1. Testaa välineen soveltuvuutta kotiympäristössä.
2. Dokumentoi (kirjaa, valokuvaa, videokuvaa) kokemukset ja tarvittavat lisätuet ja -varusteet perusteluiksi.
3. Arvioi välineen tarvetta ja hyötyä yhdessä oman fysio- tai toimintaterapeutin kanssa, joka voi tehdä suosituksen välineen hankinnasta.
4. Varmista, että apuvälinetarve tulee kirjatuksi palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan.
5. Pyydä suositus myös hoitavalta lääkäriltä.
6. Selvitä mahdollinen maksajataho (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, opetuksen järjestäjä, Kela, vakuutusyhtiö).
7. Tee hakemus kirjallisena ja varmista, että saat myös päätöksen kirjallisena. Tästä on apua, jos joudut hakemaan muutosta päätökseen.

Apua oikeusturva-asioissa voi saada potilas- tai sosiaaliasiamieheltä ja myös esimerkiksi vammaisjärjestöjen neuvontapalveluista.

Kehitysvammaisten Tukiliiton lakineuvontapalvelu antaa tietoa, tukea ja ohjausta oikeuksiin ja palveluihin liittyvissä asioissa

Terveydenhuollosta myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä henkilölle, jonka sairaus, vamma tai kehitysviivästymä heikentää hänen toimintakykyään ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Apuvälineen tulee edistää henkilön kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Terveydenhuollossa on käytössä apuvälineiden luovutusperusteet -opas, jolla ohjataan apuvälineiden luovuttamista. Opas on lakia ja asetusta alempitasoinen eikä luovutusperusteilla voida sulkea pois minkään CE-merkityn apuvälineen luovuttamista, kun asetuksen mukaiset kriteerit täyttyvät.

Apuvälineen tarpeesta tulee aina tehdä yksilöllinen arviointi ja myöntää apuväline aina silloin, kun asiakkaalla on apuvälineasetuksen mukainen tarve apuvälineelle. Mitään apuvälinettä ei saa rajata kokonaan pois palvelun piiristä tai tietyn asiakasryhmän ulottumattomiin. Laki velvoittaa apuvälineyksiköitä tekemään yksilöllisiä ratkaisuja, huomioiden asiakkaan toimintakyky, elinympäristö ja elämäntilanne.

Jos saat kielteisen päätöksen, toimi näin:

• Pyri neuvottelemaan päätöksen antajan kanssa.
• Tee päätöksestä kirjallinen muistutus apuvälinepalvelusta vastaavan yksikön johtajalle.
• Tee kantelu aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
• Vie päätös hallintoriita-asiana hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Muuta kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinettä voi hakea kunnan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella mm. henkilökohtaiseen suoriutumiseen kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Tällaisiin apuvälineisiin kuuluvat esimerkiksi harrastusvälineet.

Apuvälineen kustannuksista korvataan vammaispalveluasetuksen perusteella puolet välineen hankintahinnasta, mutta mahdolliset vamman vuoksi välineeseen välttämättä tarvittavat muutostyöt korvataan lähtökohtaisesti kokonaan.

Kunta voi myös lainata asiakkaalle apuvälineen, mikä voi käytännössä olla asiakkaan kannalta hyvä ratkaisu, sillä silloin saattaa esimerkiksi olla helpompaa vaihtaa väline toiseen tarpeiden muuttuessa.

Jos saat kielteisen päätöksen, toimi näin:

• Pyri neuvottelemaan asiasta siitä vastuussa olevan viranomaisen kanssa.
• Hae päätökseen muutosta päätökseen liitetyn muutoksenhakuosoituksen mukaisesti.

Jos hakijalla on kehitysvamma, hänellä voi olla mahdollisuus saada tarvitsemansa apuväline vammaispalvelulakiin nähden toissijaisen kehitysvammalain nojalla, jos hän ei sitä muun lain perusteella saa, ja yksilöllinen tarve apuvälineelle on osoitettavissa.

Jos saat kielteisen päätöksen, voit:

• Pyrkiä neuvottelemaan asiasta vastuussa olevan viranomaisen kanssa.
• Hakea päätökseen muutosta tavalla, jolla päätöksessä ohjeistetaan.

Opetustoimi on velvollinen perusopetuslain nojalla järjestämään vammaiselle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut, kuten apuvälineet liikunnanopetukseen osallistumisen mahdollistamiseksi. Samat välineet mahdollistavat myös välituntileikkeihin ja koulun retkille osallistumisen.

Erityisestä tuesta tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös, jossa päätetään muun muassa oppilaan avustaja- ja apuvälinepalveluista. Päätökseen tulee kirjata oppilaan oikeus saada myös liikunnan opetukseen osallistumiseen tarvittavat apuvälineet. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka toimii tuen toimeenpanemisen apuna. HOJKS:iin kirjataan tarkasti oppilaan tarvitsemat tukimuodot, kuten liikunnassa käytettävät apuvälineet.

Toiminnalliset työtavat ja liikkuminen edistävät eri oppiaineiden sisältöjen oppimista. Lue lisää Liikkuva koulupäivä -esitteestä.

Jos saat kielteisen päätöksen, voit:

• Ensisijaisesti neuvotella palvelusta vastuussa olevan tahon kanssa.
• Hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Huom! Vammainen ihminen voi saada apuvälineitä myös nojaten lakiin ammatillisesta koulutuksesta.

Vammainen ihminen voi saada apuvälineitä myös vakuutuksen perusteella, TE-hallinnosta tai ammatillisena tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena Kelasta.

Apuvälineisiin voi hakea myös erilaisia apurahoja. Esimerkiksi:

• Vamlas myöntää apurahoja vammaisille tai pitkäaikaissairaille alle 30-vuotiaille lapsille ja nuorille. Lisätietoa täältä.
• Tukilinja tukee apurahoillaan toimintarajoitteisten ihmisten aktiivista elämää ja tasa-arvoa. Apurahoja jaetaan sekä yksityishenkilöille että yhteisöille.Lisätietoa täällä.
• Sokeain Lasten Tukisäätiön myöntää vuosittain apurahoja hakemusten perusteella. Lisätietoa täältä.
• Tukilinja ja Suomen Paralympiakomitea jakavat yhteistyössä Startti-stipendejä. Lisätietoa täällä.
• Kehitysvammaisten Tukiliitto myöntää apurahoja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille.
• Kannattaa tiedustella myös Suomen Lions-Liitto ry:n ja Rotaryjärjestön alueellisesti myönnettävistä apurahoista.
  

YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, ja se korostaa valtion velvollisuutta toimia oikeuksien edistämiseksi ja takaamiseksi sekä syrjinnän poistamiseksi.

Sopimuksen keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, osallisuus sekä esteettömyys ja saavutettavuus.Sopimus sisältää artikloita mm. vammaisten lasten oikeuksista (art. 7), oikeudesta elämiseen itsenäisesti ja osallisuuteen yhteisössä (art. 19), henkilökohtaisesta liikkumisesta (art. 20), koulutuksesta (art. 24), kuntoutuksesta (art. 26) sekä osallistumisesta kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun (art. 30).

YK:n vammaissopimuksella (mm. art. 4, 20 ja 26) Suomi on myös sitoutunut antamaan vammaisille henkilöille saavutettavaa tietoa apuvälineistä ja apuvälineteknologiasta sekä edistämään apuvälineiden ja apuvälineteknologian saatavuutta, tuntemusta ja käyttöä.

Vammaissopimus on ollut voimassa Suomessa lain tasoisena 10.6.2016 lukien.Suomi raportoi määräajoin sopimuksen täytäntöönpanoa valvovalle YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle toimistaan sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi sekä tapahtuneesta kehityksestä. Komitea tutkii myös yksilövalituksia sopimuksen määräysten rikkomisesta.