyttäjätilien suuri määrä aiheutti Atelle ongelmia. Niitä tuppasi unohtumaan, jolloin luvattomasti perustettuja tilejä oli vaikea lopettaa. Tilien ja koneiden lukkiutumisia aikansa harmiteltuaan Atte on luonut oman järjestelmän, jolla salasanat pysyvät muistissa.

”Ne ovat todella monimutkaisia salasanoja, jotka Atte näppäilee tuosta vain”, Olli Suurkari kertoo. Luvattomia tilejä hän luo silloin tällöin nykyisinkin, vanhempien kielloista huolimatta.

Mieleen on jäänyt erityisesti, kun vierailu papan luona sai kotimatkalla yllättävän käänteen. Aten täti soitti ihmetelläkseen iäkkään isänsä yllättävää innostusta kysellä kuulumisia WhatsAppin välityksellä. Varsinkin, kun papalla oli käytössään vain peruspuhelin ilman mediatoimintoja. Tästä hämmästyivät jo Aten temppuihin tottuneet vanhemmatkin.

”Emme vieläkään tiedä, miten ja millä ajalla Atte oli tabletillaan onnistunut luomaan tilin, josta lähetetyt viestit näyttivät tulevan papalta.”

Ahkera somettaja

Mitä Atte sitten omilta ja keksityiltä tileiltään kirjoittelee?

”Laitan viestejä kavereille”, Atte itse kertoo.

Aamuisin hän toivottaa kokoamiinsa keskusteluryhmiin hyvää huomenta, päivällä vaihdetaan kuulumisia ja sovitaan tapaamisia, illalla ovat vuorossa hyvän yön toivotukset. Jos Atte on seuraamassa Saku-veljen salibandyturnausta paikan päällä tai katsoo kotona TV:n ääressä jääkiekkoa, viestimet laulavat taukoamatta pelin tuloksia ja tapahtumia.

Keväällä intomielisen Tappara-fanin jatkuva jääkiekkoaiheinen viestittely sai kavereilta jo murskakritiikkiä, kun jännitys tiivistyi mestaruusotteluiden myötä hurjatahtiseksi somettamiseksi.

Yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin on myös syy, jonka vuoksi vanhemmat tukevat Aten harrastusta, vaikka se aiheuttaa välillä ongelmia ja vaaranpaikkoja. Puheen tuottaminen ei ole Atelle helppoa, eikä hän aina puhuessaan tule ymmärretyksi. Kirjoittaminen on hänelle sopiva keino viestiä, esimerkiksi kaupassa hän saattaa kirjoittaa asiansa puhelimen ruudulle, jos tarvitsee myyjien apua.

Yhteydenpito netissä edistää kaveruussuhteita ja luo Atelle mahdollisuuden osallistua. Netin välityksellä voi seurata kavereiden ja sukulaisten elämää ja sopia tapaamisia. Yleensä kyse on kavereiden tapaamisesta koulun jälkeen, mutta joskus Atte luo Facebookiin myös kaikille avoimia tapahtumia, kuten mielikuvituksellisia juhlia koulun pihaan.

Välillä Atte innostuu järjestelemään uudelleen jo sovittuja asioita, minkä vuoksi sukulaiset ja perheenjäsenet ovat kulkeneet tahtomattaan ristiin.

Sukkelia sattumuksia

Kauanko sinulta menisi saksalaisen sähköpostiosoitteen hankkimiseen? Kymmenvuotiaalta Atelta tämä onnistui lomareissulla jo ennen laivan rantautumista Saksaan. Täsmälleen sillä hetkellä, kun sataman wifi-yhteys ulottui laivaan saakka. Osoitteen hankkimiseksi hänelle riitti tieto sähköpostipalvelimen nimestä, eli siitä pätkästä, joka sähköpostiosoitteessa on @-merkin jälkeen.

Google-kääntäjä ja näppäryys auttavat Attea pärjäämään haastavissakin viestintäoloissa, kuten saamaan verkkoyhteydet kuntoon alta aikayksikön, oltiin sitten Lontoossa hotellissa tai italialaisella leirintäalueella.  Jokaista perustamaansa sähköposti- tai Facebook-tiliä Atte ei suinkaan käytä yhtään mihinkään. Niiden luominen ja siinä onnistuminen on huvi sinänsä, mutta toisinaan Atte keksii niille käyttöäkin.

Nykyisin Suurkarien perhe ja ystävät osaavat jo tiedustella Atelta, jos netissä tapahtuu jotain erikoista. Näin esimerkiksi sukulaisen järjestämän hyväntekeväisyystapahtuman kuin kuumille kiville menneet liput pystyttiin palauttamaan nopeasti takaisin myyntiin.

Hyvät ja huonot puolet

Atte vilkaisee haastattelun aikana puhelintaan muutamaan kertaan ja ilmeilee, kuten teinit ilmeilevät, kun häneltä tiedustellaan vilkuilun syytä. Pian syy ilmenee, kun Atte tiedustelee: ”Voiko kohta lähteä?”

Kaverit odottelevat koulun pihassa, jossa nuoriso kesälomallakin tapaa toisiaan.

Aten lähdettyä tapamaan kavereitaan, kysyn vanhemmilta, onko Aten aktiivisuus netin käytössä enemmän huolen vai ilon asia.

”Tietysti sitä on huolissaan, mutta netti on kuitenkin enemmän mahdollisuus, kuin uhka. Kavereita on nyt enemmän ja toistaiseksi ikävät jutut ovat selvinneet, kun me vanhemmat olemme itse niitä aktiivisesti selvittäneet”, Marianne-äiti toteaa.

Toisaalta vanhemmista on hyvin kätevää, että Aten saa aina nopeasti tavoitettua. Toistaiseksi vain kerran Atte on teinien tapaan jättänyt vastaamatta, kun hän oli myöhässä sovitusta kotiintuloajasta. Silloinkin Atte viestitti kotikadulle päästyään, että on pian tulossa.

Käymme kotimatkalla vielä kuvaamassa Attea koulun pihassa, jossa nuoriso kokoontuu pelaamaan ja somettamaan porukassa.

* Artikkeli on julkaistu myös Tukiviestissä 3 / 2017.